Vedestä tuli yrityksille riski – miljardien eurojen kysymys on suurelta osin ratkaisematta

Huoli vedestä on kasvanut yrityksissäkin eksponentiaalisesti, WWF:n vesiohjelman johtaja Stuart Orr sanoo.

talous
Stuart Orr
Stuart OrrYle

Maailman pinta-alasta yli puolet on vettä, mutta silti huoli veden riittävyydestä kasvaa. Kun maailman väkiluku lisääntyy, pula vedestä pahenee ja veden hinta nousee.

Nyt teollisuus on havahtunut siihen, että veden lisääntyvä käyttö tarkoittaa sille kasvavia kustannuksia. Veden säästämisestä ja sen käytön tehostamisesta on tullut maailman teollisuusyritysten johtajien ykköshuolia.

– Huoli on lisääntynyt eksponentiaalisesti. Maailman talousfoorumissa maailman merkittävimmät toimitusjohtajat arvioivat minulle, että vesi on maailman suurin talousriski tulevien 15 vuoden aikana, kansainvälisen vesiohjelman johtaja Stuart Orr Maailman Luonnon Säätiöstä WWF:stä kertoo Ylen haastattelussa.

Hinta voi olla miljardeja dollareita

Eri alojen yritykset voivat kärsiä vedenpuutteesta, tiukentuvista vedenkäytön säännöistä, saastuneesta vedestä, mielenosoituksista tai vähentyvistä vesiluvista käytön lisääntyessä.

– Hinta yrityksille on joka tapauksessa miljardeja dollareja, Orr arvioi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ensimmäiseksi veden hupenemiseen ja raaka-aineen tärkeyteen havahtuivat ruoka- ja juomateollisuudet, koska ne käyttävät niin paljon vettä.

Nyt pahimpien vesiriskien kanssa painii kaivosteollisuus, joka ei voi valita sijaintiaan. Monet maailman kaivospaikkakunnat ovat kuivia, kilpailu vedestä on kovaa, vedet ovat saastuneita ja bisneksen pyörittäminen on kallista.

Kaivosteollisuuden riskit suurimmat

– Kymmenen prosenttia pääomamenoista kaivosalan yrityksessä voi kulua vain sen varmistamiseen, että on vettä. Se on valtava määrä rahaa. Osakkeenomistajat eivät pidä sellaisista menoista, Orr sanoo.

Maailman kaivosteollisuusyrityksillä on myös turhaan hankittuja kaivoksia, jotka seisovat käyttämättöminä, koska alueella ei ole tarpeeksi vettä edes malmin erottamiseen.

– Joskus yritys voi toimia alueella, jossa säädökset eivät ole selvät, hinnoittelu on huonoa tai vedenkäyttöön ei ole pelisääntöjä. Joskus taas toimitusketjussa voi tapahtua vesivahinkoja, jolloin yrityksen maine kärsii. Kaikista näistä seuraa rahoitus- ja liiketoiminnan tappioita.

Suomalaiset tuntevat vesiriskit huonosti

Akateeminenkin maailma on vasta havahtumassa yritysten rooliin maailman vedenkäytössä.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Suvi Sojamo arvioi, että suomalaiset yritykset tuntevat "vesiriskinsä" – kaikki veteen liittyvät riskit – huonosti.

– Perinteisesti Suomen sisäisten toimintojen vesiasiat ovat hyvällä mallilla. Mitä kansainvälisessä arvo- ja tuotantoketjussa tapahtuu onkin sitten kysymysmerkki, Sojamo sanoo.

Saatavissa miljoonan euron säästöt

Isot suomalaiset yritykset voisivat kuitenkin säästää miljoonia euroja järjestämällä vedenkäyttönsä uudelleen. Siitä esimerkiksi käy kartonki- ja selluyhtiö Metsä Board.

– Kun laitoimme painopisteen vesiin ja jäteveden käsittelyyn, niin sieltä alkoi löytyä yllättävän paljon säästö- ja tehostamiskohteita. Koko yrityksen tasolla energiankäytön tehostaminen on tuonut kymmenien miljoonien eurojen säästöt, Metsä Boardin vastuullisuus- ja energiajohtaja Soili Hietanen kertoo.