1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilman epäpuhtaudet

Keväinen katupöly tuhoaa pahimmillaan keuhkojen kudoksia – Hengityssuojain voi auttaa, mutta ei sovi kaikille

Jos katu pölisee, siltä on vaikea suojautua. Hengityssuojaimet eivät sovi niille, joilla olisi suurin tarve suojella keuhkojaan.

ilman epäpuhtaudet
Auto autoilu jalankulku liikenne takavalo
Kun kevät tulee ja kadut kuivuvat, talven hiekoitushiekat kaikkine mausteineen pöllähtävät ihmisten neniin ja keuhkoihin. Essi Peijariniemi / Yle

Kevään merkkejä ne ovat nämäkin: nenä menee tukkoon, silmiä kirvelee ja hampaissa narskahtelee. Kevätsään kuivaamilla ja lämmittämillä kaduilla pölisee aikamoinen cocktail karkeita ja hienoja hiukkasia, joiden terveysvaikutukset ulottuvat kurkun, nenän ja silmien ärsytyksestä pahimmillaan jopa kuolemaan.

Katupölyn karkein aines on hiekoitushiekkaa, jota talvella kaivataan kaduille ja keväällä manataan sieltä pois, mutta katupölyssä ihminen hengittää myös hienoksi hieroutunutta asvalttia – ja annoksen autoa.

– Siinä on rengaspölyä ja auton metalliosista, jarruista ja kytkimistä tulevaa pölyä. Sen lisäksi on orgaanista kasviainesta, jossa on mukana bakteereja ja homeita, kertoo ylilääkäri Raimo Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä.

Hiukkasia voi päätyä keuhkorakkuloihin asti

Kun katujen pöllähtely on pahimmillaan, lieviä oireita saavat kaikki. Jo karkeatkin hiukkaset voivat myös lisätä hengitystieinfektion riskiä, mutta vaarallisimpia ovat pienhiukkaset.

Salosen mukaan niitä on noin kymmenesosa katupölystä. Pienhiukkasilla on kokoa 2,5 mikrometriä eli alle kolme prosenttia ihmisen hiuksen läpimitasta.

– Ne kulkeutuvat keuhkojen ääreisosiin ja aiheuttavat siellä tulehdusreaktioita ja kudostuhoa, ihan niin kuin muutkin pienhiukkaset. Siksi ne voivat pahentaa hengityselinsairauksien lisäksi myös sydänsairauksia ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemantapauksiakin.

Pienhiukkaset ovat miljoonien kuolinsyy

Pienhiukkasten takia maailmassa kuolee joka vuosi miljoonia ihmisiä. Pahimpia lähteitä ovat liikenteen lisäksi hiilivoimalat ja teollisuuslaitokset. Euroopassa kuolleiden luvuksi on arvioitu noin 400 000 vuodessa.

Suomessa ilman pienhiukkaspitoisuudet alittavat yleensä selvästi EU:n suositukset, mutta kuolemantapauksia on täälläkin satoja vuodessa. Eniten pienhiukkasia ilmaan syytää Suomessa lämmityspuun polttaminen (siirryt toiseen palveluun).

Hengitysilman pienhiukkastutkimuksissa on löytynyt keuhkosairauksien, sydänkohtausten ja aivoverenkierron häiriintymisen lisäksi yhteyksiä muun muassa dementiaan.

Katujen puhdistus on vaaran paikka

Miten katupölyn vaikutuksilta voi suojautua? Allergia- ja astmaliitto neuvoo paitsi välttämään pölyäviä paikkoja, niin avaamaan tuuletusikkunan korkeintaan aamuisin, jolloin hiukkaset eivät ole vielä nousseet ilmaan.

Ylilääkäri Raimo Salonen kehottaa hengityselinsairaudesta – vakavasta astmasta tai keuhkoahtaumasta – tai sepelvaltimotaudista kärsiviä ottamaan tosissaan ilmanlaatutiedotukset ja suunnittelemaan päivänsä niiden mukaan, jos mahdollista.

– Ja jos huomaa, että jossakin on menossa katujen puhdistuksia, niin niille alueille ei kannata mennä. Siellä hiukkaspitoisuudet ovat hyvin korkeita, ja voi tulla äkillinen sairauskohtauskin, kun altistuu niille, Salonen varoittaa.

Hengityssuojain kädessä.
THL suosittelee valitsemaan tiiviisti kuminauhalla kiinnitettävän hengityssuojaimen, jossa on uloshengitysventtiili. Anniina Wallius / Yle

Hengityssuojain vain normaalikuntoiselle

Yhdeksi mahdolliseksi avuksi hiukkasia vastaan suositellaan hengityssuojaimia, jollaisia myyvät apteekkien lisäksi rakennustarvikeliikkeet.

Kysäisy vilkkaassa apteekissa Helsingin Mannerheimintien varrella kertoi, että harva tuntuu turvautuvan tähän keinoon. Uloshengityssuodattimellisia suojaimia menee kaupaksi kymmenkunta viikossa katu- ja siitepölysesongin aikana, apteekista kerrotaan.

Hengityssuojain tekee hengittämisestä raskaampaa.

Salonen arvelee, että hengityssuojain saattaa auttaa esimerkiksi pyöräilijän oloa nopeimpia ärsytysoireita vastaan. Suojaimet eivät kuitenkaan sovi niille, joille katupöly on keuhko- ja sydänsairauksien takia suurin riski.

– Ihmisellä pitää olla normaali yleiskunto, että sietää sen lievän hengitysvastuksen, joka suojaimesta syntyy, Salonen sanoo.

Koska ihminen ei aina kuntoaan tiedä, hengityssuojaimia ei varovaisuussyistä suositella lainkaan yli 65-vuotiaille.

– Yli 65-vuotiailla on piilevinä sydänsairauksia. Voi olla myös tupakoinnista johtuen alkavaa keuhkoahtaumaa, jota ei ole vielä diagnostisoitu. Jos pitkäaikaisesti käyttäisi hengityssuojainta, joka lisää hengitysvastusta, se saattaisi tuottaa oireita, Salonen sanoo.

Lakaisukone puhdistaa jalkakäytävää hiekoitushiekasta ja katupölystä Arkadiankadulla Helsingissä.
Helsinki taistelee katupölyä vastaan muun muassa siivoamalla katuja hiekasta heti talven ja kevään taitteessa. Markku Ulander / Lehtikuva

Helsinki näyttää esimerkkiä

Tehokkain keino helpottaa omaa ja muiden katupölyongelmaa olisi vähentää autoilua etenkin taajamien keskustoissa ja vilkasliikenteisillä väylillä, joiden lähellä on asutusta.

Sitä odotellessa myös muita keinoja on otettu käyttöön. Helsinki on panostanut katupölyn torjuntaan jo yli kymmenen vuotta hyvinkin pontevasti, ja keväinen ilmanlaatu onkin Helsingissä parantunut selvästi vuosi vuodelta, Salonen kertoo.

– Helsingissä korjataan hiekoitushiekkaa varhain pois, jo ennen varsinaista kevätkautta. Kuivalla ja lämpimällä säällä kastellaan katuja. Talven lievillä pakkasilla pyritään käyttämään suolaliuosta hiekoituksen sijaan.

Hänen mukaansa monet muut kaupungit ovat seuranneet Helsingin esimerkkiä. Pienelläkään paikkakunnalla ei nimittäin kannata ajatella, että isoilla on isojen ongelmat. Samalla tavoin kadut sulavat ja kuivuvat pienissäkin taajamissa, Salonen muistuttaa.

Lue seuraavaksi