yle.fi-etusivu

Valtavan venäläisen rahanpesumyllyn varoja päätyi myös Suomeen – valtaosa rahoista kulki Nordean kautta

Pestyjä rahoja vastaanottaneet suomalaiset yhtiöt sanovat, etteivät ne tienneet rahojen rikollisesta alkuperästä.

rahanpesu
Pankkikonserni Nordean konttori Helsingissä.
Mauritz Antin / EPA

Valtavan venäläisen rahanpesuvyyhdin varoja on kierrätetty suomalaisyritysten kautta lähes 20 miljoonaa euron arvosta, käy ilmi Ylen MOT-ohjelman tekemästä selvityksestä.

MOT on selvittänyt Laundromat- eli Pesula-nimellä tunnettua rahanpesuvyyhtiä, jossa on kierrätetty noin 20 miljardia dollaria rikollista rahaa Euroopan unionin alueelle. Rahat ovat kulkeneet moldovalaisten ja latvialaisten pankkien kautta.

Valtaosa Suomeen tulleista maksuista on kulkenut pohjoismaisen pankkikonsernin Nordean kautta. Rahoillla on ostettu tavaroita ja palveluita lähes 30 suomalaiselta tai Suomessa toimivalta yritykseltä.

Ylen MOT:n tavoittamat suomalaisyritykset kertoivat, etteivät he tienneet rahojen alkuperästä.

Rahoja on käytetty Suomessa muun muassa turkisten, tietokoneiden, sähkötyökalujen ja rakennustarvikkeiden ostoon.

Rahanpesun tarkoituksena on ohjata rikoksella hankittuja varoja lailliseen liiketoimintaan. Rahaa pyritään kierrättämään tekemällä normaalia liiketoimia laillisten yritysten kautta.

Rahanpesuvyyhdin varat ovat peräisin useista eri rikoksista Venäjällä kuten veropetoksista, pankkikavalluksista ja tullirikoksista.

MOT on saanut pankkitilitietoja rahojen liikkeistä kansainväliseltä tutkivan journalismin keskukselta OCCRP:ltä ja venäläislehti Novaja Gazetalta.

Yle on Suomessa ainoa media, jolla on pääsy aineistoon.

Grafiikka rahanpesusta.
Venäjällä rikoksilla hankittua rahaa on pesty useiden maiden kautta. Osa rahoista on päätynyt myös Suomeen.Miiku Lehtelä

Yli sata maksua Suomeen

Vuodesta 2010 vuoteen 2015 laitonta rahaa lähetettiin Venäjältä Euroopan korruptoituneimpiin maihin lukeutuvaan Moldovaan.

Moldovalaiset tuomarit hyväksyivät valelainasopimuksia kymmenille Britanniaan rekisteröidyille postilaatikkoyrityksille.

Yritykset maksoivat toisilleen tekaistuja lainoja. Toiminta näytti ulospäin täysin lailliselta, koska sopimukset olivat moldovalaisten tuomareiden hyväksymiä. Järjestelyn avulla rikollinen raha saatiin näyttämään puhtaalta.

Valelainat maksettiin postilaatikkoyritysten tileille latvialaiseen Trasta Komercbanka -pankkiin. Näin rahat saatiin sisälle Euroopan unionin pankkijärjestelmään. Pankki on sotkeutunut rahanpesuun. Trasta Komercbankan toimilupa evättiin (siirryt toiseen palveluun) vuosi sitten rahanpesun takia.

Latvian finanssivalvonta pyysi Pesula-tapauksen paljastuttua Euroopan keskuspankkia peruuttamaan Trasta Komercbankan pankkilisenssin maaliskuussa 2016.

– Trasta Komercbankaa käytettiin apuna vietäessä rahat ulos entisten Neuvostoliiton tasavalloista ja sisään EU:n rahoitusjärjestelmään, sanoo riskienvalvonnan johtaja Maija Treija Latvian finanssivalvonnasta.

– Ensisijaisesti kyse oli siitä, ettei pankki ollut tarpeeksi tarkka. Pankki on joko toiminut virheellisesti tai ollut tahallisesti sotkeutunut tapaukseen.

Keskusrikospoliisissa tunnetaan ns. Pesula-tapaus. KRP on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä Moldovan viranomaisten kanssa. Suomen rahavirroista poliisilla ei kuitenkaan ollut tietoa ennen kuin MOT näytti sille haltuunsa saaman aineiston.

– Tämä on tietysti hyvin mielenkiintoinen, koska se osoittaa sen, että toiminnassa on ollut todellakin ammattimainen, järjestelmällinen ja hyvin laajamittainen verkosto, sanoo Rahanpesun selvittelykeskuksen johtaja Pekka Vasara KRP:stä.

Suomeen virrannut miljoonia kymmenille yrityksille

MOT:n aineiston mukaan rahaa on virrannut 28 suomalaiseen tai Suomessa toimivaan yritykseen. Mukana on muutaman suuren pörssiyhtiön tytäryhtiö sekä erikokoisia suomalaisyrityksiä hyvin erilaisilta toimialoilta.

