"Se on todella huomiota herättävä hökötys" – Metsähallitus kartoittaa taas kotkanpesiä

Maakotka pesintä häiriintyy helposti. Tällä hetkellä haudonta on jo todennäköisesti käynnissä.

luonto
Maakotka
Ismo Pekkarinen / AOP

Suuri risulinna, joka vuosi vuodelta kasvaa. Ei ihan latvassa, mutta lähellä.

Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksen Tomi Hakkarin mukaan maakotkan pesä on jo vuoden, kahden ikäisenä huomattavan kokoinen, koska lintu käyttää yleensä vuodesta toiseen samaa pesää.

– Parhaimmillaan sen halkaisija voi olla puolitoista metriä ja korkeutta sillä voi olla metristä kahteen. Se on todella huomiota herättävä hökötys vahvan petäjän oksilla.

Useita vuosia vanhalla pesällä voi painoa olla jopa sata kiloa.

Maakotkalla pitää olla pesästä lentolinjat kunnossa: naaraan siipiväli on pitkälti yli kaksi metriä.

Lintuharrastaja Tomi Hakkari

Silti erehdyksiä sattuu jatkuvasti: kotkanpesiksi on ilmoitettu esimerkiksi kalasääsken pesiä. Hakkarin mukaan sääksen pesä on aivan puun latvakruunussa, jonne taas maakotka ei pesää tee.

– Myös kanahaukka pesii hieman samantyyppisissä paikoissa, mutta ne ovat yleensä suojaisampia kuin maakotkan. Maakotkalla pitää olla pesästä lentolinjat kunnossa: naaraan siipiväli on pitkälti yli kaksi metriä.

Metsähallituksen vuosittainen maa- ja merikotkien pesien kartoitus on käynnissä. Myös Keski-Suomesta pesiä etsitään, vaikka mahdollisuus löytää ennestään tuntematon kotkanpesä on lintuharrastajien mukaan pieni.

Pesäpaikat eivät todellakaan ole mitään turistikohteita.

Lintuharrastaja Tomi Hakkari

– Jos on oikein asialle omistautunut ihminen ja lähtee varta vasten etsimään maakotkan pesää, niin jos nyt elämässään yhden pesän löytää Keski-Suomesta niin saa kyllä olla ihan onnellinen.

Hakkari pitää ylivoimaisesti suurimpana maakotkiin kohdistuvana uhkana pesimäaikaista häiriötä. Jos maakotkan pesän lähistölle haudonta-aikaan tai pienten poikasten vaiheessa tekee yhdenkin käynnin, niin se varsin suurella todennäköisyydellä tuhoaa koko pesinnän.

– Pesäpaikat eivät todellakaan ole mitään turistikohteita.

Suurin vaara häiritä pesintää ajoittuu lopputalven ja alkukesän välille. Maaliskuun loppupuolella Hakkari uskoo käynnissä olevan jo haudonnan.

Yksi tahattoman häiriön aiheuttaja voi olla helmikuun loppuun jatkuva jänismetsästys. Maakotka voi jo tammikuussa viihtyä pesän lähistöllä.

– Sellaisia havaintoja on, että jos metsästys sijoittuu pesän lähellä, siitä voi olla vahinkoa. Jos pesintäpaikka on tiedossa, kulkemista pesän lähellä pitää tietoisesti välttää.

Pidän realistisena, että lähivuosina merikotkan pesä löydetään.

Lintuharrastaja Tomi Hakkari

Maakotkan maastovaatimukset tietävä Hakkari on karttoja tarkastelemalla päätynyt lukemaan 10–15 paria. Se on maksimimäärä, mitä maakotkia voisi Keski-Suomessa esiintyä. Tällä hetkellä maakunnassa tiedetään varmasti pesivän vain muutamia pareja.

Maakotka on syrjäisten seutujen iso petolintu, joka vaatii reviiriltään tilaa ja rauhaa. Vaikka sopivan rauhaisia pesäpaikkoja löytyisikin, keskisen Suomen metsäiset maisemat eivät sovi isosiipiselle linnulle.

– Maakotkan tyypillistä saalistusmaastoa on laaja avosuo tai harvapuustoinen suo ja sellaisten alueitten liepeillä nämä reviirit nykyisellään on. Hakkuuaukot kelpaavat kyllä saalistukseen, mutta ne taimettuvat verrattain nopeasti, ja silloin kotkan on vaikea siellä saalistaa.

Yhtään merikotkan pesää ei Keski-Suomessa ole varmistettu. Hakkarin mukaan viime vuosina on tosin tehty havaintoja merikotkien pitkäaikaisesta oleskelusta maakunnan alueella.

– Kyse on pesimäikäisistä linnuista suurten järvialtaiden lähistöllä. Sisävesialueilla Keski-Suomea etelämpänä jo havaittu pesintöjä. Pidän realistisena, että lähivuosina merikotkan pesä löydetään.

Lintuharrastaja arvioi, että tällä hetkellä merikotkien kanta kohenee huomattavasti maakotkaa nopeammin.