Maria tiesi jo 10-vuotiaana, ettei halua lapsia – joutui odottamaan sterilisaatiota 20 vuotta ja pitää siksi Suomea takapajulana

Suomessa sterilisaation ikäraja on viisi vuotta korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, mikä ikärajan pitäisi olla.

Naisten sterilisaatio
Maria Ronkainen
Maria Ronkainen haluaa, että sterilisaation voisi tehdä jo nuorempana kuin 30-vuotiaana. Antti Seppälä / Yle

Jyväskyläläinen Maria Ronkainen, 33, tiesi jo lapsena, ettei halua jälkikasvua.

– Siitä saakka kun olin 10-vuotias, halusin varmistaa, että lapsia ei kerta kaikkiaan tule edes vahingossa. Jouduin odottamaan 20 vuotta, että sain sterilisaation.

Kun Ronkainen haki lähetettä, hänelle sanottiin lääkärissä, että hän tulisi katumaan sterilisaatiota. Hänelle reaktio ei tullut yllätyksenä, koska hän oli kuullut samansuuntaisia kommentteja muilta lapsettomilta.

– Minulle sanottiin, että "olet vielä niin nuori, että kyllä sinun mieli muuttuu". Osasin odottaa sitä, koska olen keskustellut siitä niin paljon vapaaehtoisesti lapsettomien kanssa.

Suomessa kolmenkympin ikäraja

Ronkainen haki sterilisaatiota vasta kolmenkympin kynnyksellä, sillä hän tiesi steriloimislaista (siirryt toiseen palveluun), jossa määritellään sterilisaation alimmaisikärajaksi 30 vuotta.

Sterilisaation vaatimuksiin haetaan nyt kansalaisaloitteella (siirryt toiseen palveluun)muutosta. 30 vuoden ikärajan sijasta aloitteen tekijät toivovat ikärajan alentamista 25 vuoteen. Sillä tasolla se on muissa Pohjoismaissa. Lisäksi aloitteella toivotaan, ettei lapsia tarvitsisi nykyisen kolmen sijasta olla kuin kaksi.

Maria Ronkainen on mukana edustajana aloitteessa, ja olisi iloinen, mikäli se toteutuisi.

Lääkärit suhtautuvat nihkeästi ja pelottelevat sillä, että mieli muuttuu.

Maria Ronkainen

Ronkaisen mukaan lapsettomuus on joillekin ihmisille itsestäänselvyys ja osa identiteettiä.

– Suhtautuminen Suomessa on takapajuista verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vaaditaan kolmenkymmenen ikärajaa ja lääkärit suhtautuvat nihkeästi ja pelottelevat sillä, että mieli muuttuu.

Ronkaisen mukaan jokaisella on oikeus omaan ruumiiseensa.

– Siihen ei muilla ole nokan koputtamista, varsinkaan lääkäreillä.

Kolme eettistä näkökantaa

Turun yliopiston lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis kertoo, että sterilisaatiota koskevaa lainsäädäntöä ja sen uudistamistarvetta arvioidaan kolmesta eettisestä näkökulmasta.

Yksi on harmonisointiperuste eli sterilisaation ikärajan muuttaminen muiden maiden säädöksiä vastaavaksi.

– Pelkästään se, että muualla on toisin, ei ole syy, että meillä pitäisi olla samalla tavalla. Harmonisointiperuste on tässä tapauksessa eettisesti köykäinen.

Launis sanoo, että toinen näkökanta on paternalistinen eli sterilisaation rajoittamista voidaan perustella valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta rajoittavalla holhoamisen tarpeella.

On ehkä arvioitu, että kolmekymppinen ei tule niin helposti katumapäälle, jolloin sterilisaatiota ei tarvitse purkaa ja vältytään tarpeettomilta kustannuksilta.

Lääketieteen etiikan professori Veikko Launis

– Olen joskus itsekin ihmetellyt, että ihmisiä holhotaan omaa tekemistä koskevilla päätöksillä. Sterilisaatio on eettiseltä kannalta ajatellen jokaisen oma asia, Launis sanoo.

Launiksen mukaan kolmas näkökanta eli kustannustehokkuus on lainsäädännössä perusteltu.

– On ehkä arvioitu, että kolmekymppinen ei tule niin helposti katumapäälle, jolloin sterilisaatiota ei tarvitse purkaa ja vältytään tarpeettomilta kustannuksilta.

"Matala ikäraja"

Lahden kaupungin ehkäisyneuvolan vastuulääkäri Sirpa Rekonen on eri mieltä siitä, että 30 vuoden ikäraja olisi liian korkea.

Hänen mukaansa ihmisten ajatukset lapsiluvuista muuttuvat elämän aikana. Rekonen nostaisi ikärajaa ylemmäksi, sillä kolmikymppisenä moni ei vielä ole vakiintunut.

