yle.fi-etusivu

Adoptioperheet elävät normalia perhe-elämää - myös viittomakielellä

Adoptiojärjestöt järjestivät maaliskuun puolivälissä kampanjan, jolla haluttiin näyttää, että adoptioperheissä eletään tavallista suomalaista perhe-elämää. Myös kuuroja lapsia on adoptoitu Suomeen myös kuurojen perheiden toimesta.

Yle Uutiset viittomakielellä
Anitan Roiko adoptiotyttärensä kanssa vuonna 1999 otetussa valokuvassa.

Lietolainen Anita Roiko päätti adoptoida lapsen noin 20 vuotta sitten, koska hän ei silloisen puolisonsa kanssa kyennyt saamaan omaa lasta. Elämä muuttui kertaheitolla, kun hän haki 4-vuotiaan kuuron adoptiolapsensa Adrianan 17 vuotta sitten Romaniasta.

– Kun sain lapsen syliini, minusta tuli äiti. Elämäni muuttui sillä hetkellä täysin. Minulla on lapsi, jota pitää kasvataa, antaa koti ja turvaa. Antaa mahdollisuus koulunkäyntiin ja niin edelleen. Tuntui, että muutuin saman tien äidiksi, Roiko muistelee

Suomen adoptiojärjestöt järjestivät maaliskuun puolivälissä kampanjan, jonka aikana ne kannustivat adoptioperheitä kertomaan adoption iloisista puolista ja perhe-elämän tavallisuudesta.

Adoptioprosessi on yksi asioista, jonka vaivalloisuus on korostunut julkisuudessa. Näin ei välttämättä ole aina. Anita Roiko kertoo, että prosessi oli alkuvaikeuksien jälkeen sujuva. Ongelmia aiheutti lähinnä hakijoiden kuurous.

– Alussa oli kyllä, kuten kuulevilla usein, ennakkoluuloja siitä, millaisia kuurot ovat, että pystyykö kuuro hoitamaan lasta. Mutta kun selvitimme asioita, homma alkoi sujua ja luottamus löytyä. Alussa se vaikutti paljon siihen tilanteeseen, mutta siitä se lähti sitten lopulta sujumaan, Roiko kertoo.

Roikon adoptiolapsi Adriana on nyt 22-vuotias nuori nainen, joka elää itsenäistä elämää palvelukodissa Hämeenlinnassa.

Noin 200 adoptiota joka vuosi

Suomeen on runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana adoptoitu noin 5000 lasta ulkomailta. Kotimaan sisällä adoptoidaan joka vuosi noin 50 lasta. Myös kuuroja lapsia on adoptoitu vuosien mittaan useita, monet heistä kuuroihin perheisiin.

Anita Roiko rohkaisee heitä, jotka ehkä harkitsevat adoptiota.

– Kannattaa rohkeasti hakea adoptiolasta. Maailmalla on paljon lapsia, joiden asema on huono. Kuuroilla ei ole mahdollisuutta viittomakieleen tai kouluun, Roiko kannustaa.