Kolme yritystä toimii turkisalalla, neljä huolinta- ja logistiikka-alalla ja kuusi rakennusalalla. Rahoja on maksettu myös juomatehtaalle sekä tapahtumajärjestäjille.

Trastakomerc bankasta ja moldovalaisesta Moldincondbankista on tullut vuosina 2013–2014 Suomeen 129 maksua. Niiden yhteenlaskettu summa on 19 miljoonaa euroa.

Maksajina on kaikissa tapauksissa Britanniaan rekisteröidyt postilaatikkoyritykset, joiden toimintaa tutkitaan Moldovassa.

MOT tavoitti 15 listalla olevista yrityksistä. Näistä 11 oli valmiita selvittämään MOT:n pyynnöstä maksuja. Kaikissa tapauksissa yritysten mukaan oli kyse oikeista kaupoista Venäjälle.

Kyseiset suomalaisyritykset eivät välttämättä ole tietoisesti syyllistyneet rikokseen.

Turkiksia puolella miljoonalla eurolla

Turkishuutokauppa Saga Fursille on tullut maksuja lähes puolen miljoonan euron edestä Kedassia limited -nimiseltä yritykseltä kymmenessä erässä. Rahat on maksettu Saga Fursin tilille OP-Pohjolaan.

Saga Fursin varatoimitusjohtaja Juha Huttusen mukaan kyseessä on normaali kauppa venäläisten asiakkaiden kanssa.

– Kyse on viidestä meidän asiakkaastamme. Osa on hyvinkin pitkäaikaisia, jopa vuosikymmeniä meiltä nahkaa ostaneita asiakkaita, Huttunen sanoo.

Maksut on hoitanut yhtiö nimeltä Kedassia Limited. Onko se teille tuttu? Tiedättekö ketkä omistavat yhtiön?

– Meidän oletus on, että se on maksuja välittävä yhtiö, Huttunen vastaa.

– Meillä on asiakkaiden tunnistamisvelvollisuus, eli tunnistamme ne jotka ostavat nahkoja. Meillä ei ollut syytä reagoida Kedassiaan. Meiltä tulee valtavasti maksuja ympäri maailmaa. Yksi yksittäinen maksaja ei ole kiinnostava.

Suurin summa Nordean kautta

Ylen MOT:n haltuunsa saamasta aineistosta selviää, että valtaosa Suomen tulleista maksuista on kulkenut pohjoismaiden pankkikonserni Nordean kautta. Vuosina 2013–2014 maksuja kulki Nordean kautta 16 miljoonan euron arvosta.

Nordea kieltäytyi antamasta aiheesta haastattelua. MOT tarjosi myös mahdollisuutta taustatapaamiseen, jossa olisi käyty läpi Ylen hallussa oleva aineisto. Myöskään tähän Nordea ei suostunut.

– Materiaalin näyttäminen ei ole tässä oleellista, koska emme voi kuitenkaan kommentoida sitä mitenkään, kirjoitti Nordean viestintäjohtaja Kati Tommiska MOT:lle lähettämässään sähköpostissa.

Danske Bankin logo.
Danske Bank myöntää tehneensä virheitä asiakkaittensa tilisiirtojen valvonnassa.Ismo Pekkarinen / AOP

Danske Bank myönsi virheen

Aineiston käsittelemiä maksuja on tullut Suomeen myös muiden pankkien kautta. Moldovan viranomaisten tutkinnan keskiössä olevat postilaatikkoyritykset ovat maksaneet noin 1,5 miljoonaa euroa OP Pohjolan kautta. Danske Bankin kautta on kulkenut maksuja Latviasta ja Moldovasta Suomeen noin 400 000 euron edestä.

Kansainvälisessä vertailussa Danske Bank kuuluu kuitenkin listan kärkeen – yli miljardia dollaria on maksettu tanskalaispankin kautta pankin konttoreihin Tanskaan, Suomeen, Ruotsiin, Liettuaan ja ennen kaikkea Viroon. Danske Bank myöntää tanskalaislehti Berlingskelle, että maksuissa on ollut ongelmia.

– Vuonna 2014 huomasimme, että emme tunteneet tarpeeksi hyvin kyseisiä asiakkaita. Havaitsimme myös epäjohdonmukaisuutta pankkimaksujen sekä tietojen välillä, joita meillä oli asiakkaidemme todennäköisistä tilisiirroista, johtava lakimies Flemming Pristed sanoo tanskalaisille toimittajille.

Danske Bank tutki tapaukset yhdessä Viron viranomaisten kanssa ja totesi, että maksuilla ei ollut laillista tarkoitusperää. Pankki lopetti kaikki kyseiset asiakassuhteet yhtä lukuun ottamatta ja ilmoitti maksuista poliisille.

Suomessa Danske Bank ja OP Pohjola eivät salassapitovelvollisuuden takia kerro, ovatko ne ilmoittaneet kyseiset transaktiot poliisille. Yrityksiltä pankit eivät ole kyselleet mitään.

Aiheesta lisää illan MOT:ssa TV1:ssä kello 20 sekä MOT:n verkkosivuilla.