Koe uusi yle.fi

Venäjän ortodoksinen kirkko vahvistuu presidentin valvonnassa – "Kirkosta tullut Putinin perinteiden ministeriö"

Kiista Pietarin Iisakinkirkon asemasta on tuonut julkisuuteen Venäjän valtion ja ortodoksisen kirkon vaikean suhteen. Käytännössä kirkon on tuettava täysin valtion politiikkaa.

Venäjä
Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui jumalanpalvelukseen Otradnoyen kylässä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui jumalanpalvelukseen Otradnoyen kylässä.Aleksey Druginyn / EPA

Ortodoksinen kirkko on vahvistanut asemaansa nyky-Venäjällä, mutta samalla se on velvoitettu antamaan täyden tukensa presidentti Vladimir Putinin politiikalle.

– Putin käyttää kirkkoa hyväkseen, mutta samanaikaisesti on tärkeää, ettei kirkon valta riippumattomana instituutiona kasva, arvioi moskovalaisen Carnegie-keskuksen tutkija Aleksandr Baunov.

Baunov näkee Kremlin onnistuneen tavoitteessaan hyvin. Kirkosta on tullut hänen mukaansa Putinin perinteiden ministeriö, joka harjoittaa valtionjohdon sanelemaa uskonnollista diplomatiaa ja vastaa valtion ulkoisista rituaaleista.

Aleksandr Baunov
Aleksandr BaunovErkka Mikkonen / Yle

Patriarkka poliittisen jännitteen liennyttäjänä

Aleksandr Baunovin mielestä hyvä esimerkki ortodoksisen kirkon roolista Venäjän johdon juoksupoikana on Moskovan patriarkka Kirillin ja paavi Franciscuksen vuodentakainen historiallinen tapaaminen.

Aloitte Venäjän ortodoksista kirkkoa johtavan patriarkan ja paavin kohtaamiselle uskotaan tulleen Putinilta, joka halusi liennyttää Venäjän eristyneisyyttä läntisestä maailmasta.

Patriarkka Kirillille tapaaminen oli sen sijaan vahingollinen. Venäjän uskonnollisissa piireissä ei nimittäin katsota hyvällä tuhat vuotta vihanpitoa pitäneiden kirkkokuntien yllättävää lähentymistä.

"Käytännössä patriarkka Kirill tukee täysin presidentti Putinin politiikka."

uskontotieteilijä Sergei Filatov

Baunovin mukaan tapaus on syönyt patriarkka Kirillin kannatusta uskovaisten parissa Venäjällä.

Kirkolla tilaa politiikan ulkopuolella

Myös Venäjän tiedeakatemian tutkija, uskontotieteilijä Sergei Filatov näkee kirkon roolin Venäjän poliittisessa päätöksenteossa hyvin kapeana.

– Käytännössä patriarkka Kirill tukee täysin presidentti Putinin politiikka, Filatov arvioi.

Hän muistuttaa, että kehittymättömän kansalaisyhteiskunnan vuoksi kirkolla on kuitenkin suhteellisen suuri rooli Venäjällä.

Ammattiliittojen heikkous ja todellisten poliittisten puolueiden puute jättävät kirkolle tilaa toimia ja kasvattaa vaikutusvaltaansa politiikan ulkopuolella.

Sergei Filatov
Sergei FilatovErkka Mikkonen / Yle

Kirkko vaatii omaisuutensa palauttamista

Vastalahjana varauksettomasta tuesta poliittiselle johdolle kirkko toivoo saavansa takaisin neuvostoaikana siltä riistettyä omaisuutta.

Toisinaan omaisuuden palauttaminen on herättänyt Venäjällä suurta vastustusta. Tästä on kyse myös Pietarin Iisakinkirkon asemasta käytävässä kiistassa.

Pietarin kuvernööri Georgi Poltavtšenko lupasi tammikuussa, että museona toimiva Iisakinkirkko luovutetaan valtiolta kirkon hallinnoitavaksi.

Tämä on herättänyt pietarilaisissa vastarintaa. Pietarissa on järjestetty mielenosoituksia, joissa vaaditaan päätöksen pyörtämisestä.

Kreml on puolestaan pessyt kätensä asiasta ja siirtänyt vastuun asiasta kuvernööri Poltavtšenkolle.

Arvovallan kasvattaminen vaatii aikaa

Omaisuuden lisäksi kirkko tavoittelee uskonnollisten arvojen palauttamista Venäjälle.

Ortodoksinen kirkko ajaa kouluihin laajaa uskonnon ja kirkkohistorian opetusta. Se pyrkii myös voimistamaan asemaansa niin armeijassa, sairaaloissa kuin vankienhoidossakin.

Carnegie-keskuksen tutkija Aleksandr Baunov ei povaa ortodoksiselle kirkolle pikavoittoja Neuvostoliiton aikana syvästi maallistuneessa venäläisessä yhteiskunnassa. Hän muistuttaa, että jumalanpalveluksiin ortodoksisissa kirkoissa osallistuu säännöllisesti vain pari prosenttia Venäjän väestöstä.

Vladimir Putin
Vladimir PutinAlexander Astafyev / EPA

Uskonnon avulla haetaan kannattajia

Viime vuosien aikana Venäjällä on alettu poliittisessa päätöksenteossa vedota yhä enemmän perinteisiin arvoihin.

Presidentti Putin korostaa nykyään uskonnollisia hyveitä ja antaa ymmärtää venäläisen ajattelun nojaavan ortodoksiseen uskontoon.

Tutkija Aleksandr Baunov näkee ortodoksisuuden korostamisen lähinnä retorisena keinona, jolla johto pyrkii vetoamaan Venäjän alueiden eläkeläisiin ja matalasti koulutettuun väestöön.

Putin on kääntynyt hakemaan tukea konservatiivisten arvojen avulla sen jälkeen, kun suurkaupunkien liberaalit asukkaat hylkäsivät hänet vuosina 2011–2012 järjestettyjen massamielenosoitusten aikana.

Tästä pääset lukemaan lisää Iisakinkirkon luovuttamista koskevasta kiistasta.

Tarkennettu 18.3. klo 18.41 Moskovan patriakka Kirillin asemaa ortodoksisessa kirkossa.