yle.fi-etusivu

Suomalainen karjatilallinen lihakohusta: Kuluttajilla on lyhyt muisti – "Mutta toivon, että ihmiset heräisivät"

Kuluttajien huomio kiinnittynee entistä enemmän koko elintarvikeketjun läpinäkyvyyteen tulevaisuudessa.

lihateollisuus
Pihvilihaa kaupan lihatiskillä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Leppävirtalainen lihantuottaja Katri Strohecker ei yllättynyt kuullessaan, että brasilialaisten lihatuottajien epäillään vieneen mätää lihaa maailmalle korruptoituneiden viranomaisten avustuksella.

– Tämähän oli odotettavissa. Siellä voidaan tehdä mitä vaan, että bisnes saa voittoa. Kyllä se kuvaa, sitä etiikkaa, mikä heidän ruoantuotannossa on, sanoo Katri Strohecker Brasilian lihaskandaalista.

Strohecker kasvattaa Savossa aberdeen angus -pihvikarjarotua ja vetää Finn Angus -osuuskunnan hanketta, jonka tarkoituksena on luoda vastuullisesti tuotettu lihaketju laidunmailta kuluttajien lautasille.

Katri Strohecker katsoo, että ulkomaisen lihan kysyntä Suomessa voi laantua kohun keskellä, mutta hänen kokemuksen mukaan suomalaiset kuluttajat unohtavat helposti elintarviketeollisuudessa paljastuneet väärinkäytökset.

– Skandaaleja on ollut ja mennyt. Aika on näyttänyt, että valitettavasti kuluttajien tottumukset palaavat ennalleen. Mutta toivon, että ihmiset heräisivät siihen, miten puhdasta ja turvallista ruokaa Suomessa tuotetaan.

Lihakohu nostaa koko elintarvikeketjun syyniin

Elintarvikeketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä tutkinut Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Kotro arvioi, että kuluttajat unohtavat skandaalin yksityiskohdat, mutta mielikuva ulkomailta tuotuja lihatuotteita kohtaan heikkenee.

– Epävarmuus ja epäluottamus ulkomailta tuotuja tuotteita kohtaan voi jäädä pidemmäksi aikaa kytemään.

Kuluttajien epävarmuus ei kohdistu vain lihan alkuperään, vaan huomio kiinnittyy nykyisin entistä enemmän koko elintarvikeketjuun. Kuluttajat ympäri maailmaa kysyvät, mistä he tietävät, onko heidän lautaselle päätyneessä ruoassa käytetty pilaantunutta lihaa.

– Pitkissä elintarvikeketjuissa on monta välikättä, jolloin jäljitettävyys vaikeutuu. Se on, jos ei mahdotonta, niin lähes mahdotonta, sanoo tutkija Kotro.

Jaana Kotro pitää Brasilian lihaskandaalia vakavana, sillä vilpilliseen toimintaan oli tuottajien lisäksi syyllistynyt viranomaisia, joiden tulisi nimenomaan valvoa ruoan laatua. Viranomaisten väärinkäytökset murentavat kuluttajien luottamusta elintarvikeketjun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä kohtaan.

– Jos teot ovat tarkoituksellisia, niin kyllä se yllättää tai vähintään pöyristyttää. Herää ajatus, että mitä tahansa muutakin voi tapahtua, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Kotro.

Lihakohun jälkeen jokainen voi valpastua Suomessakin

Lihantuottaja Katri Strohecker toivoo, että kotimaisen lihan arvostus nousisi Suomessa. Stroheckerin kokemuksen mukaan kuluttajat, päättäjät ja kaupat arvostavat suomalaista lihaa valitettavan vähän. Helsingin Sanomat kertoo, että suomalaiset kaupungit suosivat kotimaista lihaa (siirryt toiseen palveluun) ruokapalveluissaan.

Lihantuottaja nostaa vertailuun Irlannin ja Ranskan, joissa hänen kokemuksen mukaan elintarvikkeiden kotimaisuutta tuodaan vahvemmin esille kauppojen kautta.

– Toivo todella, että ihmiset miettisivät, haluavatko hankkia kaikkein halvinta lihaa, joka sisältää kysymysmerkkejä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Kotro katsoo, että suomalaiset kuluttajat ovat entistä tietoisempia, joten kotimaisen elintarviketeollisuuden kannattaa tarkastaa omat toimintatavat Brasilian lihakohun jälkeen. Kuluttajat penäävät myös kotimaisilta tuotteilta tarkkoja alkuperämerkintöjä. Läpinäkyvä elintarvikeketju on hyvää kuluttajien palvelua.

– Kotimaassakin tuotetussa tuotteessa voi olla puutteelliset tai epäselvät alkuperämerkinnät. Lakia tiukemmat tuotteen alkuperämerkinnät voivat olla kilpailuvaltti, tutkija Kotro sanoo.

Kuluttajat eivät ole tietoisia vain tehdessään ruokaostoksia kotiin, vaan he haluavat tietää, millaisista raaka-aineista ruoka tehdään myös työpaikkaruokaloissa, palvelukodeissa ja kouluissa.

– Lihan alkuperä kannattaa laittaa näkyviin. Tai sitten heillä vähintään pitäisi olla tieto, jos kuluttaja sitä kysyy. Tässä asiassa on puutoksia, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Kotro.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Urheilu

Suomalaisten suksi ei pelannut karmeassa kelissä Rukalla

Björgen nappasi voiton naisten kympillä

Urheilu

Epäonnistunut voitelu jätti suomalaisnaiset kauas kärjestä: "Eihän siitä tullut yhtään mitään"

Urheilu

Watabe yhdistetyn mäkiosuuden kärki – Hirvonen ladulle yhdeksäntenä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin moskeijaiskun uhreja jo yli 300 – Syyttäjän mukaan hyökkääjillä oli mukana Isisin lippu