yle.fi-etusivu

Kunnanjohtaja tuskastui valtatien surkeaan kuntoon: ”Pitäisikö turvautua itkupotkuraivariin?”

Maanteiden jatkiuva heikkeneminen saa lisää vauhtia suojakelien ja pakkasten jatkuvasti vaihtelusta. Kangasniemellä valtatien kunto uhkaa jo tavarakuljetuksia.

liikenne
Valtatie 13 on päässyt huonoon kuntoon Kangasniemellä.
Kalle Pallonen / Yle

Suomessa on päällystettyjä maanteitä noin 50 000 kilometriä. Niistä huonokuntoiseksi luokitellaan 6500 kilometriä. Liikennevirasto myöntää, että teiden kunto menee lujaa vauhtia alaspäin. Tänä keväänä erilaisia monttuja ja painaumia on ilmestynyt ilmeisesti ennätysmäärä.

– Teiden kunto on heikentynyt koko 2000-luvun. Rahoitus on pysynyt ennallaan, mutta kustannustaso on noussut, Liikenneviraston kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalainen kertoo.

Rapistuvaan tien kuntoon on tympäännytty muun muassa Kangasniemellä. Eteläsavolaisessa kunnassa on kyllästytty joka vuosi toistuvaan näytelmään.

5 600 asukkaan Kangasniemi sijaitsee valtatien 13 varrella lähestulkoon Mikkelin ja Jyväskylän puolivälissä. Tien päällysteessä on monttuja etenkin kirkonkylältä Jyväskylän suuntaan.

– Tämä on jo kolmas kevät, kun asiasta neuvotellaan, mutta mitään ei tapahdu. Tässä on jo tullut mieleen, että onko vaihtopotku ja raivari seuraava tapa yrittää vaikuttaa asiaan, kunnanjohtaja Johanna Luukkonen pohtii.

Tien pinta on uusittava kokonaan. Paikkailu ei enää riitä.

Johanna Luukkonen

Kangasniemellä vastarintaan ovat nousseet myös yrittäjät, jotka saavat etulinjassa vastaansa ammattiliikenteen palautteen tiestön rapistumisesta.

– Pahimmillaan logistiikkayrittäjä on kyseenalaistanut sen, että voiko tavaraa kohta hakea Kangasniemeltä. Meillä on elinvoimaisia yrittäjiä, jotka tuottavat tavaraa, joita viedään ulkopuolelle. Kunnan on vaikea pitää elinvoimasta huolta, ellei infra ole kunnossa, Luukkonen puhisee.

"Paikkailu ei enää riitä"

Kangasniemen kunta kokoamassa elinkeinoelämän edustajia rintamaan, joka tulee vaatimaan valtatie 13:n pikaista korjaamista.

– Tien pinta on uusittava kokonaan. Paikkailu ei enää riitä, Johanna Luukkonen sanoo.

Valtatie 13 Mikkelistä Lievestuoreella on 90 kilometriä pitkä. Johanna Luukkosen mukaan maantiet Kangasniemellä ovat huonossa kunnassa myös Joutsan ja Pieksämäen suuntaan.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen tuntee Kangasniemeä vaivaavan ongelma. Nopeaa parannusta ei ole kuitenkaan luvassa.

– Huonokuntoisia päällysteitä on muuallakin, mutta noin huonokuntoista päällysteitä valtatieltä ei missään muualla Itä-Suomessa ole, Tiikkainen tuumii.

ELY-keskus arvioi, että yksistään Itä-Suomessa on tuhatkunta kilometriä heikkokuntoista maantietä. Niistä 100 kilometriä on valtatietä. Uusiin päällysteisiin on käytettävissä tänä vuonna 20 miljoona euroa.

– Viisi miljoonaa tarvittaisiin lisää, että huono kehitys saadaan pysähtymään. Kymmenellä miljoonalla saataisiin tilanne paremmaksi.

Kangasniemi joutuu kärvistelemään huonon valtatien kanssa vielä tovin aikaa. ELY-keskuksella on rahaa 400 kilometrin päällystämiseen, mutta siitä vain kilometrin verran sijoittuisi valtatielle 13.

– Kangasniemen kohdan päällystyksen laajuus varmistuu toukokuun aikana käytävissä neuvotteluissa, Kimmo Tiikkainen kertoo.

Korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta

Liikenneviraston kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalainen tunnistaa kangasniemeläisten tuskan. Se on yhteinen koko Suomessa.

– Meillä on liian paljon liian huonoja päällysteitä. Tällainen kevät, pakkasten ja lämpimän sään jatkuva vaihtelu, on vaikeuttanut tilannetta edelleen. Päällysteitä on reikiintynyt ja niitä on pyritty paikkaamaan, mutta parempi vaihtoehto olisi päällystää kesällä.

Jukka Karjalaisen mukaan päällysteiden korjausvelkaa on kertynyt reilun vuosikymmenen vuoden aikana. Seuraavan kolmen vuoden aikana Liikennevirasto on saanut noin 940 miljoonan euron potin ylimääräistä rahaa, mutta sitä käytetään teiden lisäksi myös rautateiden parantamiseen.

– Ne helpottavat hetkeksi, mutta tarvittaisiin pysyvä tasokorotus, jos rapistuminen halutaan pysäyttää.

Liikennevirasto käyttää normaalisti päällysteisiin 120 miljoonaa euroa vuodessa ja ylimääräisen lisärahoituksen turvin seuraavina vuosina 170 miljoonaa.

– Lisärahoituksen tarve selviää vuoden päästä, kun liikenneministeri Bernerin vetämä parlamentaarinen työryhmä määrittelee, millä tasolla tiestön halutaan olevan, sanoo Jukka Karjalainen.

– Rahoitus raahasi välillä niin paljon jäljessä, että keskimääräinenkin päällysteiden uusimisaika alkoi olla 25 vuotta. Sen näkee jokainen tielläliikkuja, etteivät tiet ole sellaisessa kunnossa, missä niiden haluttaisiin olevan, Jukka Karjalainen sanoo.

Jukka Karjalainen arvioi, että maanteiden päällysteissä on tällä hetkellä noin miljardin euron suuruinen korjausvelka.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kaamos

Kaamos otti taas Suomen synkkään syleilyyn – Näillä vinkeillä jaksat pirteänä läpi pitkän pimeän

Egypti

Egyptin media: Ainakin 235 kuollut hyökkäyksessä moskeijaan

Hiihto

Iivo Niskanen väittää pelin olevan jo pelattu - asiantuntija: "Kommentit eivät anna rehellistä kuvaa hänen tilanteestaan"

Puoli seitsemän

Martti Suosalo: Rautaa tankoon, tempausvalatreeni ja taas jaksaa esiintyä