Koe uusi yle.fi

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden aiheuttamaa painetta liikenteelle – Vaarana routavauriot ja tulvat

OECD:n tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutos on uusi uhka ikääntyvälle liikenneinfrastruktuurille.

ilmastonmuutos
Kelirikon aiheuttama kuoppa tiessä.
Kelirikon aiheuttama kuoppa tiessä.Ritva Tarkki / Yle

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD patistaa uudessa tutkimusraportissaan (siirryt toiseen palveluun) maailman maita varautumaan yhä paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden liikennejärjestelmää rapauttaviin vaikutuksiin. Raporttia tekemässä olleen VTT:n johtavan tutkijan Pekka Leviäkankaan mukaan myös Suomella on omat erityshaasteensa sään ääri-ilmiöiden kanssa.

– Suomessa se on pääsääntöisesti tämä meidän talvi, mikä on se ääri-ilmiö. Siihen me voidaan tietysti varautua monella tavalla. Talvikunnossapito on yksi sellainen tapa, jolla sään ääri-ilmiöitä voi talviaikaan hoitaa. Eli se, että pystytään riittävän ajoissa ja riittävän hyvällä laatutasolla poistamaan lumet ja varmistamaan se, että liikennöitävyys olisi mahdollista vaikka lunta tulisi vähän tavallista enemmän tai nopeammin, Leviäkangas kertoo.

Ilmastonmuutos saattaa hankaloittaa talvia entisestään, jos lumimäärät kasvavat. Leviäkankaan mukaan toinen Suomea kiusaava sään ääri-ilmiö saa myös potkua ilmastonmuutoksesta. Runsaslumiset talvet yhdistettynä entistä lämpimämpään ilmastoon, saattaa tehdä keväisistä tulvista entistä rajumpia.

– Se on ehkä sellainen ilmiö, joka on hyvä pitää mielessä ja siihen, että siitä tulisi intensiivisempi, niin siihen on hyvä varautua.

Pienillä teoilla voidaan välttyä suurilta kustannuksilta tulevaisuudessa

Ongelmiin voidaan varautua Leviäkankaan mukaan yksinkertaisesti tekemällä rakenteista entistä varmempia ja kestävämpiä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Myös säännöllisestä kunnossapidosta olisi huolehdittava, jotta suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin.

– Voisi sanoa, että siitä uuden rakentamisesta siihen päivittäiseen kunnossapitoon, niin kaikkeen pitäisi kiinnittää huomiota ja se vaatii tietysti resursseja. Tämä tekee siitä vähän haastavampaa, koska rahaa on kuitenkin käytettävissä rajallinen määrä, Leviäkangas valittelee.

Toisinaan pienillä teoilla voidaan kuitenkin säästä pitkä penni. Esimerkkinä Leviäkangas mainitsee liittymien ja maanteiden alta vedet pois valuttavien rumpujen huollon.

– Eli vesi kertyy tällaisten maantieliittymien rumpujen kohdille, koska rummut eivät ole puhtaana ja sitten se vesi imeytyy pikkuhiljaa tierakenteisiin ja aiheuttaa aika isoja routavaurioita. Ja kyseessä olisi tosi pieni kunnossapitotoimenpide, siis se, että röörit pidettäisiin puhtaana, Leviäkangas selittää.

Jäätyneitä tierumpuja avataan.
Jäätyneitä tierumpuja avataan.Toni Pitkänen / Yle

Ilmastonmuutos ei kiusaa yksin Suomea

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt osuvat kuitenkin kovimmin aivan muualle kuin Suomeen. Osaa maapallon maista uhkaa äärimmäinen kuivuus, kun taas osaa maapallosta uhkaa vedenpinnan nousu. Pahiten ilmastonmuutos näyttäisi kuitenkin iskevän kaikkein köyhimpiin maihin.

Suomea suojaa Leviäkankaan mukaan myös se, että täällä sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin on osattu varautua kohtalaisen hyvin.

– Meillä on aika hyvä kunnossapito-osaaminen ja kunnossapidon resursointi, että kyllä tässä nyt pärjätään, Leviäkangas rauhoittelee.

Leviäkankaan mukaan kyse on ennemmin siitä, miten pitkällä aikavälillä varmistetaan se, että infrastruktuuria päästetä sellaiseen kuntoon, että se alkaisi säärasitusten yleistyessä niellä yhä enemmän kunnossapito- ja korjausresursseja.