Kelalta vietiin 30 miljoonaa – Seuraus: noin 17 000 kuntoutujaa karsiutuu pois

Kela joutuu karsimaan nyt sairauksiin ja vammoihin liittyviä sopeutumisvalmennuskursseja.

kuntoutuspalvelut
Nainen kuntosalin juoksumatolla.
Kelan työikäisten kuntoutukset sisältävät eri osa-alueita kuten liikuntaa, ravinto-oppia ja paneutumista henkiseen hyvinvointiin. Yle

Aslak-kuntoutus on käsitteenä vielä monen työikäisen mielessä, vaikka tämä Kelan työikäisille kohdennettu, harkinnanvarainen ja ennaltaehkäisevä kuntoutusmuoto tuli toissa vuonna tiensä päähän määrärahaleikkauksen myötä. 20 miljoonan euron leikkaus vesitti vuonna 2015 myös Aslakin seuraajaksi kaavaillun Aura-kuntoutuksen ja noin 13 000 työikäisen ihmisen vuosittaisen kuntoutuksen.

Kolmen viimeisen vuoden aikana valtionrahoitus Kelan harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta on vähentynyt yli 30 miljoonaa euroa.

Nyt Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen piiristä leikkuriin ovat joutuneet niin ikään harkinnanvaraisena järjestettävät sopeutumisvalmennuskurssit, jotka sopeuttavat sairauteen tai vammaan.

Pitäisikö olla ihan omantyyppinen ohjelma iäkkäimmille kuntoutujille?

Veli-Matti Vaden

– Esimerkiksi fibromyalgiakurssit on jouduttu näiden leikkausten takia lopettamaan kokonaan. Joissain kohdin on puolestaan vain vähennetty kurssipaikkoja, kertoo Kelan suunnittelija Veli-Matti Vaden. Kuluvana vuonna on lakkautettu uniapneaa sairastavien kurssi, ja vuonna 2019 loppuvat dialyysihoitoa saavien kurssit.

Rahoituksen supistuminen vaikutti myös aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden sekä liikehäiriösairauksia, MS-tautia, hengityssairauksia, reumaa, sydänsairauksia ja syöpää sairastavien kursseihin, sillä niissä vähennettiin kurssien hankintamääriä.

Kuntosalilaitteita.
Parhaimmillaan kuntoutus voi olla kuntoutujan elämään hyvissä ajoin tehty suunnanmuutos.Petri Lassheikki / Yle

Kelan Osaamiskeskuksen kuntoutuspalveluiden johtaja Mikko Toivasen mukaan lakkauttamispäätökset ovat olleet haasteellisia.

– On yritetty käydä muutoksia läpi Kelan sisällön ja terveydenhuollon kanssa pohtien, millainen mahdollisuus terveydenhuollossa on vastata erityisesti näiden pienten ryhmien tarpeeseen. Sekin on huomioitu, että entinen RAY:kin järjestää sopeutumisvalmennusta.

– On yritetty katsoa, että heillä on tietty osuus järjestettävänä, että ei olisi päällekkäisiä palveluita tarjolla, Toivanen jatkaa.

30 miljoonan euron säästön myötä harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutujamäärä laskee noin kolmanneksella. Ennen säästöjä kuntoutujia oli noin 45 000, säästöjen jälkeen noin 28 000. Tässä pelkästään Aslakin osuus on noin 13 000 kuntoutujaa.

Kiilaa lakisääteisesti työikäisille

Toivanen painottaa, etteivät määrärahaleikkaukset kohdistu kaikkeen kuntoutukseen.

– Harkinnanvaraisen kuntoutuksen ohellahan meillä on lakisääteiset kuntoutukset eli lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja ammatillinen kuntoutus. Näitä ryhmiä muutos ei koske, Toivanen huomauttaa.

Lakisääteisistä työikäisille suunnatuista kuntoutuksista Tyk-kuntoutus korvattiin noin vuosi sitten Kiila-kuntoutuksella.

– Kun Kiilaa verrataan Tyk-kuntoutukseen, on se yksilöllisempää, joustavampaa ja lyhytkestoisempaa. Tämä on mahdollista myös avomuotoisena. Asiakas saa valita, toteuttaako kuntoutusta avomuotoisena vai laitosmuotoisena, suunnittelija Leena Penttinen Kelalta kertoo.

Penttinen kertoo, että Kiila-kuntoutus on myös varhaisemmin puuttuvaa ja perustuu laajempaan yhteistyöhön kuntoutujan, työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

Kun Kiilaa verrataan Tyk-kuntoutukseen, on se yksilöllisempää, joustavampaa ja lyhytkestoisempaa.

