Rasistit ja suvakit sovussa saman pöydän ääressä – "Toki tunteet nousivat välillä pintaan"

Vaasan yliopiston tutkijat kokosivat toistasataa turvapaikka-asioista eri mieltä olevaa ihmistä keskustelemaan arasta aiheesta.

turvapaikanhakijat
Kaksi henkilöä.
Vaasan yliopiston tutkija Alisa Puustinen ja dosentti Harri Raisio sisäministeriön tilaisuudessa suomalaisten asenteista turvapaikanhakijoihin ja turvapaikkapolitiikkaan.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Voiko turvapaikanhakijoista ja turvapaikkapolitiikasta keskustella kiihkottomasti ja sopuisasti täysin eri mieltä olevien ventovieraiden ihmisten kanssa? Ja jopa niin, että keskustelut koetaan mielekkäinä ja rohkaisevina? Dosentti Harri Raisio Vaasan yliopistosta vastaa, että voi.

Tällaisia keskusteluja käytiin osana Vaasan yliopiston tutkimusta. Tutkijat järjestivät tammikuussa pienryhmätapaamisia viidellä eri paikkakunnalla ja mukana oli yhteensä yli 120 eri tavoin ajattelevaa ihmistä.

Tapaamisissa selviteltiin suomalaisten mielipiteitä ja ne liittyivät sisäministeriön tilaamaan tutkimukseen.

Ihmisiä puhutti tapaamisissa eniten se, että leimautumisen riski joko rasistiksi tai "suvakiksi" on suuri, oli sitten mitä mieltä tahansa. Suvakki on arkikielessä esiintyvä ilmaus ihmiselle, joka suhtautuu suvaitsevaisesti eri kulttuureihin, uskontoihin ja etnisiin ryhmiin.

Tutkijoiden mukaan sillä, missä puitteissa keskustelua arasta aiheesta käydään, on merkitystä.

– Pyritään luomaan suojaisa tila keskusteluille, kaikki saavat äänensä kuuluviin ja kaikkia kuunnellaan ja tarjotaan tietoa siihen keskustelun tueksi. Meilläkin oli viranomaisia paikalla vastaamassa kysymyksiin, kertoo Harri Raisio.

Yhteistä ymmärrystä saatiin aikaan

Tiukkoja paikkoja tuli vastaan joitakin, mutta keskustelujen sopuisuus yllätti tutkijat.

Kaikki saavat äänensä kuuluviin ja kaikkia kuunnellaan.

Harri Raisio

– Kun seuraa mediaa ja sosiaalista mediaa, niin siellä näkemykset polarisoituvat hyvin vahvasti. Näissä ohjatuissa keskusteluissa, vaikka pöydän ympärillä oli eri näkemyksen omaavia ihmisiä, turvallisessa tilassa keskustelut sujuivat hyvin.

– Toki tunteet nousivat välillä pintaan, mutta siitä huolimatta pystyttiin hahmottamaan asian monimutkaisuutta ja luomaan yhteistä ymmärrystä vaikeaan asiaan.

Raision mielestä tämänkaltaisia keskusteluja olisi syytä järjestää laajemminkin.

– Itse kaipaisin tavallaan tämän osallistuvan, keskustelevan demokratian tutkijana sitä, että otettaisiin pallo nyt tästä ja lähdettäisiin tekemän samankaltaisia malleja. Mahdollistamaan ihmisille oikeasti se suojaisa tila keskustella, että ei tarvitse pelkästään tuttujen perheenjäsenten kanssa puhua.

Pystyttiin hahmottamaan asian monimutkaisuutta ja luomaan yhteistä ymmärrystä vaikeaan asiaan.

Harri Raisio

Ventovieraiden kanssa keskustelulla oli myönteisiä tuloksia.

– Se huomattiin näissä foorumeissa, että kuinka mielekkäänä ja rohkaisevana ja ehkä voimaannuttavanakin he kokivat sen, että kerrankin pääsee puhumaan aiheesta ja kerrankin saa tietoa suoraan viranomaisilta.

Kansalaisfoorumilla leppoisampaan keskusteluun?

Pienryhmätapaamisissa syntyi ajatus kansalaisfoorumista. Se oli hienoinen yllätys tutkijoille.

Päästäisiin pois sosiaalisen median vähän vihaisemmasta keskustelukulttuurista.

Harri Raisio

Ajatuksena on, että viranomaiset perustaisivat verkkofoorumin, johon ihmiset pääsisivät omalla nimellään tunnistautumalla keskustelemaan. Foorumilla olisi viranomaisia suoraan vastaamassa kysymyksiin ja moderoimassa keskustelua.

– Päästäisiin pois sosiaalisen median vähän vihaisemmasta keskustelukulttuurista mukavampaan puntarointiin.

Raisio on huolissaan siitä, että ihmiset alkavat etääntyä politiikasta.

– Polarisaatiokehitys eli ääripäiden esiintulo johtaa siihen, että enemmistö ei ehkä sitten koe, että haluaa olla mukana. Pitäisi lähteä kehittämään suomalaista demokratiaa tähän puntaroivaan, keskustelevampaan suuntaan, ja siitä heitän pallon hallitukselle.