1. yle.fi
  2. Uutiset

Historioitsija Juha Siltalan ihanneyhteiskunta: "Olkaamme kilttejä toisillemme"

"Silloin, kun ihmiset ovat liian stressaantuneita, he ovat itsekkäitä ja vähemmän empaattisia", Siltala sanoo.

työelämä
Historioitsija Juha Siltala julkaisi uuden kirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelot tänään.
Historioitsija Juha Siltala julkaisi uuden kirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelot tänään.Tuomo Björksten/Yle

Historioitsija Juha Siltala on perannut viime vuosina tarkasti työelämän muutosta. Hänen tänään julkaistu uusi kirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelot (Otava 2017) käsittelee Siltalalle tuttua aihetta, työmarkkinoiden kurjistumista.

Käyt kirjassasi läpi sitä, kuinka keskiluokkaisten ihmisten asema ja palkkataso on erityisesti Yhdysvalloissa laskenut. Samaan aikaan kirjassasi on tilastoja siitä, kuinka Suomessa keskiluokalla menee vielä hyvin. Onko mitään syytä, miksi meidän pitäisi masentua tulevaisuudesta?

– Suomessa on paljon asioita hyvin verrattuna Yhdysvaltoihin, ei vähiten työelämässä ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä. Meillä varallisuus on toistaiseksi aika keskiluokkaisesti jakautunutta.

– On joitakin trendejä, jotka koskevat myös meitä. Meillä ⅔ työsuhteista on toistaiseksi voimassaolevia. ⅓ on tarvittaessa käyttöön tulevaa puskurityövoimaa. On paljon itsenäisiä alihankkijoita, joista pääsee helpommin eroon kuin työntekijöistä, on vastentahtoisia osa-aikaisia ja vuokratyöläisiä. Meillä on 150 000–200 000 yksinyrittäjää, joilla ei ole kollektiivista neuvotteluturvaa.

– Kun nuori tulee työelämään, hän ei todennäköisesti pääse suoraan vakinaiseen työsuhteeseen. Jos viisikymppinen joutuu yt-neuvotteluissa pois töistä, hän hyvin harvoin saa vastaavaa uutta työtä tilalle.

– Sosiaalinen nousu on vaikeutunut. Koulutus ei enää takaa varmasti nousua keskiluokkaan.

– Herrahissi on pysähtynyt. Nuoret kyllä tajuavat tämän. He ovat epävarmoja perustamaan perheitä ja ottamaan asuntolainaan.

– Länsimaissa ajatellaan, että edessä on pitkälle tulevaisuuteen vain saavutettujen etujen menetyksiä. Mietitään, saako eläkettäkään enää, vaikka eläkejärjestelmä ei ole meillä mitenkään epävakaa.

– Sosiaalinen laskun yhteiskunta on yleinen mieliala, semmoinen tunne, että menetetään. Ihmisen mieltä hallitsevat enemmän menetykset kuin uuden mahdollisuuden saaminen.

Olisiko kuitenkin niin, että vaikka työmarkkinoiden olosuhteet muuttuvat, Gaussin käyrän tavoin osa porukasta menestyy hyvin, suuri osa melko hyvin ja vain pieni osa huonosti?

– Se olisi hyvin toivottavaa, että suurin osa selviäisi. Esimerkiksi teollisen vallankumouksen alkuaika tuotti bruttomääräisesti vaurautta, mutta se tuotti myös kurjuutta ja tyytymättömyyttä.

– Tällaisia kausia, että nouseva uusi tuotantotapa ei vedäkään kaikkia mukanaan, on historiassa ollut.

"Herrahissi on pysähtynyt. Nuoret kyllä tajuavat tämän. He ovat epävarmoja perustamaan perheitä ja ottamaan asuntolainaan", Juha Siltala sanoo.
"Herrahissi on pysähtynyt. Nuoret kyllä tajuavat tämän. He ovat epävarmoja perustamaan perheitä ja ottamaan asuntolainaan", Juha Siltala sanoo.Tuomo Björksten/Yle

Olemmeko uuden "teollistumisen" aikakauden alussa?

– Se on mahdollista.

– Toisen maailmansodan jälkeen palkat määräytyivät poliittisesti. Nyt tuntuu, että niihin ei voida poliittisesti vaikuttaa. On mahdollista, että yhteiskuntien koossa pitämiseksi tuottavuuden hedelmiä pitää jakaa tasaisemmin kuin uhkaa käydä Yhdysvalloissa.

– Markkinariskit ovat yksilöityneet. Ennen vanhaan täystyöllisyyden aikaan saattoi valita uuden yhtä hyvän työn, jos putosi jostain toisesta pois. Viittaan Helsingin palkkatyömarkkinoihin 1960-luvun lopulla. Riskit eivät olleet silloin suuret.

– Jos ihmistä jokin huolestuttaa, niin asema naapuriin tai omaan entiseen asemaan verrattuna. Jos asema heikkenee, silloin hälytys käynnistyy, että nyt minä putoan laumasta pois.

Millainen on ihanneyhteiskuntasi?

– Sellainen, että useimmat selviävät ja pysyvät säällisesti mukana. Se, että optimismi ja keskinäinen kiltteys säilyy. Silloin, kun ihmiset ovat liian stressaantuneita, he ovat itsekkäitä ja vähemmän empaattisia. Silloin, kun he ovat rentoutuneita, heillä on henkistä vieraanvaraisuutta toisilleen.

Tehdäänkö Suomessa sellaista politiikkaa, että voisimme olla kilttejä toisillemme?

– Olen aina pidättäytynyt arvioimasta Suomen puoluepolitiikkaa. En sano kantaa soteen.

Jos on niin kuin sanot, että keskiluokan asema on kurjistunut, kuka siihen on syypää?

– Näen yhteiskunnan selviytyjien joukkona, jossa kukin omia konsteja käyttämällä yrittää selviytyä päivästä toiseen. Historioitsija Markku Kuisma puhuu sattuman ja sähläyksen summana. Ei sieltä löydy yhtä suurta suunnitelmaa, vaan paljon lyhytnäköistä selviytymistä.

Lue seuraavaksi