Harrasteratsastuksesta NHL-tason kuormitusanalyysi – satulassa matkustelua vai oikeaa urheilua?

Ratsastuksen harrastaja saa usein kuulla, että hevonenhan ne työt tekee ja ratsastaja vain matkustaa satulassa. Mitä paljastaa NHL:ssä käytetty testi?

liikunta
Hevonen ja toimittaja Siru Päivinen.
Hevosen puhdistus ja varustaminen ennen ratsastusta, maastolenkki, ja ratsun hoito lenkin jälkeen ovat talliarkea.Yle

Hevonen on harrasteen tai elinkeinon kautta mukana yli puolen miljoonan suomalaisen elämässä. Voimakkaan eläimen kanssa puuhaaminen kuormittaa eri tavoin, asetettujen tavoitteiden ja toiminnan mukaan.

Ratsastus on monipuolinen harrastus, mutta onko se urheilua vai pelkkää fiilistelyä, jossa hevonen hoitaa hommat? NHL-kiekkoilijoidenkin käyttämä Firstbeat-kuormitusanalyysi on hyvä keino selvittää asiaa.

Lahjomattomat anturit mukaan satulaan

Itä-Suomen Liikuntaopiston valmennuskeskusvastaava Petri Hirvonen kiinnittää tallille lähtijän rintaan kaksi anturia, toisen oikealle puolelle hieman solisluun alapuolelle, ja toisen vasemmalle alimman kylkiluun tuntumaan.

Tämä analyysi kertoo koko tallireissun sykekuormityksen ja harrastajan vireystilan vaihtelut, ja myös kulutetut kalorit neljän tunnin ajalta.

Petri Hirvonen

Sitten ensin rattiin ja sieltä ratsaille. Ennen lenkille lähtöä hevonen harjataan ja satuloidaan, ja huolletaan myös reissun jälkeen.

– Tämä analyysi kertoo koko tallireissun sykekuormityksen ja harrastajan vireystilan vaihtelut, ja myös kulutetut kalorit koko neljän tunnin ajalta, valmennuskeskusvastava Petri Hirvonen kertoo.

– Itse liikuntapätkä näkyy tässä sinisenä, ja jo sitä on edeltänyt selvä vireystilan nousu, joka erottuu punaisena. Analyysiohjelma ei erittele onko kyseessä ollut negatiivinen vai positiivinen stressi, mutta kellonaikojen perusteella sitäkin voi käydä raportin äärellä läpi, Hirvonen sanoo.

Anturit ovat piirtäneet tarkasti talteen tallireissun sykevaihtelut.

Hevonen.
Siru Päivinen / Yle

– Tässä näkyy selvästi, että syke on jonkin aikaa koholla vielä ratsastuksen jälkeenkin. Se on aivan ymmärrettävää, hevosen harjaaminen ja lopputoimet tallilla varsinaisen liikuntasuorituksen jälkeen kuormittavat tietysti nekin, Hirvonen tulkitsee raporttia.

– Tällä neljän tunnin tallireissulla kului noin 550 kilokaloria, josta hiilihydraatteja noin 260 ja rasvoja reilut 280 kilokaloria.

Ylläpitävää ja kehittävää harjoitusta

Ja sitten varsinainen kysymys - satulassa matkustamista vai harrasteurheilua?

Testipäivän ratsastuslenkki oli rauhallisimmasta päästä. Yöpakkaset olivat jäätäneet reitin tiet ja polut monin paikoin eikä laukkanautinnoille ollut juuri sijaa.

– Meillä on viisiportainen asteikko, josta kuvastuu kuinka kuormittavaa liikunta on ollut. Ykkönen on kevyt harjoitus, kakkonen ylläpitävä, kolmonen kehittävä, nelonen erittäin kehittävä ja viides hetkellisesti ylikuormittava, valmennuskeskusvastaava Petri Hirvonen selostaa.

Nyt oltiin pääasiassa täällä ylläpitävän harjoituksen tasolla, ja siitä voi käyttää toistakin nimeä: hyvää terveysliikuntaa.

Petri Hirvonen

– Nyt oltiin pääasiassa täällä ylläpitävän harjoituksen tasolla, ja siitä voi käyttää toistakin nimeä: hyvää terveysliikuntaa. Joissakin reippaammissa ravipätkissä näkyy, että oltiin jo kehittävän liikunnan puolella, ja niiden kohdalla maksimisykkeestä saavutettiin jo lähemmäs 90 prosenttia, Hirvonen purkaa analyysia.

– Jos keli olisi mahdollistanut reilummin ravipätkiä ja hieman lisää tempoa, olisi suorite selvästi kohonnut kehittävän harjoitteen tasolle. Nyt reilusti saavutettu kakkostaso on sekin arkisen terveysliikunnan kannalta erittäin hyvä asia, Petri Hirvonen toteaa.

Tallireissun tarjoama liike ja sykkeen nousu ovat parhaimmillaan juuri sitä arkiliikunnan tasoa, jota suositusten mukaan olisi hyvä olla vähintään kaksi ja puolituntia joka viikko.

– Jos tällä sykkeellä voisi liikkua reilut kaksi tuntia viikossa, ja lisäksi tekisi yhden reippaamman tempoisen ratsastusreissun, olisi viikon arkiliikunta hyvällä ja kehittävällä tasolla, Hirvonen kiittää.

Palautumisen sininen väri puuttuu liian monelta

Firstbeat-analyysi kertoo tiedot erittäin konkreettisesti eri värikoodeilla. Tallireissun syke ja kuormitus tulostetaan antureiden keräämästä tiedosta, joten nopealla katselullakin selviää, missä mennään.

Harjoituskuvaaja piirtää sinistä sykekäyrää, josta näkee jokaisen ravipätkän aikaansaaman sykkeen nousun. Kestävyysliikunnan tehoalueet erottuvat yksilöityinä eri väreillä.

– Tämä NHL-kiekkoilijoidenkin käyttämä analyysimenetelmä on hyvin konkreettinen ja tarkka. Liikuntasuoritus ja sen vaikutukset voidaan purkaa auki monella eri tasolla, useiden eri muuttujien osalta.

– Stressiä ja palautumista kuvaavalta käyrältä puuttuu aivan liian usein vaaleansinistä väriä. Vaaleansininen kertoo siitä, että keho on päässyt palautumisen tilaan ja latautuu, valmennuskeskusvastaava Petri Hirvonen Itä-Suomen Liiikuntaopistolta kertoo.

– Tällä kertaa käyrällä näkyy mukavasti palauttavaa sinistä jo automatkalla tallilta päin. Monen testattavan käyrissä palauttavan sinisen määrä jää koko vuorokaudessa alle kymmenen prosentin. Olen purkanut monia sellaisiakin testejä, joissa palautumista ei ole lainkaan koko 24 tunnin mittausjakson aikana, Hirvonen kertoo.

Firstbeat-analyysi perustuu sykevälivaihteluun ja fysiologiaan. Testillä saadaan muutaman päivän mittauksella kattavasti selville, mikä on testattavan kunto, kuormitus ja palautumisen taso.