Digikarikossa luoviminen vaatii opettajalta venymistä – tänä vuonna Kouvolassa on hankittu kouluihin yli 700 tablettia

Kouvola on hankkinut peruskouluilleen tänä vuonna uusia tabletteja, mutta ei vieläkään riittävästi.

Matkapuhelimet ja mobiililaitteet
Oppillaat selaavat kännykkää.
Minna Heikura / Yle

Kouvolassa Mansikkamäen koulun viidennen luokan oppilaat rientävät luokasta tabletti-tietokoneet kädessään. He hajaantuvat ryhmiin eri puolille koulua tekemään kansalliseepos Kalevalaan liittyviä tehtäviä.

Luokanopettaja Lea Olli kertoo, että 50 oppilaan käytössä on kymmenen tablettia, joiden käytöstä sovitaan naapuriluokan opettajan kanssa.

– Opettajalta vaaditaan joustavuutta. Kun kymmenen oppilasta tekee tabletin kanssa, toiset kymmenen tekee jotain muuta ja seuraavalla tunnilla vaihdetaan. Aina karikoista on päästy eteenpäin, hän sanoo.

Ylen viime vuoden lopulla tekemän kyselyn mukaan monet koulut kärsivät laitepulasta, vaikka uusi opetussuunnitelma painottaa digitaalista oppimista.

Kouvolassa pulaa digilaitteista on paikattu uusilla hankinnoilla. Tabletteja on hankittu kouluille tänä vuonna reilut 700. Palvelupäällikkö Kim Strömmerin mukaan suunnitteilla on, että tämän vuoden aikana tehtäisiin vielä toinen samansuuruinen hankinta.

Alibia tekemättä jättämiseen ei enää ole

Mansikkamäen koulun uudet 70 tablettia tulivat todelliseen tarpeeseen, mutta laitteita tarvittaisiin silti vielä lisää. Jokaisella oppilaalla ei tarvitse olla omaa tablettia, mutta yksi laite paria kohden olisi luokanopettaja Lea Ollin mukaan ihanteellinen.

Kouvolan kaupungilta palvelupäällikkö Kim Strömmer puolestaan huomauttaa, että raha ei lisäänny, vaikka tarpeet kasvavat. Kouvolan kouluille nyt hankitut tabletit ovat leasing-laitteita, joiden kulut on pystyttävä kattamaan vuosittain.

Kun pelisäännöt on sovittu vanhempien kanssa, en näe oman puhelimen käytössä mitään ongelmaa.

Lea Olli

– Jos ostaisimme tabletit könttänä, kolmen vuoden päästä ne olisivat jo vanhoja, Strömmer perustelee hankintaa.

Jo nyt uuden opetussuunnitelman vaateisiin on kuitenkin helpompi vastata.

– Sellaista alibia, ettei asioita voitaisi tehdä, ei enää ole. Uskon, että nyt voimme oikeasti aloittaa tekemään tätä työtä. Suurin kuvio on antaa opettajille koulutusta ja opastusta laitteiden käyttöön.

Oman kännykän käyttö opetuksessa on arkea

Monissa kouluissa laitepulaa paikataan oppilaiden omilla älypuhelimilla. Myös Mansikkamäen koulussa koululaisten omien puhelimien käyttö on arkipäivää. Koulut eivät kuitenkaan voi velvoittaa oppilaita tuomaan puhelimia mukanaan.

– Jos teemme elokuvia tai muita projekteja, käytössä on yleensä koulun laitteet. Nopeaan tiedonhankintaan ja esimerkiksi kuvaamiseen oma kännykkä on ihan hyvä. Kun pelisäännöt on sovittu vanhempien kanssa, en näe oman puhelimen käytössä mitään ongelmaa, sanoo luokanopettaja Lea Olli.

Oppilaat työskentelevät tabletilla.
Mansikkamäen koulun oppilaat paneutuivat Kalevalaan ryhmittäin.Minna Heikura / Yle

Mansikkamäen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Niina Forsströmin mukaan liikutaan harmaalla alueella, kun lapset käyttävät oppitunnilla omaa kännykkää.

– Pääsääntöisesti vanhemmat ohjaavat siihen, ettei koulussa saisi käyttää kännykkää. Entä miten tässä toteutuu yhdenvertaisuus? Kaikilla ei ole samanlaisia laitteita, millä saa nopeasti tietoa, Forsström huomauttaa.

Rehtori Pekka Lipiäisen mukaan selkeä ohjeistus on, että oppilas ei käytä puhelinta muuten kuin opettajan toiveesta.

– Jos oppilaalla on kännykänkäyttökielto kotoa tai puhelinta ei ole mukana, silloin oppilas ei puhelinta tarvitse ja koulun laitteet ovat hänen käytössään.

Koulut voivat myös halutessaan erillisellä sopimuksella pyytää vanhemmilta, että lapsi toisi mukanaan kouluun esimerkiksi tabletin.

– Ei tabletin tuominen kouluun ole sen kummempaa kuin suksien tai luistimien tuominen kouluun. Välineet vaihtuvat, mutta muuten periaatteessa sama kuvio.