Headhunter voisi metsästää Kuopiolle uuden kaupunginjohtajan piilossa julkisuudelta – näin se toimisi

Pyysimme tuhat rekrytointia tehnyttä suorahakuammattilaista kertomaan, miten headhunter voisi toimia Kuopion tapauksessa.

Suorahaku
Työntekijä selaa paperipinoa.
Tiina Jutila / Yle

Headhunterin eli suorahaun käyttö on lisääntynyt myös julkisten virkojen täyttämisessä, sanoo alan suurimpiin yrityksiin Suomessa kuuluvan InHuntin toimitusjohtaja Kari Juutilainen.

Esimerkiksi Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen löydettiin mukaan Laitilan kaupunginjohtajavalintaan Länsi-Savo-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) juuri headhunterin avulla. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta puolestaan rekrytoitiin ylilääkäri huippuvirkaan Tukholman Karoliinisessa yliopistosairaalassa (siirryt toiseen palveluun) niin ikään suorahaulla.

Kuopiossa alkaa kesällä uuden kaupunginjohtajan etsiminen, kun Petteri Paronen luopuu tehtävästään vuodenvaihteessa. InHuntin Kari Juutilainen valotti meille, miten haku voisi edetä, jos uutta kaupunginjohtajaa lähdettäisiin etsimään headhuntaamalla.

Ensimmäinen askel: Päätetään, mitä etsitään

Työnjako voisi mennä esimerkiksi siten, että kaupungin rooli olisi hakea uutta johtajaa julkisilla ilmoituksilla. Tyypillisesti kaupunginjohtajia on haettu ilmoittelemalla alueen ja kunta-alan sanomalehtien lisäksi myös Helsingin Sanomissa.

Juutilaisen mukaan suorahakuyritys tekee tyypillisesti alussa useamman sivun mittaisen profiloinnin siitä, millaista henkilöä kaupunginjohtoon haetaan. Se koskee muun muassa persoonaa, osaamista ja kriittisiä menestystekijöitä ja sitä, mitä haettavalta henkilöltä odotetaan ja millä aikavälillä.

– Headhunterin tehtävänä on määritellä nämä asiat keskusteltuaan kaikkien niiden henkilöiden kanssa, jotka vaikuttavat [kaupunginjohtajan] tehtävään, hän sanoo.

Toinen askel: Haku alkaa

Profiloinnin jälkeen headhunter alkaa etsiä ehdokkaita hiljaisesti omia kanaviaan pitkin. Juutilainen korostaa, että niitä löytyy muualtakin kuin kunnalliselta puolelta: esimerkiksi yrityksistä ja järjestöistä.

– Liitoissa on paljon samaa kuin kaupungeissa, Juutilainen sanoo.

Joskus suorahakuyritys voi tehdä löydön, joka yllättää ehdokkaan itsensäkin. Näin kävi Juutilaiselle Koripalloliiton kanssa: siihen hän löysi Savon Sanomien entisen päätoimittajan Jari Tourusen.

Kolmas askel: Ehdokkaat pannaan vertailuun ja karsintaan

InHuntin Juutilaisen mukaan Kuopion kaupunginjohtajan haussa löytyisi julkisen haun ja headhuntingin yhteistuloksena ehkä 20–30 kriteerit täyttävää nimeä. Yrityselämässä puhutaan tässä vaiheessa rekrytointia pitkästä listasta (long list).

Sen jälkeen ehdokkaita haastatellaan puhelimessa useaan kertaan. Ehdokkaan kollegoita, mahdollisia esimiehiä, alaisia ja sidosryhmiä kuullaan.

– Tätä sanotaan 360-testaukseksi.

Neljäs askel: Vain parhaat jäävät jäljelle

Pitkästä listasta karsitaan haastattelujen ja testauksen avulla lyhyt lista (short list), jossa on Juutilaisen mukaan 7–12 hakijaa. Heidät esitellään toimeksiantajalle tarkkaan ja päätökset siitä, ketkä haastatellaan finaalissa, tehdään yhdessä.

Finaalivaiheeseen etenee 4–7 hakijaa. Juutilaisen mukaan sitäkin joukkoa saatetaan vielä karsia kahteen tai kolmeen, jotka pannaan monipuoliseen psykologiseen testaukseen. Sitä palvelua InHunt ei tosin tarjoa.

Lopulta valtuusto päättää, kuka valitaan kaupunginjohtajaksi.

Kouvolassa järjestettiin finalisteille vielä 5-osainen valtuustogrillaus

Kouvolassa, jossa kaupunginjohtaja valittiin aivan äskettäin, käytettiin ulkopuolista asiantuntijaa ainoastaan ehdokkaiden henkilöarviointiin. Sen teki Personnel-niminen yritys.

Kaupungin valmistelutyöryhmä valitsi 14 ehdokkaasta viisi jatkoonmenijää. Sen jälkeen järjestettiin haastattelutilaisuus, jossa valtuustoryhmät jaettiin viiteen pieneen ryhmään. Kukin hakija kiersi ryhmän kerrallaan.

Tästä tilaisuudesta saatiin kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhun mukaan paljon hyvää palautetta. Haastattelujen jälkeen valmistelutyöryhmä ja valtuustoryhmien puheenjohtajat valitsivat kaksi kärkiehdokasta.

"Kaupunginjohtajan palkka on kutsumustasoa"

InHuntin Kari Juutilaisen mukaan headhuntereita käytetään, jotta voitaisiin varmistaa, että valinnassa on loppusuoralla varmasti kovin mahdollinen porukka. Hän väittää, että parhaat hakijat eivät hae esimerkiksi kaupunginjohtajan tehtävään, koska heillä on asiat muutenkin "hirveän hyvin".

– Kaupunginjohtajan palkka on sitä tasoa, että siihen pitää olla kutsumusta, hän sanoo.

Kuopiossa saatetaan ajatella, että vetovoimainen kaupunki houkuttaa riittävästi hakijoita ilman ulkopuolisen suorahaun käyttämistäkin. Raha on toinen tyypillinen syy olla käyttämättä headhunteria. Juutilainen haluaa kyseenalaistaa tämän perusteen.

– Toisaalta kunnan omat ihmiset käyttävät hakuun suhteettoman paljon työaikaa [jos ulkopuolista apua ei käytetä]. Kunnat eivät osaa laskea, mitä rekrytointi oikeasti maksaa.