1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kierrätys

Puusta tuli yllättävä ongelma purkujätteen kierrätyksessä – "Tuhottoman kallista"

Suomalainen kierrätyskulttuuri on ison haasteen edessä, sillä purkupuulle pitäisi EU:n mukaan löytää järkeviä kierrätysmahdollisuuksia.

kierrätys
Purkujätettä lumihangessa
Purettu puujäte pitäsi saada kierrätykseen.Elisa Kinnunen / Yle

KajaaniUrakoitsijan ja ympäristöministeriön näkemykset rakennus- ja purkumateriaalien kierrätyksestä ovat törmäyskurssilla.

Suomessa suurin osa purkujätteestä on puupohjaista eli ohjautuu pitkälti polttouuniin. Ympäristöministeriön mielestä tätä ei hyväksytä kierrätykseksi EU:n jätedirektiivissä (siirryt toiseen palveluun), jonka tavoitteena on kierrättää rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia.

– Tavoite on haasteellinen ainakin vuoteen 2020 mennessä. Teemme tietysti voitavamme tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.

Jätedirektiivissä määritellään, että materiaalit tulisi käsitellä uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Tähän sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, muttei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi.

Kajaanin kaupungin suunnittelun ja rakennuttamisen päällikkö Tommi Karjalainen
Kajaanin kaupungin suunnittelun ja rakennuttamisen päällikkö Tommi Karjalainen ei pidä realistisena EU:n pyrkimystä kierrättää 70 prosenttia purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä.Elisa Kinnunen / Yle

Haasteellisin kierrätettävä on yllättäen puu. Metallia on kierrätetty Suomessa jo pitkään. Parinkymmenen vuoden aikana myös betoni on löytänyt omat kierrätyskanavansa, joten haasteet liittyvät puuhun ja muoviin. Puun osalta vaikeuksia asettavat pitkät kuljetusmatkat sekä puun erilaiset jätemuodot.

– Se voi olla levymäisenä, pitkänä puutavarana, liimapuuna ja niin edelleen. Puun kohdalla yhtenevät kierrätysmuodot eivät ole niin helppoja kuin metallissa ja betonissa, Hakaste sanoo.

Betoni maahan ja puu polttoon

Puun kierrättäminen rakennusmateriaalina polttamisen sijasta ei ole rakentamisen ammattilaisen mielestä realismia, vaikka ympäristöministeriössä EU:n jätedirektiivi näin tulkitaankin.

Etelä-Suomessa oville ja ikkunoille löytyy kierrätysmahdollisuuksia, mutta pohjoisessa tällaisia kohteita ei ole.

– Ne saattavat olla 10 vuotta varastoissa, niin se on aika kallista tavaraa. Ei ole realismia, että vanhaa 60-luvun puuta pitäisi kierrättää oikeasti. Se on tuhottoman kallista ja hiilijalanjälki olisi liian iso kierrättämiselle, perustelee Kajaanin kaupungin suunnittelun ja rakennuttamisen päällikkö Tommi Karjalainen.

Purkujätettä purettavan koulun edustalla
Hauholan koulua Kajaanissa puretaan parhaillaan.Elisa Kinnunen / Yle

Kajaanissa suurimpana purkukohteena on tällä hetkellä Hauholan koulu, josta mahdollisimman iso osa päätyy kierrätykseen. Betonijäte murskataan ja siitä erotetaan metalli, joka päätyy kierrätykseen. Pulveroitu betonijäte hyödynnetään tontilla maa-aineksena muun muassa sinne tulevan urheilukentän pohjakerrokseen. Puumateriaali menee Hauholan koululta polttoon energiajätteeksi.

– Erikoisjäte ja asbesti päätyvät ongelmajätelaitokselle. Mielestäni se 70 prosenttia täyttyy tässä kierrätyksessä.

Suomessa varsinkin pienrakentamisessa on käytetty materiaalina paljon puuta. Haasteita onkin siinä, että puu pystytään käyttämään sellaisenaan uudelleen niin, ettei sitä muokata kierrätyksen yhteydessä.

Tavoite on haasteellinen ainakin vuoteen 2020 mennessä.

Harri Hakaste

Rakennus- ja purkujätteille pitäisi löytää samanlaiset markkinat kuin muillekin kierrätysmateriaaleille. Kysytä ja tarjonta eivät kohtaa varsinkaan pienissä kaupungeissa. Hyödyntäjien ryhmä pitäisi löytää, sillä Suomessa osataan kierrättää.

– Ongelma on se, että kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä yrityksiä ei ole samalla tavalla kuin yhdyskuntajätteen puolella, eli pahvin, paperin, pullojen ja tölkkien kohdalla. Toiminta pitäisi olla paikallista, sillä kuljetusmatkat eivät voi olla pitkiä, ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste sanoo.

