Tutkimus: Suomalaiset pelkäävät leimautumista rasisteiksi tai suvakeiksi – omaa mielipidettä ei uskalleta kertoa

Sisäministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan suomalaiset pelkäävät leimautumista ja suhtautuvat kriittisesti paperittomien suojeluun.

turvapaikanhakijat
Hashtag oikeus elää lippuja roikkuu narussa.
"Oikeus elää" -lippuja roikkuu narussa Helsingin Rautatientorilla 11. maaliskuuta 2017.Henrietta Hassinen / Yle

Tuoreen tutkimuksen perusteella (siirryt toiseen palveluun) suomalaiset ovat hyvin huolestuneita siitä, että julkisen keskustelun perusteella turvapaikkatilanteesta on vain kaksi äärimielipidettä: olet joko rasisti tai "suvakki". Suvakilla tarkoitetaan arkikielessä ihmistä, joka suhtautuu eri kulttuureihin, uskontoihin ja etnisiin ryhmiin suvaitsevaisesti.

Leimautumisen mahdollisuutta pidetään niin suurena, että omaa mielipidettä turvapaikkatilanteesta ei uskalleta kertoa. Mahdollisuudet asialliseen ja rauhalliseen keskusteluun turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi, vaikka sille olisi suuri tarve, selviää Vaasan yliopiston sisäministeriön toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

Valtaosa tolkun kansalaisia

Tutkijat pitävät valtaosaa tutkimukseen osallistuneista ja Suomea pienoiskoossa edustaneista runsaasta tuhannesta ihmisestä niin sanottuina tolkun kansalaisina. He suhtautuvat turvapaikkakysymykseen avoimesti, mutta asiallisen kriittisesti.

Ääripäitä, täysin kielteistä ja kritiikittömän myönteistä ryhmää, edustaa tutkimuksen perusteella vain hyvin pieni osa kansasta. Äärimmäiset mielipiteet suuntaan tai toiseen ovat kuitenkin saaneet huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja kuuluvutta kuin mitä niiden esittäjien osuus väestöstä on.

Turvapaikanhakijoita ja heidän mukana mieltään osoittavia Helsingin Rautatientorilla aurinkoisessa kevätsäässä.
Turvapaikanhakijat järjestivät mielenosoituskulkueen keskiviikkona 15. maaliskuuta 2017 Rautatientorilta Helsingin kaupungintalolle, missä delegaation oli määrä ojentaa vetoomus valtuustoryhmien edustajille.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Paperittomien suojelu ei saa kannatusta

Kyselyn perusteella suomalaiset ovat valmiita auttamaan niitä, jotka apua tarvitsevat. Turvapaikkajärjestelmä perustuu vastaajien mielestä kuitenkin kansainvälisen suojelun tarpeeseen, ei paremman elämän etsimiseen ja niin sanottuun elintasopakolaisuuteen.

Kansalaiskyselyn vastausten perusteella suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti niin sanottuihin paperittomiin eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin, laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin. Heidät koetaan turvallisuusuhkana ja selvä enemmistä katsoo, että viranomaisten tulee poistaa maasta ne, jotka eivät lähde vapaaehtoisesti.

Vastaajat suhtautuivat hyvin kriittisesti siihen, että kirkot, järjestöt tai yksittäiset henkilöt saisivat suojella laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Kaksi kolmesta vastaajasta suhtautui kielteisesti siihen, että yksittäinen ihminen voisi suojella heitä. Yli puolet katsoi karsaasti sitä, että kirkot tai järjestöt tekisivät näin.

Luotettavaa tietoa janotaan

Koko yhteiskuntaa leimaavaa kahtiajakautumista ruokkii tutkimuksen mukaan osaltaan se, että luotettavaa tietoa ei koeta olevan riittävästi saatavilla. Yhtenä keinona tiedon levittämiseen tutkimuksessa nousi esiin sähköinen viranomaisten ylläpitämä kansalaisfoorumi. Foorumilla käytäisiin myös keskustelua avoimesti omalla nimellä.

