Yhä useampi valmistuu ajallaan – Myös keskeyttäneiden määrä putosi

Parhaiten määräaikaan päästään toisen asteen opinnoissa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa ajallaan vain joka neljäs opiskelija.

opiskelu
Nuoria ihmisiä opiskelemassa.
Opiskelijoita Helsingin yliopiston pääkirjastosa Kaisa-talossa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tilastokeskuksen koulutustilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan opiskelijat suoriutuvat yhä nopeammin opinnoistaan. Samaan aikaan yhä harvempi joutuu jättämään opintonsa kesken (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on tehty jo vuosia töitä sen eteen, että opiskelijat selviäisivät opintojensa loppuun, mieluiten määräajassa.

– Me olemme tehneet selvitystä aiheesta. Tiedämme, että kun opiskelija uskoo itseensä, kokee saavansa haasteita, kokee ne sisällöt mielekkäiksi ja kokee olevansa osa jotain yhteisöä, niin nämä on kaikki tärkeitä tekijöitä, joilla me voidaan edistää sitä, Helsingin yliopiston vararehtori ja yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom kertoo.

Lindblomin mukaan keskeyttämisiin sen sijaan voidaan vaikuttaa sitouttamalla opiskelijat omaan koulutusalaansa.

– Aina ei voi päästä sille alalle, jolle haluaa, mutta voi päästä jonnekin muualle. Jos me onnistutaan siinä ensimmäisen vuoden aikana, niin opiskelijat luo sen kiinnostuksen ja motivaation, että mitä tästä voisi olla minulle.

Opinto-oikeuden keston rajaamista Lindblom ei nosta ensimmäiseksi syyksi opintojen nopeutumiselle. Hän kuitenkin myöntää, että sekin saattaa vaikuttaa, kun opiskelijat suunnittelevat valmistumisaikataulunsa entistä tarkemmin.

Sopivan verran haastetta

Lindblomin mukaan yliopistossa oltiin aiemmin huolissaan siitä, että opinnot kuormittivat opiskelijoita liikaa tai että kuormitus oli alojen välillä epätasaista. Kuormittavuutta on nyt pyritty tasamaan ja tätä kautta pääsemään tilanteeseen, jossa opintopisteellä olisi sama arvo alasta riippumatta. Lindblom uskoo, että tämän vaikutukset näkyvät ainakin pidemmällä aikavälillä.

– Se alkaa vähitellen näkyä siinä, että osataan suunnitella sellaisia tutkintoja, että kandi oikeasti mahdollista suorittaa kolmessa ja maisteri kahdessa vuodessa. Olemme kehittyneet sen arvioimisessa, että mitä se opiskelijalta vaatii, että hän saa vaikkapa viisi opintopistettä kasaan, Lindblom selittää.

Opiskelijan motivaatiolla ei tee kuitenkaan hyvää sekään, jos hänet päästetään liian helpolla.

– Usein ollaan huolissaan siitä, että onko meillä liian vaikeaa täällä, mutta me tiedetään meidän tutkimuksista, että yhtä vahingollista on se, jos ei ole haasteita. Jos opiskelija ei koe, että tässä opiskelussa on jotain uutta ja innostavaa minulle, niin siitä seuraa se, että luovutetaan ja suuntaudutaan jonnekin muualle, Lindblom kertoo.

Lindblom korostaa myös yliopiston ja lukion opinto-ohjaajien yhteydenpidon tärkeyttä. Hänen mukaansa opinto-ohjaaja on juuri se henkilö, joka voi kertoa opiskelijalle siitä, mitä yliopisto-opiskelu vaatii ja mitä eri aloilla on tarjottavana.

Alakohtaisia eroja

Tilastokeskuksen mukaan eniten keskeyttämisiä tapahtuu luonnontieteiden koulutusalalla, matkailu- ja ravitsemusalalla, talousalalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Helsingin yliopistossa keskeyttämiset kiusaavat vähiten aloja, joista valmistutaan tiettyyn ammattipätevyyteen, kuten lääkäriksi. Humanistisilla ja luonnontieteellisillä aloilla keskeyttämisiä on enemmän.

On myös erityistapauksia, kuten tietojenkäsittelytieteet, joissa ongelma on se, että työnantajat nappaavat opiskelijat koulun penkiltä töihin.

– Siellä täytyy miettiä todella paljon erilaisia keinoja, joilla opiskelijat saadaan pysymään opinnoissa ja että he eivät keskeytä liian aikaisin. Se työelämä imee näitä asiantuntijoita, vaikka he ovat niin sanotusti puolivalmiita.

Naiset valmistuvat useammin ajallaan

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden valmistumisajat vaihtelivat rajusti sukupuolen mukaan. Naisista ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti määräajassa 27 prosenttia, kun miehistä tähän pystyi vain 18 prosenttia. Vielä suuremmat erot olivat ammattikorkeakoulun puolella. Naisista jopa 60 prosenttia valmistui ajallaan kun taas miehistä tähän ylsi vain 33 prosenttia.

Sukupuoli näkyi myös keskeyttämistilastoissa. Miehet jättivät kaikilla koulutusasteilla tutkinnon herkemmin kesken.

Toisen asteen opinnoissa sukupuoli ei kuitenkaan juuri vaikuttanut valmistumisaikoihin. Naisista lukion suoritti määräajassa 81 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia. Ammattikoulun naisista suoritti määräajassa 68 prosenttia ja miehistä 67 prosenttia.