Arabian maine meni, kun Suomen keramiikkatehdas lopetettiin – kuluttajaraivo laantui vuodessa

Keramiikkatehtaan lopettaminen vahvisti yrityksen taloutta, mutta heikensi brändiä.

muotoilu
Arabian tehdas.
Astianvalmistusta Arabian keramiikkatehtaallaArabia

Koneet seisahtuivat perinteikkäällä Arabian keramiikkatehtaalla kevättalvella 2016. Kun Fiskars-konserni ilmoitti Helsingin tehtaan lopettamisesta kuluttajat, media ja muotoiluväki reagoivat tyrmistyksellä.

Median uutisoinnista ja kuluttajien some-purkauksista huokui järkytys siitä, että yritys antaa pitkän perinteen katketa, päästää käsityötaidon karkaamaan ja legendaarisen Arabian hengen häviämään. Liiketoimintajohtaja Leni Valsta ymmärtää kuluttajien reaktioita.

– Arabian brändillä on pitkä historia, tuotteet ovat Suomessa tunnettuja ja arvostettuja.

– Arabian astiat ovat tuttuja sukupolvelta toiselle ja astiastoja on siirtynyt perintönä. On ymmärrettävää, että brändi herättää tunteita, Valsta sanoo.

Johtaja Leni Valsta, Arabia
Johtaja Leni Valsta, ArabiaMikko Koski / Yle

Viimeisinä vuosina Arabian tehtaalla valmistettiin enää vain lautasia ja kulhoja muutamaan sarjaan. Suurin osa tuotannosta oli siirretty ulkomaille jo aiemmin, lähinnä Thaimaahan ja Romaniaan.

Fiskars on globaali konserni. Sen tuotannosta noin puolet on omaa tuotantoa ja puolet ulkopuolisten sopimusvalmistajien tuottamaa. Arabian tuotteista suurin osa tulee sopimusvalmistajalta Thaimaasta.

Valsta kertoo konsernin olleen alusta asti avoin valmistusmaan suhteen. Esimerkiksi astioiden hintalapusta on aina löytynyt tieto valmistusmaasta.

– Kun tehdas suljettiin, siitä uutisoitiin laajasti. Saattaa olla, että osa kuluttajista kiinnitti tuolloin ensimmäistä kertaa huomiota valmistusmaa-asiaan.

Myös kuluttajien moraali venyy tarvittaessa

Kuluttajien närkästys tuli pian näkyväksi monin tavoin. Arabian tuotteiden myynti kyykkäsi ja yritys putosi Suomen arvostetuimpien brändien (siirryt toiseen palveluun)kymmenen kärjessä listalta.

– Lyhyellä aikavälillä nähtiin muutosta myynnissä. Mutta nyt näyttää siltä, että tää vaikutus olisi jäämässä väliaikaiseksi, Valsta kertoo.

Kuluttajatutkimuskeskuksen johtajan Mika Pantzarin mukaan suomalaisten kuluttajien moraali on venyvää. Arabian tehdas koetaan tärkeänä ja osana Suomen historiaa. Toisaalta, jos kuluttajan tekee mieli ostaa kiva Muumi-muki, valmistusmaa onkin yhtäkkiä yhdentekevä.

– Puheiden tasolla suomalaiset tukevat voimalla suomalaisia tuotteita. Mutta sitten, kun tehdään testi, jossa laitetaan rinnakkain halvempi tuote ja kalliimpi tuote, jossa on Suomen lippu, niin suomalaiset ostavat sen halvemman tuotteen ilman lippua, Pantzar konkretisoi.

Vastuullisen kuluttajan kannattaisi toimia juuri päinvastoin, ostaa vähemmän, harvemmin, mutta laatua.

– Osa laaduntunnusta voisi olla kokemus suomalaisuudesta. Se, että haluaa ostaa kotimaisen tuotteen ja tukea suomalaista työtä, Pantzar tuumii.

Brändikolhuista selviää hyväksymällä tosiseikat

Arabialla tehtaan lakkauttamisen aiheuttama närkästys päätettiin ottaa vastaan nöyränä.

