Karmea kaahausreitti ja pelottava surmanloukku – Suomen Venäjältä vuokraamalla maantiellä lyhyessä ajassa jo 13 kuollutta

Viimeksi viime viikolla tiellä sattui kolmen ihmisen hengen vaatinut onnettomuus. Lappeenrannan Nuijamaalta Venäjälle lähtevää tietä ei alun perin edes rakennettu kaiken kansan tieksi.

liikenne
Onnettomuus kanavatiellä
Kanavatien onnettomuudessa 16.2.2017 kolme ihmistä menehtyi ja parikymmentä ihmistä loukkantui Kalle Schönberg/Yle

– Kyllä siellä ristejä ja kynttilöitä on näkynyt, huokaisee lemiläinen Heikki Haiko, joka vuosikymmeniä on ajanut Lappeenrannan ja Viipurin välistä tietä.

– Kanavatiellä on kuudenkympin nopeusrajoitus, mutta harva sitä noudattaa, tuskailee lappeenrantalainen Aki Pesonen.

Puhe on maantiestä, joka alkaa Lappeenrannan Nuijamaalta. Se on taatusti erikoisin Suomen ylläpitämistä teistä.

Erikoisen tiestä tekee se, että tie on Venäjän maaperällä. Suomi on vuokrannut sen ja viereisen Saimaan kanavan käyttöönsä. Tällä hetkellä vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2062 saakka.

23 kilometriä pitkää tietä pitkin kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä. He ovat Pietarista ja Viipurista Suomeen saapuvia turisteja. Siellä ajavat myös suomalaiset, jotka käyvät tankkaamassa Venäjän halpaa bensiiniä tai ostoksilla Viipurissa. Tiellä ajaa päivittäin satoja rekkoja. Henkilöautoja liki kolme tuhatta.

Lappeenrantalaisen HH-kuriirin kuljettaja Aki Pesonen ajaa Lappeenrannasta Pietariin ja takaisin lähes päivittäin.

– Tie on kapea ja liukkaalla kelillä vaarallinen.

Maaliskuun puolessa välissä tiellä sattui onnettomuus, jossa kolme ihmistä kuoli ja useita loukkaantui. Venäläinen linja-auto oli tulossa Pietarista Lappeenrantaan, kun se ajautui ojaan.

Onnettomuuspaikka on vuokra-alueella noin 12 kilometriä Suomen rajasta Venäjälle. Kolme vuotta sitten samassa kohdassa sattui linja-auton ja rekan kolari, jossa menetti henkensä kymmenen ihmistä.

Huoltotie
Kuvan vasemmassa reunassa on puna-vihreä tolppa, joka osoittaa vuokra-alueen rajan.Yle

Huoltotiestä kasvoi kansainvälisen liikenteen väylä

Nykyinen maantie Nuijamaalta kanavan vartta Viipurin suuntaan on alun perin Saimaan kanavan hoitamista varten rakennettu huoltotie. Se on liki sata vuotta vanha.

Suomi menetti jatkosodassa suurten maa-aluein lisäksi Neuvostoliitolle myös puolet Saimaan kanavasta. Suomi sai vuokrattua kanavan Neuvostoliiton puoleisen 20 kilometrin mittaisen osan itselleen vuonna 1962.

Kanavan varrella oli jo vanhastaan huoltotie, jota pitkin kanavan suluilla työskennelleet kulkivat työpaikalleen. Saimaan kanava oli valmistunut jo vuonna 1856. Kanavaa oli vuosien aikana paranneltu ja 1920-luvulla kanavaa alettiin uudistaa.

Sodan jälkeen kanavan Neuvostoliiton puoleinen osuus jäi täysin käyttämättömäksi. Kanavien sulut olivat paikoin sodan runtelemia. Kun Suomi kanavan vuokrasopimuksen mukaisesti aloitti kanavan kunnostamisen vuonna 1962, oli näky huoltotielle järkyttävä. Lappeenrantalainen Seppo Koivupuro oli tuolloin kanavan teknillinen tarkastaja. Myöhemmin hänestä tuli kanavapäällikkö.

– Kun Saimaan kanavaa ruvettiin vuonna 1962 korjaamaan, niin tie oli aivan olemattomassa kunnossa. Venäjän rajavartijat pääsivät sitä pitkin juuri ja juuri ajamaan.

Jäänmurtaja Protector Saimaan kanavassa
Suomalainen jäänmurtaja puhkaisee keväisin koko Saimaan kanavan jään.Yle

Vain kanavan huoltoa varten

Ensimmäisenä pitikin aloittaa tien kunnostaminen. Työmiehet raivasivat tielinjan ja tekivät sorapäällysteisen tien.

– Rakentamisen aikana oli paljon raskasta liikennettä ja ajoa oli paljon. Kun Saimaan kanavan korjaustyöt vuonna 1968 valmistuivat, tie päällystettiin, kertoo Koivupuro.

Koivupuron mukaan tien tekoa hankaloitti vuokra-alueen kapeus. Tie kulkee suurimmaksi osaksi kanavan varrella ja tien piti mahtua vuokra-alueen sisälle.

– Tietä ei suunniteltu muuhun, kuin että se palvelee rakennustyötä ja kunnossapitotöitä, kertoo Koivupuro.

1970-luvun alussa heräsi ajatus, että Nuijamaalta voisi mennä Viipuriin myös muuta tieliikennettä. Siihen aikaanhan Neuvostoliittoon pääsi autolla vain etelämmässä olevan Vaalimaan rajanylityspaikan kautta.

– Nuijamaan rajanylityspaikka avattiin 1.6.1975. Alkuvuosina liikenne oli hiljaista, eikä ongelmia ollut, muistelee Seppo Koivupuro.

Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 liikenne huoltotiellä lisääntyi räjähdysmäisesti. Alkoivat turistivirrat Venäjältä Suomeen ja Suomesta Venäjälle. Kymmenien kilometrien mittaiset rekkajonot olivat arkipäivää.

Saimaan kanavan huoltotie
Tämä video kanavatieltä on kuvattu kolme vuotta sitten. Sen jälkeen tie on asvaltoitu sekä kaiteet ja ajoratamaalaukset uusittu.

Hurjaa menoa

Saimaan kanavan vuokra-alueella olevan tien pituus on noin 22 kilometriä. Kanavasopimuksen mukaisesti sen huoltamisesta ja kunnostamista vastaavat suomalaiset. Alue on kuitenkin Venäjän federaation hallussa. Niinpä esimerkiksi liikennevalvonta kuuluu venäläisille miliiseille. Tiellä on kuudenkymmenen kilometrin nopeusrajoitus.

– Eihän tie voi olla huono, kun siellä rekatkin voivat siellä satasta ajaa, hymähtää Heikki Haiko.

Haikon mukaan tien ongelma ovat suuret ylinopeudet. Tie sinänsä on hyvässä kunnossa.

– Rajalla on jonoa. Kaikki haluavat jonoon mahdollisimman nopeasti.

Ylinopeutta tiellä kaahaavat niin suomalaiset kuin venäläisetkin. Nopeuksia valvovat venäläiset miliisit, mutta niitä ei autoilijoiden kertoman mukaan kovin usein näe.

Suuria onnettomuuksia tiellä on kolmen viime vuoden aikana tapahtunut kaksi. Pieniä peltikolareja on keskimäärin pari vuodessa.

– Tie on hyvässä kunnossa, kaiteet ja päällysteet on vasta uusittu. Tien geometria vain on se mitä on, sanoo Saimaan kanavavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.

Kykkäsen mukaan ongelma on siinä, että nopeudet ovat liian kovat. Kun ihmiset kesällä tottuvat ajamaan kovaa, niin talvella nopeudet eivät ole kelin mukaisia.

Tien kunnossapidosta vastaa Kaakkois-Suomen ely-keskus.

– Haastava tie se on, mutta samanlaisia teitä on Suomenkin puolella, sanoo tiejohtaja Jyrki Karhula.

Tie on seitsemän metriä leveä eli saman levyinen kuin suurin osa Suomen maanteistä. Sitä myös hoidetaan samoilla kriteereillä kuin Suomenkin puolella olevia maanteitä.

– Kun liukkaus talvella todetaan, alueelle menee hiekoitusauto tai liukkautta torjutaan muilla keinoin. Kesällä tien kunto tarkistetaan vähintään kerran viikossa, kertoo tiejohtaja Jyrki Karhula.

Venäjän valtioraja
Vuokra-alueen kanavatie alkaa Nuijamaan rajanylityspaikalta.Petri Kivimäki Yle

Vuokra-alueelle apua

Saimaan kanavan vuokra-alue on kaikkiaan noin 20 km pitkä. Se on kapeimmillaan 200 metriä ja leveimmillään noin kaksi kilometriä. Jos alueelle tarvitaan ambulanssia, niin paikalle tulee joko suomalainen tai venäläinen ensihoitoyksikkö.

– Jos apua tarvitaan kanavassa olevassa aluksessa tai jos apua tarvitsee kanavan henkilökunta, niin silloin apuun tulee ambulanssi Lappeenrannasta. Jos avun tarvitsija on joku muu, esimerkiksi suomalainen turisti, niin apuun tulee venäläinen ambulanssi, kertoo ensihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.

Paloauto vuokra-alueelle lähtee Lappeenrannasta, jos apua tarvitaan kanavassa tai vuokra-alueella olevissa kanavarakennuksissa. Muut, esimerkiksi turistien liikenneonnettomuudet, hoitaa venäläinen pelastusyksikkö.

Poliisi ei Suomen rajojen ulkopuolelle lähde eli suomalainen poliisi ei mahdollisia kahakoita vuokra-alueella selvittele.

Uuden Viipurin tien linjaus
Uutta tietä on suunniteltu nykyisen tien länsipuolelle.Yle

Uusi tie haaveena

Nuijamaalta Viipuriin on haaveiltu uutta tietä jo vuosikausia. Tarkoituksena olisi rakentaa kokonaan uusi tie vuokra-alueen ulkopuolelle. Tällöin nykyinen tie jäisi alkuperäiseen tarkoitukseensa kanavan huoltotieksi.

Venäläiset eivät ainakaan vielä ole näyttäneet uudelle tielle vihreää valoa. Koska tie on vuokra-alueen ulkopuolella, sen rakentaminen on venäläisten vastuulla.

Jos vastaavanlainen tie rakennettaisiin Suomessa, olisi sellaisen hinta kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tekeillä oleva 30 kilometriä pitkä Taavetti–Lappeenranta-nelikaistatie maksaa 70 miljoonaa euroa.

Pietarista Viipurin kautta Lappeenrantaan tulevaa tietä on venäläisessä mediassa kutsuttu myös Kuoleman tieksi. Vuokra-alueen jälkeen alkavalla Viipuriin ja Pietariin johtavalla tiellä on sattunut paljon onnettomuuksia.

– Vuokra-alueella oleva tietä on turvallista ajaa, jos noudattaa nopeusrajoituksia, liikennesääntöjä ja ajaa kelien mukaan, toteaa Lappeenrannasta Saimaan kanavavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.

Samaa mieltä ovat tiellä työkseen ajavat Heikki Haiko ja Aki Pesonen.