Tämä voisi olla vastavoima sosiaalisessa mediassa ja verkossa käytävälle vihamieliselle keskustelulle. Tutkimukseen osallistuneet pitivät sosiaalista mediaa erityisen alttiina tahallisen vaikuttamisen ja valheellisen tiedon leviämisen ja levittämisen kannalta.

Pietarsaaren kotouttamisyksikön odotustila.
Pietarsaaren kotouttamisyksikön odotustila. Juha Kemppainen / Yle

Tiedon puoluettomuutta epäillään

Suurin osa kansalaiskyselyyn vastanneista hakee tietoa perinteisistä lähteistä. Ylen uutislähetyksistä tietoa hakee kaksi kolmesta vastaajasta, kansallisista ja alueellisista sanomalehdistä noin puolet vastaajista ja Ylen verkkosivuilta vajaat puolet vastaajista.

Eri viranomaisten verkkosivuilta tietoa haetaan harvoin ja vielä harvemmin sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista ja Twitteristä. Niin sanottujen vastamedioiden kautta tietoa etsii muutama prosentti vastaajista.

Kyselyyn vastanneiden oli hyvin vaikea ottaa kantaa eri viranomaisten ja tiedotusvälineiden tiedottamisen selkeyteen, puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen.

Kehitysyhteistyöstä tulppa pakolaisuudelle

Selvä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulee vaikuttaa kehitysyhteistyöllä turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaiden elinehtojen parantamiseen, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa pois asuinalueiltaan. Pitkällä tähtäimellä sen katsottiin olevan ainoa toimiva keino auttaa turvapaikanhakijoita.

Myös kriisien syntymisen ehkäisyyn ja kriisinhallintaan pitäisi vastaajien mielestä panostaa nykyistä enemmän.

Suurin osa myös katsoi, että Suomen tulee vaatia kaikilta EU-mailta vastuuta rekisteröidä maahan saapuneet turvapaikanhalijat, jotta rekisteröimätön liikkuminen saataisiin loppumaan.

anonyymi henkilö porttikongissa
Antti Kolppo / Yle

Turvapaikanhakijoiden joustettava tavoistaan

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista kokee turvapaikanhakijoiden laajamittaisen maahantulon jossakin muodossa uhkana sisäiselle turvallisuudelle. Kyseessä voi olla rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajako tai terrorismin uhka.

Tutkijoiden tulkinnan mukaan enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden on Suomessa sopeuduttava suomalaiseen elämäntapaan ja joustettava omista tavoistaan. Turvapaikanhakijoille tulisikin selkeästi kertoa suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat.

Turvapaikanhakijoiden esikotouttaminen jo vastaanottokeskuksissa sai laajaa kannatusta. Heidän myös odotetaan osallistuvan vastikkeellisesti johonkin yhteiskunnan kannalta järkevään toimintaan.

Nuorten miesten tulo ihmetytti

Vuoden 2015 suuressa maahantulossa tutkimukseen osallistujia ihmetytti eniten se, että tulijoista suurin osa oli 18–34-vuotiaita nuoria.

Pelkona on, että kipeimmin apua tarvitsevat lapset, naiset ja vanhukset ja muut heikossa asemassa olevat jäävät joko lähtömaihin tai pakolaisleireille.

Kiintiöpakolaisten määrää oltaisiin valmiit nostamaan ja tämän katsottiin pitkällä aikavälillä vähentävän tarvetta lähteä etsimään turvapaikkaa. Näin myös autettaisiin paremmin eniten apua tarvitsevia.

Tuhannelle ihmiselle tehdyn kyselyn lisäksi eri puolilla Suomea järjestettiin viisi kansalaistapaamista, joihin osallistui yli 120 henkilöä.

telttoja ja ihmisiä Kiasman aukiolla
Telttoja ja ihmisiä Kiasman aukiolla helmikuussa 2017.Antti Haanpää / Yle