Vastaanottokeskuksia suljetaan kiihtyvällä tahdilla – toisiin keskuksiin syntyy ruuhkia

Aikuisten ja perheellisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia on vielä noin 70, joista osa on jo alasajovaiheessa. Kesän loppuun mennessä vastaanottokeskuksia suljetaan 26.

Kotimaa
Afganistanilainen Abdul Bashir Sedeggi ja irakilainen Barek Abdullah Khalaf Pieksämäen vastaanottokeskuksessa
Afganistanilainen Abdul Bashir Sedeggi (vas.) ja irakilainen Barek Abdullah Khalaf Pieksämäen vastaanottokeskuksessa.Risto Puolimatka / Yle

Perheille ja aikuisille tarkoitettujen vastaanottokeskusten lisäksi Suomessa on vielä 33 pienempää, alaikäisille yksintulleille tarkoitettua vastaanottokeskusta. Niistäkin lakkautetaan kesän loppuun mennessä 15.

Suomi oli vuonna 2015 ennennäkemättömän turvapaikanhakija-aallon kourissa: hakijoita virtasi Suomeen niin länsi- kuin itärajaltakin. Tulijoita oli yli 30 000, ja nyt noiden ruuhkien purku on loppusuoralla.

Esimerkiksi Etelä-Savossa suljetaan maaliskuun lopussa Pieksämäen vastaanottokeskus ja Savonlinnasta Varpala. Käytännössä niiden toiminta on jo loppunut. Maakuntaan jää vielä kesäkuun loppuun saakka Savonlinnan Lehtiniemi ja Mikkelin vastaanottokeskus.

– Tässä on vajaa puolitoista vuotta toimittu, opeteltu mitä vastaanottotoiminnot ovat, ja tavallaan lopetetaan tämä projekti. Ei mitkään mukavat fiilikset tietenkään, kuvailee lakkautettavan Pieksämäen vastaanottokeskuksen johtaja Jukka-Pekka Itkonen.

Sulkeminen tuo ruuhkia muualle

Kun suljettavien keskusten viimeisiä asiakkaita siirretään väliaikaisesti muihin keskuksiin, ne ruuhkautuvat. Esimerkiksi Etelä-Savon naapurissa Pohjois-Karjalassa vastaanottokeskukset alkavat olla täynnä.

SPR:n vastaanottokeskuksessa Kontiolahden Paiholassa on 150 asukasta, Kiteellä puolestaan noin 300. Vastaanottokeskusten johtaja Ari Kuronen sanoo, että pääluvun kasvu johtuu siitä, että muilla paikkakunnilla on lakkautettu keskuksia.

Lieksan Märäjälahdessa turvapaikanhakijoita on noin 90.

Syyriasta tulleille oleskelulupia

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna noin 30 000 turvapaikkahakemuspäätöstä. Noin joka kolmas hakija saa jäädä.

Kriisimaista turvapaikka heltisi liki kaikille syyrialaisille. Sen sijaan Irak, Afganistan ja Somalia on katsottu niin turvallisiksi, että kielteisen päätöksen sai kaksi kolmesta.

Kaksi Pieksämäen vastaanottokeskuksen entistä asiakasta Barek Abdullah Khalaf Irakista ja Abdul Bashir Sedeggi Afganistanista elävät epätietoisuudessa, mikä on lopullinen päätös heidän kohtalostaan. Sitä odotellessa miehet jatkavat suomen kielen opintojaan ja toivovat.

– Nyt opiskelen suomen kieltä seurakuntaopistossa, ja jos mahdollista voin etsiä työpaikkaa kesällä, sanoo Khalaf. Hän on harjoittanut kaksi vuotta hammaslääkäriopintoja ennen kuin tuli Suomeen.

– Sähköasentaja, minä haluaisin jatkaa sähköasentajan ammattiin, sanoo puolestaan Sedeggi. Kumpikin sanoo asiansa suomeksi.

Kuntapaikkoja haetaan lisää

Oleskelulupapäätöksen saaneille tarvitaan edelleen lisää kuntapaikkoja. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Lapin kunnat ovat ylittäneet tavoitteet, muualla paikkoja on tarjottu vähemmän. Kuntien päätöksiä lienee odotettavissa enemmälti vasta vaalien jälkeen.

Arvio siitä, että oleskeluluvan saaneet valuvat vähitellen kaikki etelään, ei saa täyttä tukea.

– Yli 20 asiakasta on jäänyt Pieksämäelle, ja kun ajatellaan että oleskelulupia on tullut noin 40, yli puolet meidän asiakkaista on ottanut Pieksämäen uudeksi kodikseen, sanoo johtaja Jukka-Pekka Itkonen Pieksämäen vastaanottokeskuksesta.

Yksi Pieksämäelle aikoinaan tullut ja sittemmin toiseen vastaanottokeskukseen siirretty asiakas on oleskeluluvan saatuaan muuttanut Pieksämäelle. Useat muutkin muualle siirtyneet ovat kysyneet, löytyisikö hänelle asuinpaikka Pieksämäeltä, Itkonen kertoo.