Terveisiä sivukyliltä: tiet kuntoon, kiinteistövero alas ja kirkonkylä elinvoimaisena

Sivukylillä ei valvota öitä palvelujen katoamisen takia – sillä palveluja ei juuri enää ole. Jotain vastinetta verorahoille silti toivotaan. Seinäjoen pohjoisin kylä Untamala lähettää terveisiä tuleville päättäjille.

maaseutu
Untamalan kylältä on 14 kilometriä Ylistaron keskustaan, josta palvelut pääasiassa haetaan.
Untamalan kylältä on 14 kilometriä Ylistaron keskustaan, josta palvelut pääasiassa haetaan. Lääkäriin Seinäjoelle on matkaa noin 45 km. Elina Niemistö / Yle

Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoen kaupungin pohjoisosissa sijaitsevan Untamalan kylänraitti on hiljainen keskellä päivää. Vanhan kyläkoulun savupiipusta tupruaa hitaasti savu, mutta koulua rakennuksessa ei ole enää vuosiin pidetty. Koulu lakkautettiin jo Ylistaron valtuuston toimesta. Ylistarolaiset ja untamalalaiset ovat olleet seinäjokelaisia vuodesta 2009.

Untamalan rauhallista elämää kuntaliitos ei suuresti järkyttänyt.

– Ei se ole tuonut mitään, mutta ei oikein vienytkään. Väki on vähentynyt, Untamalan kyläyhdistyksen sihteeri Pirkko Ekoluoma sanoo yleisestä kehityksestä viime vuosina.

– Sivukylällä kaupungin tärkeimmät palvelut ovat yksityisteiden hoito ja ylläpito sekä koulukyydit. Ne ovat välttävällä tasolla, sanoo puolestaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Lammi.

Reilun sadan asukkaan kylä on vireä. Vaikka koulu ja kauppa loppuivat jo vuosia sitten, kylätalo pitää yllä yhteisöllisyyttä.

– Kylätalon kymmenen tuhannen euron vuosikulut pitävät meidät aktiivisina, sillä se summa on joka vuosi tapahtumilla kerättävä. Tulee tehtyä yhdessä, sanoo Lammi.

Jaakko Lammi luotsaa ja Pirkko Ekoluoma on sihteeri Untamalan kyläyhdistyksessä.
Jaakko Lammi luotsaa Untamalan kyläyhdistystä ja Pirkko Ekoluoma on sihteeri. Elina Niemistö / Yle

Yksityistiet – vastinetta veroille

Sivukylillä tiedetään, että itse on monet asiat hoidettava ja kylän vireydestä pidettävä huolta, mutta sentään jotain vastinetta veroille kaivataan.

Hassua, että puhumme Untamalasta sivukylänä, sillä tosiasiassahan se sijaitsee kaiken keskellä. Ylistaroon on 14 km, Ylihärmään 18 km, Isoonkyröön 20 km ja Vöyrille 22 km. Seinäjoen keskustaan on 40 km ja Vaasaan 60 km. Untamalassa olisi hyvä asua – etenkin jos olisi ainainen kesä. Talvella ja erityisesti tänä talvena tiet ovat olleet karmeassa kunnossa.

Siihen liittyykin untamalalaisten tärkeä toive.

– Yksityisteiden hoidon ja ylläpidon taso, toteaa Jaakko Lammi.

Untamalan kylän läpi kulkee maantie, jonka hoidosta vastaa valtio. Sille onkin tulevalle kesälle korjausraha valmiina. Muut tiet ovat yksityisteitä. Seinäjoen kaupunki on säästöpaineissaan pyrkinyt keventämään hoitoa, vähentämään avustuksia ja perinyt tiekunnilta omavastuuosuutta. Tämä herättää huolta.

– Tiet ovat meillä ainoa etuus täällä, että päästään edes kulkemaan. Toive on, että avustaminen jatkuu, sanoo Ekoluoma.

– Elämä perustuu yksityisautoilun varaan, huomauttaa Lammi.

Älkää unohtako Ylistaroa

Autoilua se tosiaan vaatii, jos meinaa Untamalasta jonnekin lähteä. Kauppapalveluihin on matkaa viitisentoista kilometriä, jos ei satu olemaan kauppa-auton tuloaikana tien varressa. Joukkoliikennettä ei ole, paitsi koulukuljetukset aamuisin ja iltapäivisin. Tämä on lähes pakottanut iäkkäämmän autottoman väestön muuttamaan "kirkonkylälle" eli Ylistaroon.

Eikä Ylistarostakaan enää kaikkia palveluja saa. Lääkäriin on lähdettävä Seinäjoelle asti.

Elämä perustuu yksityisautoilun varaan

Jaakko Lammi, Untamala

Jos ei Untamalassa itketä kylän palvelujen perään, niin Ylistaron keskustan tyhjeneminen huolettaa. Seinäjoen päättäjien ei pitäisi unohtaa vanhoja kuntakeskuksia (Ylistaro, Peräseinäjoki, Nurmo).

– Toivotaan, että kirkonkylä edes pysyy paikallaan ja sitä kehitettäisiin, sanoo Ekoluoma.

Ei Seinäjokea silti parjata Untamalassa. Lammi on tyytyväinen Seinäjoen kaupungin investointitasoon, sillä myös Ylistarossa on laitettu koulut kuntoon. Ekoluoman mukaan etenkin kylän naiset ovat tyytyväisiä Seinäjoen kansalaisopistoon.

Ja vielä viljelijäterveiset

Jaakko Lammi on maatalousyrittäjä ja hänen yksi keskeinen huolensa liittyy yleiseen kiinteistöveroon. Sen muodostuminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

– Kun on rakentanut miljoonan euron tuotantolaitoksen velkarahalla, niin pelkästä rakennuksesta pitää maksaa viisitoistatuhatta euroa vuodessa veroa kaupungille. Kuitenkin maksamme myös normaalia tuloveroa, jos satumme jotain tuloa saamaan. Ymmärrän maksut kaupungin teollisuusalueella, jossa kaupunki hoitaa kadut ja infran. Kiinteistöverolle ei tule juuri mitään vastinetta kaupungilta, selittää Lammi.

Hänen mielestään asuinrakennusten verottaminen voisi olla kovempaa, mutta yleisen kiinteistöveron alempi. Seinäjoella yleinen kiinteistövero, joka koskee mm. maatalousrakennuksia, on vuonna 2017 1,45%. Se on yli tuplasti kovempi kuin asuinrakennusten veroprosentti.

Tässä terveiset sekä valtuutetuille, että myös eduskuntaan.

– Koko yleisen kiinteistöveron muodostuminen pitäisi miettiä uudelleen, sanoo Lammi.

Untamalan kauppa on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta.
Untamalan kauppa on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta. Elina Niemistö / Yle

Kuntavaalikeskustelu Seinäjoella

Ajankohtaisista Seinäjoen kuntavaaliasioista keskusteltiin torstaina 23. maaliskuuta Seinäjoella Apila-kirjastossa.

Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa Yle Areenassa.