Oikeudenmukaisuus vai raha – Mikä on saanut tämän miehen taistelemaan 6 vuotta suuryhtiöitä vastaan?

Reijo Lahtonen on ajanut 200 000 kilometriä ympäri Suomen ja pitänyt metsänomistajien toivoa yllä saada korvauksia metsäyhtiöiltä kartellikaupoista. Mutta miksi näin toimii mies, joka ei itse omista metsää?

kartellit
Reijo Lahtonen
Jouni Immonen / Yle

Hieman yli pari vuotta sitten, vuoden 2015 alussa Helsingissä sijaitsevan painotalon suuri tulostin sylki sisältään papereita hurjaa vauhtia.

Paperi toisensa jälkeen pino kasvoi kasvamistaan ja lopulta kasassa oli yhteensä 400 kiloa paperiarkkeja.

Tämä 400 kilon paperipino oli täynnä suomalaista kiukkua, pettymystä ja vihaa.

Paperit pitivät sisällään yli tuhannen suomalaisen metsäomistajan kanteet, joissa vaadittiin metsäyhtiöltä korvauksia puukaupoissa kärsityistä tappioista.

Vuonna 2009 markkinaoikeus tuomitsi metsäjätit kartellista eli siitä, että yhtiöt olivat keskenään laittomasti vaihtaneet puukauppaan liittyviä hintatietoja.

Kartelli oli ollut markkinaoikeuden tuomion mukaan toiminnassa vuosina 1997–2004. Metsäyhtiöt maksoivat sakot, mutta korvauksia niille ei tuomittu.

Metsäntutkimuslaitoksen arvioiden mukaan jopa 400 000 metsänomistajaa oli saattanut saada puidensa myynnistä alihintaa.

Vuodet täynnä käänteitä

Kaksi vuotta sitten koitti hetki, kun metsänomistajat vihdoin ajattelivat saavansa korvauksen tästä alihinnasta. 400 kilon painoista korvausvaatimusnivaskaa oli kantamassa oikeustalolle muuramelainen metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen.

– Paperit eivät mahtuneet autooni. Vein ne sitten kaverin maasturilla käräjäoikeuteen, muistelee Lahtonen.

Lahtonen oli toiminut jo viisi vuotta puuhamiehenä metsänomistajien niin sanotussa Suuressa Savotassa eli ryhmittymässä, joka haki oikeutta metsäänsä myyneille suomalaisille.

Savotta alkoi vuonna jo vuonna 2011, kun Lahtonen lähti kokoamaan yhteen metsänomistajia taisteluun metsäjättejä vastaan.

Tuohon taisteluun on vuosien varrella mahtunut useita käänteitä oikeudessa ja oikeuden ulkopuolella.

Sitten tuli korkeimman oikeuden päätös: osa korvausvaatimuksista onkin vanhentuneita.

Nämä käänteet voi tiivistää muutamaan avainkohtaan: ensiksi käräjäoikeus totesi metsänomistajien vaatimukset vanhentuneiksi, sitten hovioikeus katsoi, että kanteet eivät olekaan vanhentuneita ja korvauskiistaa voitaisiin käsitellä oikeudessa.

Silloin Lahtosen porukka pisti printterin laulamaan ja toimitti 400 kiloa korvauskanteita oikeuteen. Sitten tuli korkeimman oikeuden päätös: osa korvausvaatimuksista onkin vanhentuneita.

Osa savottaporukasta siis jäi ilman korvauksia, mutta vuosien väännön jälkeen nyt ollaan siinä pisteessä, että maanantaina käräjäoikeudessa aloitetaan vihdoin korvausvaatimusten käsittely.

Mukana on yhä lähes 500 metsänomistajaa, jotka vaativat Stora Ensolta, UPM:ltä ja Metsäliitolta mittavia korvauksia, mutta korvausten saaminen ei ole ollenkaan varmaa.

Mutta miltä nyt tuntuu miehestä, joka on reissannut ympäri Suomen jo kuusi vuotta puhumassa pikkupaikkakuntien pettyneitä

Reijo Lahtonen
Jouni Immonen / Yle

metsänomistajaisäntiä mukaan "savottaan"?

"Kuolinpesien ryöstö"

Pari vuotta sitten Reijo Lahtosen elämä tuntui olevan kuin suositulla iskelmätähdellä. Hänellä oli oma "keikkakalenteri" netissä ja sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla julkaistiin maksullisia ilmoituksia, joissa kerrottin, missä Lahtonen meni milloinkin.

– Oikeustaistelu oli termi, jota ilmoituksissa käytettiin, Lahtonen kertoo.

Maakuntien hotellit tulivat tutuiksi, kun Lahtonen suuntasi päivä toisensa jälkeen autonsa keulan kohti uutta paikkakuntaa: Salo, Turku, Hämeenlinna, Lappeenranta, Imatra, Kajaani, Nurmes, Oulu, Ranua, Kuusamo ja niin edelleen.

Lahtonen laskeskelee itse ajaneensa autolla savotta-asioiden ainakin takia yhteensä 200 000 kilometriä.

Lahtonen varasi aina paikkakunnilta kokoustilat, joihin metsänomistajia saapui kuulemaan, mitä miehellä oli asiaa.

– Muistan kun Kajaanista oli varattu neuvottelutila, joka tuli täyteen. Sitten otettiin isompi sali ja lopulta paikalla oli noin 120 ihmistä.

Ja Lahtosen asia tuntui kiinnostavan metsänomistajia.

– Kerran vetäsin semmosen kahden ja puolen tunnin luennon. Selitin mitä on tapahtunut, ja miten asiat tästä etenevät. Yksikin mies tuli sanomaan, että hän ei ole ikinä aiemmin ollut tupakoimatta kahta ja puolta tuntia, Lahtonen kuvailee.