– Olimme oikeastaan otettuja siitä, että kuluttajat kokivat tämän asian näin tärkeäksi, sanoo johtaja Leni Valsta.

Arabia mukit
Arabian uutta tuotantoa ovat Suomen 100-vuotisjuhlamukitJefunne Gimpel / Arabia

Yritys myös lanseerasi uusia tuotteita, joiden myötä kuluttajien ajatukset suuntautuivat enemmän tulevaan.

– Tuotannon siirtämisen tarkoituksena oli nimenomaan varmistaa Arabian tulevaisuus myös jatkossa. Se, että me pystymme toimimaan kilpailukykyisesti ja pitämään brändi elinvoimaisena myös jatkossa.

Kuluttajatutkija Pantzarin mukaan yrityksellä ei ole muuta keinoa, kuin ottaa iskut vastaan ja pysyä kovanahkaisena. Suurin osa kohuista menee ohi suhteellisen nopeasti.

– Jos jossain voi valmistaa tuotteita kolmanneksella siitä hinnasta, joka valmistukseen kuluu Suomessa, niin vaikeahan tuotannon siirtämistä on estääkään.

Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Mika Pantzar
Outi Kuitunen / Yle

Kuluttajien lisäksi myös Arabialle työskennelleet muotoilijat olivat tyrmistyneitä tehtaan alasajosta. Vaikka Arabian taideosaston taiteilijat jatkavatkin talossa työtään yhteys tehdasvalmistukseen Suomessa katoaa. Valstan mielestä oleellinen ydin jää kuitenkin Suomeen.

– Tähän kuuluu myös tuotteiden muotoilu ja kehitys sekä valtava väri- ja materiaaliosaaminen, mikä meillä on täällä.

– Ne kaikki ovat brändin ytimessä ja ne hoidetaan täältä Suomesta käsin, Valsta vakuuttaa.

Helsingin Arabiassa tehtaan tiloissa toimii yhä Arabian taideosasto, Iittala & Arabia Muotoilukeskus, myymälä ja kahvila.

Kädet savessa -kokeilut ovat tärkeitä myös suunnittelijoille

Tehdastyön ja muotoilun yhteys saattaa kuitenkin olla tuotekehittelylle tärkeämpää kuin on uskottukaan. Mika Pantzarin mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain Piilaaksossa on ryhdytty ajattelemaan, että tuotekehitys ja design tarvitsevat tuotannollista työtä oppiakseen ja kokeillakseen tuotteita.

– Voi olla, että me olemme vain kuvitelleet, että teollisuus voi mennä muualle ja meille jää vain aivojen käyttö tänne.

– Saattaakin olla, että aivot tarvitsevat myös sitä savea, mitä voi muokata.

Tehdasvalmistuksen paluu on jo osittain totta. Tuotanto Kiinassa tai Suomen tapauksessa vaikkapa naapurimaassa Virossa on käymässä kalliiksi. Automatisointi muuttaa tilannetta edelleen.

– Robotit ovat samanhintaisia kaikkialla, Pantzar toteaa.

Myös 3D-printtaaminen tekee hiljalleen tehdasvalmistusta turhaksi.

Palaako keramiikkatuotanto koskaan Suomeen, on vielä arvoitus. Suomalaisen muotoilun tulevaisuudessa väikkyy kuitenkin kiinnostavia näkymiä. Vaateteollisuuden saattaa lähivuosina mullistaa selluloosasta valmistettu kuitu. Siitä kaavaillaan kymmenen vuoden sisään korvaajaa ympäristöä raskaasti kuormittavalle puuvillalle. Saattaa olla, että ennen vahva vaatetusteollisuus lähtee Suomessa uuteen nousuun.

– Nyt on jo syntynyt pieniä putiikkeja ja suomalaiset nuoret muodinluojat pärjäävät maailmalla. En pidä mahdottomana, että joskus joku toimiala palaa.

Korjattu: Koko Fiskarsin tuotannosta Suomessa valmistetaan noin puolet, mutta Arabian tuotteista suurin osa tulee Thaimaasta.

Korjattu klo 19.10: Suunnittelijan nimi on Heljä Liukko-Sundström, ei Heljä Liukko-Sandström.