Leena Penttinen

Ihmisillä entinen Aslak ja nykyinen Kiila sekoittuvat puheissa, vaikka toinen oli harkinnanvaraista ja toinen on lakisääteistä kuntoutusta.

– Osa saattaa ymmärtää, että Kiila tuli Aslakin tilalle. Olemme kertoneet koulutuksissa ja seminaareissa, että Aslakkia ei enää ole, Penttinen kertoo.

Kajaanilainen opettaja Jaana Wiksten tietää, että esimerkiksi koulupiireissä ei välttämättä olla aivan ajan tasalla Kelan tämänhetkisistä kuntoutusmuodoista työikäisille. Hän itse oli viimeisten joukossa saamassa Aslak-kuntoutusta vuonna 2015, ja hänen työpaikallaan kukaan ei ole hakeutunut sittemmin Kelan kuntoutukseen.

Kahvakuulia kuntosalilla.
30 miljoonan euron säästön myötä harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutujamäärä laskee noin kolmanneksella.Matti Myller / Yle

– Siellä tuli sellainen armollisuus, että ihan kaikkea ei tarvitse tehdä, ja ei kannata murehtia asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Keskittyy niihin, joihin voi vaikuttaa. Minulle tuli hyvä rauha siitä, ja olen liikkunut, syönyt ja nukkunut säännöllisemmin, ja toki elämäntilannekin on muuttunut, Wiksten summaa 22 tapaamiskertaa vuoden sisällä sisältänyttä Aslak-kuntoutusta.

Ennen kuntoutusta Wikstenillä ei ollut mitään varsinaista suurta ongelmaa, mutta pientä väsähtäneisyyttä ja epäsäännöllisyyttä syömisen, nukkumisen ja liikunnan kanssa. Wikstenille kuntoutus oli hyvissä ajoin tehty suunnanmuutos.

Vanhimmat kuntoutujat kokivat työkykynsä hyvin heikoksi alkutilanteessa.

Veli-Matti Vaden

Wiksten ihmettelee, miksi kuntoutuksia vierastetaan. Tämän hän on huomannut ainakin omassa lähipiirissään. Hän uskoo syyn johtuvan siitä, että kuntoutukseen hakeutumisen lähtökohdaksi mielletään huono fyysinen kunto.

– Kun kerroin joskus lasten ystäville, että lähden kuntoutukseen, niin heti ehkä ajateltiin, että kuntoutuksen takia on oltava jokin vakava sairaus tai alkoholismia. Minun piti selittää, ettei minussa ole mitään vikaa.

100 000 kuntoutujaa, mielenterveysongelmat yleisimpiä

Kaikkinensa Kelan erinäisiä kuntoutuspalveluita sai viime vuonna 109 700 kuntoutujaa. Ensimmäisen kerran kuntoutujien määrä ylitti 100 000 rajan vuonna 2015. Yleisin kaikkien kuntoutujien – ei pelkästään työikäisten – kuntoutukseen hakeutumisen syy oli mielenterveyden häiriöt. Niiden takia kuntoutettiin 58 040 ihmistä.

Tämän lisäksi työikäisten kuntoutustarpeessa nousee Mikko Toivasen mukaan esiin, että nyt tehdään myös paljon fyysistä työtä. Se muodostaa oman ison kuntoutujaryhmänsä.

– Toinen on vaativa henkinen työ. Se voi olla asiantuntijatyötä, hoitotyötä tai jotain muuta työtä, jossa on vahva henkinen paine koko ajan. Siitä aiheutuu aika paljon jaksamisongelmia, jotka ehkä heijastuvat työssä jaksamiseen, Toivanen pohtii.

Masennus
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy.Mari Nupponen / Yle

Kela julkaisi viime kuussa ensimmäistä kertaa raportin, jossa kuntoutuksen hyötyä tarkasteltiin erilaisilla mittareilla myös asiakkaan näkökulmasta. Varsinaisten kattavien tulosten saaminen kestää vuosia, mutta jotain uutta tietoa raportti kuitenkin antoi.

– Vanhimmat kuntoutujat kokivat työkykynsä hyvin heikoksi alkutilanteessa. Se pistää pohtimaan ammatillisen kuntoutuksen kehittämistä myös ikänäkökulmasta: pitäisikö olla ihan omantyyppinen ohjelma iäkkäimmille kuntoutujille, Kelan suunnittelija Veli-Matti Vaden pohtii.

Kelan Osaamiskeskuksen kuntoutuspalveluiden johtaja Mikko Toivanen puolestaan nostaa esiin omaishoitajien kuntoutustarpeen kehittämisen.

– Aivan lähiaikoina ei tapahdu suuria muutoksia, mutta varmaan jo muutaman vuoden sisällä saadaan uutta sisältöä ja uutta vaikuttavuutta tuotua lisää, Toivanen toppuuttelee.