– Moni katuu jälkikäteen. Minusta se on matala ikäraja, koska 30-vuotias on nuori nainen. En pahastuisi, vaikka se olisi kymmenen vuotta korkeampi.

Jonotusajat vaihtelevat

Sterilisaatioon pääsy on Suomessa pitkä prosessi.

Maria Ronkainen joutui odottamaan sterilisaatioon pääsyä reilun vuoden asuessaan tuolloin Oulussa. Jonotusaika kuitenkin vaihtelee, sillä esimerkiksi Päijät-Hämeessä naisten jonotusaika sterilisaatioon on noin kaksi ja puoli vuotta. Miehet joutuvat odottamaan muutaman kuukauden.

Se, että tulevilla jälkeläisillä olisi vamma tai äidillä vaikea sairaus on harvinainen syy tulla sterilisaatioon. Ikä ja lapsiluku ovat tyypillisiä.

Vastuulääkäri Sirpa Rekonen

– Sterilisaatiojono on kaikkialla pitkä, koska sitä eivät koske hoitotakuut. Jos on pulaa ajoista, sterilisaatiojono kasvaa, Lahden kaupungin ehkäisyneuvolan vastuulääkäri Sirpa Rekonen kertoo.

Tyypillisesti sterilisaatioon tullaan 30–40-vuotiaana tai kun lapsia on monta.

– Se, että tulevilla jälkeläisillä olisi vamma tai äidillä vaikea sairaus on harvinainen syy tulla sterilisaatioon. Ikä ja lapsiluku ovat tyypillisiä, Sirpa Rekonen sanoo.

Sterilisaatioon kaksi menetelmää

Sterilisaatio voidaan tehdä joko laparoskopiana tai munanjohtimiin asetettavilla Essure-mikroimplanteilla. Jälkimmäinen tehdään tähystyksellä, eikä sen jälkeen tarvita sairaalaa eikä sairaslomaa. Se on nopeampi kuin perinteinen laparoskopia eli nukutuksessa tehtävä sterilisaatio.

Maria Ronkaiselle tehtiin laparoskopia kolme vuotta sitten.

– Minut nukutettiin ja minulle syötettiin sen verran kipulääkkeitä, että kivut olivat hyvin vähäisiä siinä vaiheessa, kun heräsin. Pienet arvet jäivät, mutta ne eivät haittaa. Ne ovat muisto vapaudesta.

Joka toimenpiteeseen liittyy lääketieteellisiä riskejä. Suurin riski on kuitenkin se, että katuu jälkeenpäin.

Vastuulääkäri Sirpa Rekonen

Lahden kaupungin ehkäisyneuvolan vastuulääkäri Sirpa Rekosen mukaan sterilisaatiota miettiessä kannattaa ottaa huomioon myös muut ehkäisymenetelmät. Moni tarvitsee sterilisaation jälkeen hormonikierukan vuoto-ongelmien takia. Erityisesti Essuren mahdollisista haittavaikutuksista keskustellaan paljon kansainväliselläkin tasolla, ja Suomessa sen vaarailmoitukset ovat lisääntyneet.

– Joka toimenpiteeseen liittyy lääketieteellisiä riskejä. Suurin riski on kuitenkin se, että katuu jälkeenpäin, Rekonen sanoo.

"En todellakaan kadu"

Lahden kaupungin ehkäisyneuvolan vastuulääkäri Sirpa Rekonen sanoo, että nimenomaan kolmekymppiset katuvat sterilisaatiota.

– Hyvin moni katuu. Perhesuhteet ja elämäntilanteet muuttuvat. Nykyisin yli nelikymppisetkin voivat haluta lapsia. Sterilisaatiota katuu siinä vaiheessa.

Ronkainen ei ole katunut.

– Tekisin saman uudestaan, jos pitäisi valita.

Ajatus siitä, että voisin tulla raskaaksi, herätti minussa aina suunnatonta inhoa. Kun sterilisaatio tehtiin, tuntui siltä, kuin jotain inhottavaa olisi poistunut elimistöstä.

Maria Ronkainen

Ronkaisen mukaan naisten sterilisaatioon suhtaudutaan kielteisemmin kuin miesten kohdalla, koska kaikkien oletetaan haluavan äideiksi.

– Vapaaehtoinen lapsettomuus on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina entisestään.

Ronkaiselle sterilisaatio oli valtava helpotus myös henkisesti. Vaikka prosessi oli hidas ja vaivalloinen, pääsi hän eroon raskauden pelosta ja tunsi itsensä vapaaksi.

– Ajatus siitä, että voisin tulla raskaaksi, herätti minussa aina suunnatonta inhoa. Kun sterilisaatio tehtiin, tuntui siltä, kuin jotain inhottavaa olisi poistunut elimistöstä. Tunne oli omituinen, mutta siltä se tuntui.