"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

Kuntaliitokset tekevät jatkuvasti tarpeettomaksi entisiä julkisia tiloja terveyskeskuksista kunnantaloihin. Tyhjät julkiset tilat kuvastavat laitakaupunkilaisten tuskaa kadonneista lähipalveluista.

Oulu
Kuntalaiset tuomitsevat epäonnistuneeksi suurkuntaliitoksen myötä tehdyt palvelujen keskittämiset ja toimitilojen tyhjennykset.
Palvelujen keskittäminen ei saanut kannatusta kättennostoäänestyksessä.Marko Siekkinen / Yle

Ylikiimingin entisessä kunnanvaltuuston kokoussalissa kaikuu puheensorina. Eläkeliiton paikallisosaston porukka pelaa korttia. Kättennostoäänestyksessä jokainen tuomitsee epäonnistuneeksi suurkuntaliitoksen myötä tehdyt palvelujen keskittämiset ja toimitilojen tyhjennykset.

Maaliskuisena arkipäivänä Ylikiimingin kunnanvirastossa ei tehdä oikeita töitä, ei ole tehty enää vuosikausiin. Paitsi asukastuvan lounasravintolassa, jossa edelleen valmistetaan ruokaa. Hallintopalvelut siirrettiin Ouluun suurkuntaliitoksessa vuonna 2013.

Myös Yli-Iissä tilanne on sama. Kuntalaiset toivovat edes entisen kirjastotalon säilyvän yhteiskäytössä.

Yli-Iissä ja Ylikiimingissä entiset, usean lääkärin terveyskeskukset ovat nykyisin puolityhjiä. Ne ovat enää hyvinvointipisteitä, joiden palveluja asukkaat pitävät täysin riittämättöminä.

Puoli päivää töistä pois    

Perheenäiti Sari Ek Ylikiimingistä ei liioin usko keskittämisen etuihin. Hän muistelee aikaa, jolloin opettaja saattoi viedä lapsen koulusta läheiseen sijaitsevaan terveyskeskukseen, kun hoidon tarvetta tuli. Nyt välimatkat ovat kymmeniä kilometrejä.

Ylikiimingin terveyskeskus on hiljentynyt
Sari Ek ja Ville Hiltunen eivät usko, että muutos on tuonut säästöjä.Marko Siekkinen / Yle

– Tämä on ihan järjetöntä. Asiakkaiden vaivaa tai matkakustannuksia ei ole ajateltu yhtään. Eikä työnantajia, kun työntekijä joutuu olemaan pois töistä, Sari Ek tuskailee.

Hänen lapsensa lääkäri- ja hampaiden oikomishoito siirtyi työntekijöineen Ylikiimingistä Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja elämä muuttui hankalaksi.

Tämä on ihan järjetöntä.

Sari Ek

Aiemmin lapsi käveli omin jaloin hammaslääkäriin. Nykyisin 140 kilometrin kuljetusurakka vie kolmisen tuntia, kun äiti lähtee Oulusta, hakee lapsen Ylikiimingin koulusta, vie Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja takaisin.

– Monet täältä käyvät töissä Oulussa. Mutta nykyisin ylikiiminkiläiset ovat huonossa asemassa työmarkkinoilla. Kuka enää palkkaa töihin perheellisen, joka poistuu aina puoleksi päiväksi töistä viemään lasta lääkäriin, Sari Ek toteaa.

Laitakaupungin valot himmenivät

Liitosalueiden kuntalaisilla on suru puserossa palvelujen katoamisesta. Ylikiimingin terveyskeskuksen entinen talonmies Ville Hiltunen muistaa terveyskeskuksen suuruuden ajat hyvin. Nykyistä tilannetta hän kommentoisi voimakkaasti, mutta saa vaivoin hillityä itsensä.

– Vaimoni meinasi tukehtua ampiaisen pistoon. Onneksi ehdimme tänne terveyskeskukseen. Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa, Ville Hiltunen purkautuu.

Liitosalueiden kuntalaisilla on suru puserossa palvelujen katoamisesta.
Ville Heikkinen olisi voinut korjata pienen putkivuodon, mutta hän ei saanut sitä tehdä.Marko Siekkinen / Yle

Hiltusen työsuhde kuntaan säilyi suurkuntaliitoksessa viiden vuoden irtisanomissuojan ansiosta, mutta tehtävät ulkoistettiin Oulun kaupungin otettua vastuun kiinteistönhoidosta. Mies kertoo, että keskittämisen myötä tullut byrokratia kieltoineen meinasi viedä hänet työuupumukseen.

Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa.

Ville Heikkinen

– Tuli pieni putkivuoto, jonka olisin ennen korjannut itse puolessa tunnissa. Enää en saanut sitä tehdä. Huoltoyhtiön tilauksesta tänne kurvasi viisi autoa. Ja vielä eristemies myöhemmin, Hiltunen päivittelee.

– En todellakaan usko säästöihin hetkeäkään. Tämä on hölmöläisten hommaa!

Kiinteistöt kehityskohteina  

Uudella Oululla on parhaillaan lähes 80 vanhaa kiinteistöä niin kutsuttuina kehityskohteina. Purkupäätös on tehty kymmenestä. Paristakymmenestä jo puretusta talosta tunnetuimpia ovat Haukiputaan entinen kunnanvirasto ja Kuusisaaren tanssipaviljonki.

Myynnissä on parhaillaan parikymmentä kohdetta. Osa myyntiin tulevista kohteista vaatii asemakaavanmuutoksia käydäkseen kaupaksi. Oulun Tilakeskuksen johtajan Jouko Leskisen mukaan tarpeeton kiinteistömassa on kaikkiaan iso ongelma.

Vanhojen terveyskeskusten ohella uutta käyttöä etsitään muun muassa entisille kunnantaloille ja monille kouluille.

– Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä suhteessa palveluverkkoon ja kantokykyyn, Leskinen vahvistaa.

– Haasteellisiakin kohteita on. Kastellin koulu on mahdollinen purkukohde ja Oulunsuun koulu suojelukohde, Jouko Leskinen mainitsee.

Parikymmentä kauppaa syntynyt

Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään. Parin viime vuoden aikana kaupat on tehty esimerkiksi Taidekoulusta, Oulunsalon paloasemasta, Intiön vesitornista ja keskustan terveyskeskuksena toimineesta Sammakkotalosta.

Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään.
Osa terveyskeskuksista on nykyisin vajaakäytössä.Marko Siekkinen / Yle

Uusi Oulu on jo pitkällä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämisessä. Valmisteilla oleva kansallinen sote-uudistus tuonee vastaavan kiinteistöjen kehittämistarpeen kaikkialle maahan - muutaman karenssivuoden jälkeen.

Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä.

Jouko Leskinen

– Valtakunnallisesti asia on epäselvä. On arvioitu, että käytöstä tulee jäämään pois todella iso määrä kiinteistöjä. Pienelle kunnalle ainoan terveysaseman lakkauttaminen voi olla katastrofaalista.

– Oulussa sote-verkkoa on perattu jo usean vuoden ajan. Useimmat nykyisistä tiloista todennäköisesti jatkavat maakunnan palveluksessa, Jouko Leskinen toteaa.