Koe uusi yle.fi

Ilmasto muokkasi klyyvarit ja pottunokat

Tutkijat epäilevät, että yhteen ilmanalaan sopivaksi kehittynyt nenä saattaa toisaalla altistaa flunssalle.

perimä
Hymyolevän naisen nenän leveyttä mitataan.
Nenän koolla voi näköjään myös kisailla. Susanne Kloiber voitti viime kesänä nenä-MM-kisat Langenbruckissa Saksassa. Tobias Hase / EPA

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että kullekin ihmisyhteisölle tyypillisin nenän koko ja muoto eivät ole sattuman sanelemaa. Ainakin osittain siihen on vaikuttanut elinympäristö, Pennsylvanian osavaltioyliopiston (siirryt toiseen palveluun)tutkijat päättelivät.

Nenä on hajuelin, mutta sen tärkeänä tehtävänä on myös huolehtia siitä, että hengitysilma päätyy keuhkoihin kyllin lämpimänä ja kosteana ja eikä altista tulehduksille. Kapeat sieraimet ovat ilman lämmittämisessä leveitä tehokkaammat.

Jopa jo 1800-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kuumassa ja kosteassa ilmanalassa elävien yhteisöjen jäsenillä oli yleensä leveämmät sieraimet kuin niillä, joiden esivanhempien asuinseudut olivat kylmiä ja kuivia.

Geneettinen noppapeli ei selitä yhdenmukaisuutta

Pennsylvanian yliopiston tutkijat ottivat avuksi 3D-mallinnukset mitatakseen nenien kokoja ja muotoja ja etsiäkseen niistä mahdollisia maantieteellisiä yhteyksiä Länsi-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Euroopassa.

Mittaustuloksissa oli liikaa alueellista yhdenmukaisuutta ja toisaalta alueiden välisiä eroja, jotta nenien evoluutio selittyisi pelkällä geneettisellä noppapelillä, tutkijat sanovat.

He tulivat siihen tulokseen, että juuri ilmasto on ollut yksi keskeisistä syistä siihen, että nenillämme on tapana olla keskimäärin samanlaisia kuin naapurilla.

Hyvin toimiva nenä, kaunis nenä?

Kylmässä ilmanalassa kapeanenäinen ja -sieraiminen luultavasti pärjäsi parhaiten ja sai enemmän jälkeläisiä kuin leveänenäinen. Se vaikutti vähitellen koko yhteisön perimään, tutkijat sanovat.

Samalla he kuitenkin korostavat, että muitakin tekijöitä tietynlaisen perimän painottumiseen on epäilemättä ollut – esimerkiksi se, millaista nenää on kussakin yhteisössä pidetty niin kauniina, että sillä on pystynyt parhaiten hurmaamaan lisääntymiskumppaneita.

Ilmasto- ja kauneusselitykset eivät toisaalta välttämättä ole erillisiä, vaan ne saattavat vahvistaa toisiaan: terve yksilö on ollut kaunis yksilö.

Kannattaisi myös selvittää, altistavatko nenän muoto ja nenäontelon koko hengityselinsairauksille, jos ihminen on päätynyt pois esivanhempiensa elinolosuhteista, tutkimuksessa sanotaan. Se on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa PLOS Genetics -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).