YK: Köyhyys vähenee ja elinolot paranevat – mutta kaikki eivät hyödy

Norja pitää edellisvuosien tapaan ykkössijaa YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä. Suomen sijoitus on 23.

köyhyys
Lapsijoukko istuu taivasalla maassa.
Pakistanista Afganistaniin palanneita pakolaisia koulutunnilla Laghmanin maakunnassa.Ghulamullah Habibi / EPA

Maailmassa on onnistuttu neljännesvuosisadan aikana vähentämään huomattavasti köyhyyttä ja parantamaan ihmisten elinoloja. Kaikki eivät kuitenkaan ole hyötyneet kehityksestä, ja köyhyys koettelee erityiseasti tiettyjä yhteiskunnan ryhmiä, kertoo YK:n kehitysohjelma UNDP vuotuisessa inhimillisen kehityksen raportissaan.

UNDP:n mukaan lähes kaikissa maissa on useita ryhmiä, joiden tilanne on muita heikompi. Naiset, maaseudun assukkaat, etniset vähemmistöt, vammaiset, siirtolaiset, pakolaiset ja seksuaalivähemmistöt kärsivät esteistä, jotka eivät ole pelkästään taloudellisia, vaan myös sosiaalisia ja kulttuurisia.

UNDP:n mukaan liikaa huomiota kiinnitetäänkin kansallisiin keskiarvoihin. Järjestön mukaan tämän rinnalle tarvittaisiin tutkimusta siitä, ketkä jäävät kehityksen ulkopuolelle ja miksi.

Sadat miljoonat elävät yhä köyhyydessä

UNDP:n mukaan terveyttä, koulutusta ja tuloja kuvaavan inhimillisen kehityksen indeksin arvo on noussut kaikilla alueilla merkittävästi vuosina 1990–2015, joskin nousuvauhti on hidastunut vuoden 2010 jälkeen.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on vähentynyt neljännesvuosisadassa 35 prosentista 11 prosenttiin eli yli miljardi ihmistä on noussut pahimmasta köyhyydestä. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus on puolittunut. Viemäröinti on parantunut 2,1 miljardin ihmisen osalta ja entistä parempaa juomavettä saa 2,6 miljardia ihmistä.

Samalla kuitenkin joka kolmas ihminen elää alhaisen kehityksen oloissa ja 766 miljoonaa ihmistä alle 1,9 dollarilla päivässä, UNDP huomauttaa.

Myös kehittyneissä maissa on yli 300 miljoonaa köyhää, joiden tulo on alle 60 prosenttia keskitulosta.

Maailmassa on 200 miljoonaa työtöntä. 700 miljoonalla slummien asukkaalla ei ole riittävää viemäröintijärjestelmää. 18 miljoonaa hiv-positiivista ei saa tautiin lääkitystä.

Merkittävä este kehitykselle on UNDP:n mukaan tulojen ja varallisuuden epätasainen jakautuminen. Rikkain prosentti ihmisistä omistaa lähes puolet kaikesta maapallon varallisuudesta.

Epätasa-arvoiset mahdollisuudet

Esimerkiksi naiset ovat miehiä useammin köyhiä ja ansaitsevat vähemmän. Heillä on myös useimmilla elämänaloilla vähemmän mahdollisuuksia kuin miehillä. UNDP sanoo.

Sadassa maassa laki kieltää naisilta jotkut työt ja 18 maassa nainen tarvitsee töihin menoon miehen luvan. Myös sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitot heikentävät naisten elämää.

Vain 62:ssa tutkituista 145 maasta sukupuolet ovat tasa-arvoisia ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa. Parlamenttipaikoidsta naisilla on 22 prosenttia ja ministerinsalkuista 18 prosenttia.

Positiivisena raportissa mainitaan se, että naisten aseman kohentamispyrkimyksistä on tullut valtavirtaa. Esimerkiksi 1990-luvulla vain harva maa suojeli naisia kotiväkivallalta, nykyisin näin tekee 127 maata.

Yli 250 miljoonaa ihmistä kärsii syrjinnästä etnisen alkuperänsä takia. Esimerkiksi alkuperäiskansoihin kuuluu viisi prosenttia maapallon asukkaista, mutta köyhyydessä elävistä heitä on 15 prosenttia.

UNDP toivoo myös lisää huomiota kehityksen laatuun eikä pelkästään määrään. Esimerkkinä raportissa mainitaan muun muassa tyttöjen koulutus. Se on lisääntynyt, mutta 53 tutkitussa kehitysmaassa 4–6-vuotisen alakoulun käyneistä aikuisista naisista enemmistö on lukutaidottomia.

Norja yhä ykkösmaa

Norja pitää edellisvuosien tapaan ykkössijaa UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksissä, jossa vertaillaan maiden tietoja terveydestä, koulutuksesta ja tuloista.

Kakkosena on Australia ja kolmosena Sveitsi.

Suomi on 23., missä on yksi sija kohennusta edellisvuodesta. Muista Pohjoismaista Tanska jakaa vitossijan Singaporen kanssa, Islanti on 9. ja Ruotsi 14. Viro on 30.

188 maan joukossa häntäpäätä pitävät Keski-Afrikan tasavalta, Niger ja Tšad.