Porista junalla Tampereelle tunnissa? "Liikkuvuuteen kannattaa panostaa"

Matkaa hidastavia tasoristeyksiä on pahimmillaan jopa kilometrin välein. Edessä olisi rautatien miljoonaremontti.

Satakunnassa halutaan Porin ja Tampereen välille nopeampaa junayhteyttä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Porilainen Sami Olejniczak matkustaa vähintään kolme kertaa viikossa töihin Tampereelle. Matkaan kuluu noin puolitoista tuntia, joko junalla tai omalla autolla.

– Pääsääntöisesti kuljen junalla. Toisinaan aikataulujen tai lasten harrastusten vaatiessa kuljen myös autolla. Junassa saa miettiä muita asioita kuin ajamista. Se on sillä tavalla huolettomampaa, Olejniczak sanoo.

Joskus tulevaisuudessa Sami Olejniczakin kaltaisilla pendelöijillä voi olla mahdollista taittaa matka Tampereelle nykyistä nopeammin.

Satakunnan liikennejärjestelyistä Porin ja Tampereen välisen henkilöliikenteen kehittäminen on nostettu heti kasitien jälkeen toiseksi tärkeimmäksi kohteeksi maakunnassa. Molemmat ovat Satakunnan tulevaisuuden ja vetovoimaisuuden kannalta hyvin tärkeitä.

Pori–Tampere-väliä kulkee junalla vuosittain noin 250 000 matkustajaa.

Nopeampi juna vaatisi miljoonien rataremontin

Satakuntaliitto on liikennesuunnitelmassa esittänyt, että junaa Porin ja Tampereen välillä nopeutettaisiin kaksikymmentä minuuttia. Tulevaisuudessa Tampereelle haluttaisiin siis reilussa tunnissa. Se kuitenkin vaatisi radan mittavia muutoksia.

– Tunti on hyvä aika, sitä tässä tavoitellaan. Radan geometrian parantaminen ja tasoristeysten poistot tähtäävät siihen, että nykyisten pendolinojen tapaiset junat olisivat niitä, joita Porinkin radalla nähdään. Ensin näen edessä kuitenkin paljon töitä, sanoo maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Sami Olejniczak matkustaa junalla kolmisen kertaa viikossa. Hän sanoo, että junassa on aikaa omille ajatuksille. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Alustavien laskelmien mukaan kustannusarvio olisi 140 miljoonaa euroa. Eniten rahaa vaatisivat tasoristeykset ja erilaiset radan muutostyöt.

Edellisen kerran radan kunto on selvitetty Lielahti–Kokemäki-perusparannuksen yhteydessä vuonna 2015. Silloin rataa uudistettiin 90 kilometrin matkalta. Osuudelta poistettiin osa tasoristeyksistä, uudistettiin asemalaitureita ja vahvistettiin rataa.

Hidastavia tasoristeyksiä jopa kilometrin välein

Porin ja Tampereen välillä on perusparannuksen jälkeenkin liki 50 tasoristeystä. Näiden poisto olisi suunnitelman mukaan yksi kalleimmista töistä. Ne ovat kuitenkin nopeuden pullonkaula.

– Tasoristeyksiä on tällä hetkellä liian tiheään, jotta radalla voitaisiin ajaa nopeammin kuin 140 kilometrin tuntinopeutta, kertoo Liikenneviraston aluepäällikkö Veli-Matti Hirvonen.

Tasoristeysten kohdalla oleva nopeusrajoitus vaikuttaa junan nopeuteen kilometrien matkalla. Kun 140 kilometriä tunnissa kulkeva juna hidastaa nopeusrajoituksen vaatimaan 100 kilometriin tunnissa, ehtii matkaa taittua jopa kolme kilometriä. Kiihdyttäminen takaisin matkanopeuteen täydessä lastissa olevalla junalla menee myös reilu kilometri.

Pahimmillaan tällä rataosuudella on tasoristeyksiä kilometrin välein.

Mikko Heiskanen

– Pahimmillaan tällä rataosuudella on tasoristeyksiä kilometrin välein, sanoo Kokemäki–Lielahti-parannushankkeessa mukana ollut projektipäällikkö Mikko Heiskanen Liikennevirastosta.

Junien suuremmat nopeudet vaativat radalle myös paljon muita muutoksia.

– Sen lisäksi seitsemän siltaa pitää uusia, jatkaa väistöraiteita, uusia turvalaitteita ja tehdä asemilla erilaisia muutostöitä, luettelee Veli-Matti Hirvonen.

Matkaan kulutettu aika merkitsee etäisyyttä enemmän

Porin kaupungin kehityspäällikkö Timo Aron mukaan kaupunkiseutujen välimatkalla ei ole enää niin suurta merkitystä kuin ennen. Sen sijaan kaupunkien välinen aikaetäisyys on noussut keskeiseksi tekijäksi kasvun ja työllisyyden edistämisessä. Kaikki Porin ja Tampereen välisen matka-ajan lyhentämiseen tähtäävät hankkeet ovat Aron mukaan erittäin tärkeitä.

– Aika paljon on vahvaa näyttöä esimerkiksi Ruotsista siitä, miten paljon suurten työmarkkina-alueiden väliseen liikkuvuuteen kannattaa panostaa ja mikä merkitys tämän tyyppisillä investoinneilla on kansantaloudelle, Aro toteaa.

Pelkkä nopeus ei ole se, mitä haetaan. Täytyy pitää huolta siitä, ettei maakunnan sisäinen liikkuvuus kärsi.

Asko Aro-Heinilä

Matka-ajan säästämiseksi on pohdittu useita keinoja. Halvin keino ennen kalliita ratainvestointeja olisi vähentää joidenkin junien pysähdyksiä väliasemilla. Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän mukaan se ei olisi kuitenkaan maakunnan etu. Hänen mielestään junan pitää olla myös oman työmarkkina-alueen sisäisen liikkumisen väline.

– Tuo on hyvin kaksiteräinen miekka. Junaan pitää saada lisää nopeutta. Yksi keino sen saavuttamiseksi olisi tietenkin pysähdysten vähentäminen. Pelkkä nopeus ei ole se, mitä haetaan. Täytyy pitää huolta siitä, ettei maakunnan sisäinen liikkuvuus kärsi ja sitäkin kehitetään.

Suunnitelmat on tarkoitus saada käyntiin vuonna 2019. Varmuutta ei kuitenkaan ole vielä siitä, koska varsinaiseen suunnittelutyöhön päästään. Esimerkiksi VR:n tiedottaja Mika Heijari sanoo, ettei VR ole vielä tehnyt kahden vuoden päähän omia liikenneratkaisujaan.