1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kaivostyön turvallisuus

Kittilän kultakaivoksesta puuttui putoamiseste – kaivinkoneen kuljettaja kuoli onnettomuudessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes neuvoo kaivosta myös parantamaan tiedonkulkua vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Kaivostyön turvallisuus
Kittilän kultakaivos helmikuussa 2013.
Agnico Eaglen Kittilän kultakaivos helmikuussa 2013.Jarmo Honkanen / Yle

Aliurakoitsijan työntekijä kuoli viime joulukuussa Agnico Eaglen kultakaivoksella Kittilässä. Työntekijä ajoi kaivinkoneella maanalaisessa kaivoksessa, kun kone putosi noin 25 metrin matkan alemmalle huoltotasolle.

Tukes tutki onnettomuuden, jolla ei ollut silminnäkijöitä. Tutkimuksen mukaan maanalaisessa kaivoksessa oli tehty muutama päivä aiemmin räjäytystöitä, ja kaivinkoneen kuljettaja ajoi räjäyttämällä tehtyyn aukkoon. Kaivinkone oli kunnostamassa kaivoskäytävää.

Tukesin mukaan räjäytystöiden jälkeen kohteessa käydään varmistamassa turvallinen työskentely. Yhtiön työohjeen mukaan putoamisvaara ehkäistään rakentamalla maavalli. Lisäksi vaarasta pitää ilmoittaa asentamalla oranssi verkko ja vilkkuvalo.

Onnettomuuspaikassa kaivoskäytävän yli oli vedetty naru ja laitettu varoitustaulu. Ohjeen mukainen maavalli, oranssi verkko ja vilkkuvalo puuttuivat.

Vakavia onnettomuuksia harvoin

Lisäksi puutteita oli tiedonkulussa työntekijöiden välillä. Kaivoksessa on noin 500 työntekijää, joista puolet työskentelee eri urakoitsijoille. Tukesin mukaan onnettomuuden keskeinen syy oli puutteellinen tilannekuva töiden etenemisestä kaivoksessa.

– Kaivoksissa työkohteet ja niiden turvallisuustilanne muuttuvat päivittäin, joten turvallisuuden hallinta on tavallista haastavampaa. Vakavia onnettomuuksia sattuu kaivoksissa onneksi harvoin, mutta kaivosturvallisuuden eteen on edelleen tehtävä jatkuvasti töitä, sanoo tutkintaryhmän puheenjohtaja Timo Talvitie Tukesin tiedotteessa.

Aukosta ei heti tiedetty

Räjäytyksessä tulleen aukon havaitsemista oli vaikeuttanut räjäytyksen jälkeinen savukaasu. Aukko oli syntynyt neljä päivää ennen onnettomuutta ja se havaittiin vasta kaksi päivää ennen onnettomuutta.

– Se on selvää ettei tämmöistä aukkoa olisi saanut olla siellä kaivoksella. Se oli kaivoksella paljon tehtävien louhintojen yhteydessä syntynyt aukko, joka jäi suojaamatta. Se oli havaittu kaksi päivää ennen onnettomuutta, mutta siihen tietoon ei reagoitu. Miksi siihen ei reagoitu oli juuri esimerkiksi vuoronvaihtotilanteiden suuri tietomäärä ja sieltä ei noussut esille näitä merkittäviä turvallisuuspuutteita, Timo Talvitie sanoo.

Tieto aukosta kirjattiin kaivoksen tuotannonohjauskeskuksen järjestelmiin, mutta siihen ei Tukesin mukaan reagoitu. Onnettomuustutkintaraportin mukaan työnjohtajat eivät täysin luota tuotannonohjauskeskuksen järjestelmiin kirjattuihin tietoihin.

Tiedonkulkua haittaa myös se, että tulevat ja edellisen vuoron työnjohtajat eivät kohtaa toisiaan vuoronvaihdossa.

Alan teollisuus tutustuu suosituksiin

Kaivosteollisuus ry kertoo käsittelevänsä tutkintaraportin arvioinnit ja suositukset toiminnanharjoittajien ja viranomaisten yhteisessä kaivosturvallisuuden neuvottelukunnassa mahdollisimman pian.

Yhdistyksen mukaan kaivosturvallisuus on Suomessa korkealla tasolla ja kaivosalan toimijat työskentelevät jatkuvasti yhteistyössä turvallisuuskulttuuria ja toimintatapoja kehittäen.