Sähkö loihtii perinnesoittimesta esiin uudenlaisen tunnelman

Monet yhtyeet soittavat sähköistetyillä kansansoittimilla. Kun esimerkiksi kantele saa sähköt, se soi mahtipontisesti jopa hevibändien musiikissa.

perinnesoittimet
Kuvassa musiikintutkija Hannu Saha
Musiikin edistämissäätiön johtaja ja musiikintutkija Hannu Saha on pitkään soittanut sähkökannelta.Antti Kettumäki/ Yle

Sähköistetyllä perinnesoittimella saadaan monenlaiseen musiikkiin luotua jopa mytologinen elämysmaailma. Näin sanoo Musiikin edistämissäätiön johtaja, musiikintutkija Hannu Saha, joka on itse myös muusikko ja tutkinut esimerkiksi kanteleen historiaa akustisesta aina uusimpaan sähköversioon saakka.

Melkein kaikista perinnesoittimista on tullut ajan saatossa sähköiset versiot.

– Niitä tullaan tekemään lisääkin, jos uusia akustisia soittimia keksitään. Syy on äänentoistollinen. Kun kantele haluttiin enemmän mukaan yhtyeisiin, joissa oli sähköistettyjä soittimia, kanteleenkin piti muuttua.

Kuvassa Salamakannel-yhtye
Salamakannel eli Kimmo Känsälä, Arto Järvelä, Hannu Saha ja Antti Kettunen. Yhtyettä kuullaan kesällä 2017 Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Hannu Sahan kokoelmat

Hannu Sahan mukaan sekä akustisille, että sähkösoittimille on edelleen omat tarpeensa.

– Sähkökitaralla ja akustisella kitaralla on erilaiset ääni-ihanteet, ja sama on kanteleella. Akustinen kantele on hieno kansansoitin tai taidemusiikin soitin. Sähköinen on luotu erityisesti populaarimusiikkia varten. Aikoinaan kokeilin itse ensimmäisenä kansanmusiikin ja rockin fuusiota Salamakannel-yhtyeessä jo 1980-luvulla ja sitä varten kanteleestakin piti olla sähköinen versio.

Soitin vakinaistanut paikkansa

Hannu Saha kiittelee, että kanteleen soittajista on kehittynyt huikeita taitureita, jotka soittavat nimenomaan sähkökanteleita.

– Ida Elina on aivan järisyttävän huikea taiteilija, jonka koko ilmaisun lähtökohtana on sähkökantele. Toisena voisin mainita Lauri Schreckin, joka ihastutti televisiossa taituruudellaan. Senni Eskelinen taas on soittanut jo pitkään progemusaa.

Jopa hevimusiikissa sähkökantele on entistä enemmän mukana.

– Monet heviyhtyeet ovat lainanneet musiikkiinsa muinaissuomalaista, kalevalaista, myyttistä maailmaa. Siksi on luonnollista, että sähkökantele on mukana. Kantele on mukana maailman musiikeissa moninaisemmin kuin koskaan ja se on todella hienoa, iloitsee Hannu Saha.

Äänivahvistuksella pitkä historia kansansoittimissa

Sähkökanteleella on esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Perhonjokilaaksossa kymmenien vuosien historia. Alueella onkin pitkät soitinrakentamisen perinteet.

– Tilasimme Kaustisella Kansanmusiikki-instituutin kanssa legendaariselta rakentajamestari Jussi Ala-Kuhalta ensimmäisen virallisen sähkökanteleen 1982. Samoihin aikoihin alkoi sähkökannelta soittaa Juhonpojissa mestaripelimanni Tapani Peltoniemi. Halsualta Amerikkaan muuttanut Vilho Saari senior hankki ensimmäisen vahvistuksen kanteleeseen jo 1940-luvulla.

Kuvassa kantele
Soitinrakentaja ja -suunnittelija Jussi Ala-Kuhan rakentama 29-kielinen sähkökannel, jonka materiaaleina ovat puu ja teräs. Lauri Oino/Kansanmusiikki-instituutin arkisto

Erilaisten haitareiden sähköversioita hyödyntävät muun muassa Kimmo Pohjonen ja Antti Paalanen.

– Kimmo ja Antti ovat alun perin taitavia pelimanneja ja kansanmuusikkoja. Nykyään heidän ilmaisussaan ovat keskeistä sähköiset soittimet ja efektien maailma. Syntyy musiikkia, jota ei ennen ole ollut olemassa. Sitä ei olisi akustisella soittimella voinut luoda, summaa Hannu Saha.

Lue myös KP24:n juttu Ala-Kuhan sähkökanteleesta (siirryt toiseen palveluun)