Purkaminen on säästöä

Purkutyöt ja järjestys suunnitellaan tarkasti etukäteen. Hauholan koulussa Kajaanissa alihankkijan toteuttama purku aloitettiin ensin käsin, jolloin otettiin pois valaisimet, loisteputket sekä paneelit. Tämän jälkeen alkoivat isoilla koneilla tehtävät purkutyöt. Hauholan koulun tilalle on rakennettu uusi Lehtikankaan monitoimitalo ja vanhan koulun purkaminen on osa urakkahanketta ja purkamisen uskotaan tuovan säästöjä.

– Aliurakoitsija laskee metallille hinnan, josta se saa myös rahat. Myös urakka-asiakirjaan on kirjattu lajittelu ja se toteutuessaan vähentää kaatopaikkamaksuja, joten uskon tämän tuovan säästöjä, suunnittelun ja rakennuttamisen päällikkö Tommi Karjalainen sanoo.

Hauholan koululla helpoin kierrätysmateriaali on betoni, joka pystytään hyödyntämään paikan päällä, eikä se aiheuta ajomatkoja. Toisaalta betonin seassa oleva rauta on hankalinta kierrättää.

– Joudumme tekemään paljon työtä, että saamme kaiken raudan pois betonin joukosta, kertoo Karjalainen.

Tietopankki auttaa kierrätyksessä

Suomessa suurin osa, noin 60 prosenttia, rakennus- ja purkujätteistä syntyy korjausrakentamisesta. Ympäristöministeriön nettisivuille ilmestyi pari viikkoa sitten tietopankki (siirryt toiseen palveluun)helpottamaan purkumateriaalin kierrätystä.

Suurin osa korjaushankkeista on asuntojen remontteja sekä pientalojen korjaamista. Tietopankki on tarkoitettu lähinnä maallikkoja varten ja siinä on eritelty kaikki mahdolliset purkamisen yhteydessä tulleet jätteet sekä opastettu niiden kierrättämistä ja uudelleen käyttöä.

– Tavoitteena on madaltaa kierrätyskynnystä lisäämällä tiedollisia valmiuksia, sillä ensimmäistä kertaa omaa taloa korjaamaan lähtevä ei löydä tietoa kovin helposti, jos tällaista tietopankkia ei olisi. Toivottavasti se löytää käyttäjänsä, Hakaste sanoo.

Sähköjohtoja purkutyömaalla
Kasa sähköjohtoja odottaa kierrätystä Kajaanissa purettavan Hauholan koulun edustalla.Elisa Kinnunen / Yle

Urakoitsijat tekevät rakennusvalvontaviranomaisille kaikesta rakennus- ja purkujätteistä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaiset ilmoitukset. Tulevaisuudessa ilmoitukset tehdään sähköisesti verkossa. Tiedoista voidaan tehdä tilastoja, joita voidaan käyttää myös myyntitarkoitukseen. Myytäviä tuotteita voivat olla ovet, ikkunat tai isommat tuotteet, kuten maa-aines, betonipurkujäte sekä metalli.

– Verkkopalvelu on vielä testivaiheessa, mutta odotamme, että sen pohjalta voidaan rakentaa toimivia kierrätysmarkkinoita, myös rakennus- ja purkujätteille, Hakaste kertoo.

Uusia käyttötarkoituksia etsitään

Puun kohdalla tavoitelluin tapa on kierrättää sitä sellaisenaan uuteen käyttötarkoitukseen. Uusiokäyttö on toinen mahdollisuus. Tällöin puu murskataan silpuksi tai muruksi ja siitä puristetaan uusiolevyjä, jolla havitellaan isompia käyttäjäryhmiä Suomessa. Valtion tekninen tutkimuslaitos, VTT, on tutkinut myös pienemmän puun hienontamista ja sen käyttömahdollisuuksia.

– Toivottavasti erilaisia tuotteita alkaa jossakin vaiheessa ilmestyä markkinoille. Puun polttaminen on viimeinen vaihtoehto, joka on kuitenkin parempi kuin se, että puu sijoitettaisiin kaatopaikalle lahoamaan, Hakaste sanoo.

Siirtolavat odottavat purkujätettä
Siirtolavat täyttyvät puretusta puujätteestä.Elisa Kinnunen / Yle

Rakennus- ja purkujätteiden kierrätykseen haetaan monenlaisia mahdollisuuksia. Yksi tällainen on teollisuussymbioosi, jossa katsotaan samanaikaisesti ja paikallisesti kaikkia teollisia prosesseja, jolloin purkujäte kulkeutuisi toisenlaisen teollisuuden käyttöön.

Samalla katsotaan löytyykö muualta, esimerkiksi energiatuotannosta aineksia, joita voitaisiin käyttää rakentamisessa. Katseet on suunnattu siis koko kenttään, eikä pelkästään rakennusalaan.

– Kyse on asenteesta ja siitä, että saadaan päättäjät ja toimijat havahtumaan tähän. Tässä on merkittäviä mahdollisuuksia olemassa, mutta niitä ei ole vielä löydetty, miettii ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste.

Lue seuraavaksi