Kiertuelämä ja "keikkailu" tuotti tulosta ja Lahtosen savottaan kertyi mukaan koko ajan lisää metsänomistajia joka puolelta Suomea.

Näihin myytyihin metsiin liittyi valtavia tunteita.

Reijo Lahtonen

Lahtosen mukaan hänen puhelimensa soi välillä 150 kertaa päivässä, kun metsänomistajat halusivat tietää mahdollisuuksistaan.

Lopulta moni lähti mukaan savottaan, koska oli syvästi pettynyt.

– Näihin myytyihin metsiin liittyi valtavia tunteita. Ihmiset kertoivat, kuinka papan kanssa oli istutettu metsää ja sitten, kun pappa kuoli niin verottajan takia metsää piti myydä. Kun metsäyhtiöt tiesivät, että perikuntien oli pakko myydä puita, niin niille oli omat hinnastot. Moni metsänomistaja puhui kuolinpesien ryöstöstä, Lahtonen kuvailee.

Puuhamies ei itse omista metsää

Lahtosta haastatellessa huomaa, että miehen puheissa ja ajatuksissa on vahvasti yrittäjähenkinen tunnelataus.

Lahtonen toimi aikoinaan metsäkoneyrittäjänä, jonka jälkeen hän on ajanut savotta-asiaa lähes täysipäiväisesti vuodesta 2011 lähtien.

Hän ehti olla myös eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015. Ääniä Lahtoselle kertyi Keski-Suomen vaalipiiristä yhteensä 1 556 ja läpimeno jäi kaukaiseksi haaveeksi.

Jokin aika sitten hän ehti kirjoittaa kirjan metsäasioista ja nyt hänellä on vireillä omien sanojensa mukaan kaksi startup-yritystä, joista toinen liittyy metsään ja toinen mediaan.

Järkeähän tässä ei ole.

Reijo Lahtonen

Metsäasiat tulivat Lahtoselle monipuolisesti tutuiksi metsäkoneita myydessä. Hän tunsi koneet, mutta myös tavat ja käytännöt miten puuta myytiin ja ostettiin metsiä täynnä olevassa Suomessa.

Mutta sitten mies kertoo yllättäen, että hän ei itse omista metsää lainkaan. Miksi hän sitten on ottanut asiakseen oikeuden etsimisen metsänomistajille?

– Järkeähän tässä ei ole. Mutta sen takia, että minulla ei ole metsää olenkin jäävi tätä hoitamaan. Semmonen yleinen oikeudentaju tässä on taustalla, että miten voi olla mahdollista, että meillä on tämmönen maa.

Reijo Lahtonen
Jouni Immonen / Yle

Suuria summia

Mutta ei Lahtonen metsänomistajien etuja yritä ajaa pelkkää hyvää hyvyyttään. Mukana on tietysti myös raha.

Esimerkiksi verkon keskustelupalstoilla monet ovat epäilleet, kannattaako korvausvaatimussavottaan lähteä mukaan. Entä jos oikeusjuttu hävitään ja joudutaan maksamaan metsäjättien oikeudenkäyntikulut?

Myös Lahtosen roolia on kritisoitu ja epäilty: kuinka paljon ja millä tavoilla mies tienaa rahaa haalimalla metsänomistajia kasaan?

Suuri Savotta -nettisivun kautta korvauskanteeseen mukaan lähteneet metsänomistajat ovat kaikki maksaneet liittymämaksun.

– Vähän toistasataatuhatta euroa on tullut näitä liittymämaksuja, Lahtonen sanoo.

Lahtonen kertoo myös hankkineensa metsänomistajien ryhmälle oikeuteen asianajajan, mutta asianajopalkkiot metsänomistajat maksavat suoraan asianajajille.

Mihin liittymämaksujen rahat ovat menneet?

– Maksoin hotellilaskuja varmaankin 25 000 euron edestä. Maksoin myös neuvottelutiloja ja ajoin autolla ympäri Suomea, Lahtonen summailee.

Hän kuitenkin korostaa, että tavallisessa palkkatyössä olisi tienannut paremmin.

Mutta todelliset tienestit saattavatkin olla vasta tulossa.

Saatko sinä siitä rahaa Reijo Lahtonen?

Maanantaina käräjäoikeudessa aloitetaan korvausvaatimusten käsittely. Yhteensä Lahtosen kasaan keräämät metsänomistajat vaativat korvauksia arviolta 12 miljoonan edestä.

Jos metsänomistajat voittavat oikeudessa ja saavat korvauksia metsäyhtiöiltä, saatko sinä siitä rahaa Reijo Lahtonen?

– No periaatteessa kyllä, Lahtonen vastaa kierrellen.

Lopulta hän kertoo, että savottaan mukaan lähteneet metsänomistajat ovat sitoutuneet sopimukseen, joka takaa Lahtoselle muutaman prosentin siivun mahdollisista korvauksista.

Jos metsäyhtiöt tuomitaan korvauksiin, enimmillään se tietäisi savotan puuhamiehelle satojen tuhansien eurojen tiliä.

Juttua korjattu 27.3. klo 16.25. Muutettu lause: "Vuonna 2009 markkinaoikeus tuomitsi metsäjätit kartellista eli siitä, että yhtiöt olivat keskenään laittomasti sopineet, millä hinnalla puuta markkinoilta ostettaisiin.", muotoon: "Vuonna 2009 markkinaoikeus tuomitsi metsäjätit kartellista eli siitä, että yhtiöt olivat keskenään laittomasti vaihtaneet puukauppaan liittyviä hintatietoja".