Lampaasta houkutin matkailulle – "Lomalaisen päivästä suuri osa menee rapsuttamiseen"

Metsähallitus, ProAgria ja maa- ja kotitalousnaiset houkuttelevat lampureita mukaan yritysmaailmaan.

Kotimaa
Karitsa nautiskelee rapsutuksesta
Tällä kainuunharmaskaritsalla on rapsutuksen nälkä jo pienenä.Jukka Piirainen / Yle

JoroinenTololan tilan lampolassa Joroisissa määitään ruokaa ja juostaan tuttipullon perässä. Lampuri Outi Honkapuro laskee, että lampolassa on kaikkiaan 100 karitsaa, joista osa on vielä niin pieniä, että lisämaitoa tarvitaan. Uuhia on 45, eikä niillä näytä olevan kiire minnekään.

– Kyllä täällä sellainen kuhina käy, että välillä lisäkädet ovat tarpeen. Onneksi kainuunharmas on sosiaalinen laji, joten nämä tulevat toimeen oikeastaan kaikkien kanssa.

Honkapuro laskee, että kesällä on rauhallisempaa. Suurin osa uuhista on työreissulla kahdessa eri Metsähallituksen kohteessa.

– Toinen on vuokramökki, jonka suojellusta ympäristöstä lampaat huolehtivat. Toinen alue on puolestaan mökitön. Lampaat ovat samalla myös lammaspaimenlomien tärkeä osa-alue. Ei lammaspaimenlomaa voi ilman lammasta viettää.

Lampaasta on moneksi

Lammastaloudelle haetaan nyt monenlaisia uusia mahdollisuuksia. Metsähallituksen lammaspaimenlomilla nimenmukaisesti ollaan paimentamassa lampaita. Muitakin mahdollisuuksia on, sanoo lammastalouden erityisasiantuntija Sari Heltelä ProAgriasta.

– Matkailussa nouseva trendi on ruokamatkailu, johon lammas soveltuu mainiosti, mutta ei se siihen lopu. Lampaan hoito on eettistä ja ekologista, sitä voi tehdä hyvällä omalla tunnolla, ja se on taas nykyaikaa. Samalla hoidetaan sielua, ympäristöä ja vähän mahaakin.

Karitsoja en töihin päästä ja uuhista valitsen sosiaalisimmat. Tärkeää on, että ympäristö on lampaille tuttu, ihmisten vaihtuminen ei niitä silloin stressaa.

Outi Honkapuro

Yritysasiantuntija Tarja Pajari ProAgriasta laskee, että lammas voisi olla monelle lampurille enemmän hyödyksi yrityspuolella kuin pelkästään maatilan hyötyeläimenä.

– En tarkoita, että jokaisen lammastilan pitäisi ottaa vastaan matkailijoita rapsuttamaan lampaita tai matkailutilan ottamaan lampaita vieraidensa rapsutettaviksi. Yritykset voisivat tehdä yhteistyötä omilla vahvuuksillaan, jolloin kummallekin tarjoutuisi mahdollisuus leveämpään leipään.

Sosiaalisille lampaille töitä tarjolla

Lammas uteliaana.
Jukka Piirainen / Yle

Lampaiden työskentely esimerkiksi matkailussa on pääsääntöisesti hyvä juttu, sanoo lampuri Honkapuro.

– Minun lampaani ovat olleet töissä kahtena kesänä ja ongelmia ei ole ollut. Lammaspaimenlomalaiset ovat soittaneet kahdesti pyytäen neuvoa, joten ei se kovin hankalaa ole ollut.

Kaikki lampaat eivät töitä saa, lampuri tähdentää karitsa sylissään.

– Karitsoja en töihin päästä ja uuhista valitsen sosiaalisimmat. Tärkeää on, että ympäristö on lampaille tuttu, ihmisten vaihtuminen ei niitä silloin stressaa.

Lammas on rapsutuksensa ansainnut

Lampaan työinto on kova, sanoo Honkapuro.

– Työskentelyalueen koko on hyvä olla iso, sillä nämä syövät omakotitalon nurmikon puhtaaksi päivässä. Suositus on, että hehtaari pitäisi olla heinää, risukkoa tai vatukkoa kymmenelle uuhelle.

Lammaspaimenen päivät eivät kulu samalla tavalla kuin lampaan, tuumailee lampuri.

– Lomalaisen päivästä suuri osa menee ihan lampaan rapsuttamiseen. Toisaalta sinne myös valitaan lampaita, jotka nauttivat rapsutuksesta. Tämä on mainio tapa saada kaupunkilaistuneet ihmiset tutustumaan uudelleen maaseudun perinteisiin.