Venäjän laulajan blokkaaminen Kiovan Euroviisuista ei yllättänyt viisuväkeä: "Politiikka heijastuu aina kisoihin, vaikka se virallisesti pidetään poissa"

Viisuhistoriassa on ennenkin ollut nokkapokkaa Ukrainan ja Venäjän välillä. Muutakin kahinaa on riittänyt.

kulttuuri
Julia Samoilova
Julia Samoilova esiintyi Sotsin paralympialaisissa 2014.Kirill Kudryavtsev / Lehtikuva

Kiovan toukokuisten Euroviisujen ympärillä kuohuu taas. Ensin järjestelyt olivat ajautumassa kaaokseen, sitten fanilipuista nousi jupakka ja nyt Ukraina ilmoitti, ettei Venäjän Julia Samoilova voi osallistua kisoihin. Syynä on se, että Samoilova konsertoi Venäjän valtaamalla Krimillä kesällä 2015.

Ukrainan mukaan Krimillä konsertoivien ulkomaalaisten pitää anoa lupa Kiovasta ja kun näin ei tehty, on seurauksena kolmen vuoden maahantulokielto.

Suomalaisten viisufanien suhtautuminen uutiseen on ollut kahtalaista, summaa keskustelu- ja uutissivusto Viisukuppilan (siirryt toiseen palveluun) päätoimittaja Kaisa Iivonen.

– Toiset ovat sitä mieltä, että kun Ukraina on ottanut Euroviisut järjestääkseen, niin kaikki osallistujat pitäisi päästää maahan. Toisaalta löytyy ymmärrystä sille, että Ukrainan säännöt ovat Ukrainan sääntöjä ja he ovat tehneet poliittisia päätöksiä myös riippumatta Euroviisuista.

Iivosen oma mielipide on se, että Venäjä tiesi, mihin ryhtyi valitessaan Samoilovan viisuedustajakseen.

– Voisin kuvitella, että venäläiset ovat olleet täysin tietoisia siitä, että tällainen sääntö Ukrainassa on. Itse olen sitä mieltä, että venäläiset tiesivät, että näin voi käydä.

Päätös lisää kisojen dramatiikkaa. Iivonen ei silti usko, että Euroviisut olisivat vaarassa, tai että muut maat jättäytyisivät pois solidaarisuudesta Venäjää kohtaan. Kaikenlaista on tullut vastaan ennenkin.

– Euroviisut ovat aina olleet poliittiset, mutta se johtuu siitä, että maailma on. Euroviisut heijastelevat aikaansa ja poliittisia tilanteita, vaikka politiikka yritetäänkin virallisesti erossa pitää. Luulen että Euroviisut saadaan tänäkin vuonna vedettyä läpi ihan kunnialla.

Kuvassa Ukrainan artisti Jamala Euroviisuvoittonsa jälkeen Tukholmassa viime toukokuussa. Laulajalla on oikeassa kädessään pokaali ja vasemmassa kädessään kukkakimppu.
Ukrainan Jamala voitti viisut viime vuonna.Maja Suslin / EPA

Ukraina ja Venäjä ovat selvitelleet välejään viisuissa aiemminkin

Ukrainan ja Venäjän kireät välit ovat heijastelleet Euroviisuihin jo usean vuoden ajan. Kööpenhaminassa 2014 Venäjän edustajalle buuattiin ja seuraavana vuonna Ukraina jätti sodan takia Euroviisut väliin.

Viime vuonna Ukrainan voitokas kappale, Jamalan esittämä 1944 pisti koko kisan säännöt tiukoille. Politiikasta ei saa laulaa.

Jamalan laulu käsitteli sitä, miten Stalin pakkosiirsi vuonna 1944 tataarit Mustaltamereltä Keski-Aasiaan. Yleisesti katsottiin, että laulu on allegoria Krimin nykytilanteelle.

Ukraina koetteli sääntöjen rajoja jo vuonna 2005, mutta taipui silloin muuttamaan edustuskappaleensa sanoja. Laulu käsitteli oranssia vallankumousta.

Venäjällä on ollut kitkaa myös muiden entisten neuvostomaiden kanssa. Georgia ilmoitti jättävänsä kisat väliin 2009, kun viisuorganisaatio ilmoitti, ettei Stefane & 3G:n We Don't Wanna Put In -kappaleen esittäminen käy laatuun.

Itävallan Conchita Wurst lehdistötilaisuudessa lauantaisen viisuvoittonsa jälkeen.
Itävallan Conchita Wurst lehdistötilaisuudessa viisuvoittonsa jälkeen.Kasper Palsnov / EPA

Politiikka on aiheuttanut viisuturbulenssia lukuisia kertoja

Poliittinen nokkapokka on ristiriidassa laulukilvan alkuperäisen, ylevän idean kanssa. Euroviisujen tavoite oli yhdistää toisen maailmansodan traumatisoimaa Eurooppaa. Ensimmäisiin kisoihin vuonna 1956 tosin osallistui vain seitsemän maata. Sittemmin Euroopan käsitettä on venytetty tarpeen mukaan. Nykyisin esimerkiksi Australialla on pysyvä osallistumisoikeus.

Hyvää pataa keskenään olevat maat ovat perinteisesti palkinneet toisiaan pisteidenjaossa, mutta kuumempaakin poliittista vääntöä on nähty.

Lontoon Euroviisuissa 1968 vastakkain olivat Francon Espanjan sotilasdiktatuuri ja teini-idoli Cliff Richard. Espanja voitti, vaikka laulun La La La esittänyt Massiel oli kutsuttu esiintymään vain viikkoa ennen kilpailua. Alkuperäinen laulaja, Juan Manuel Serra oli ajettu maanpakoon, sillä hän halusi esittää kappaleen katalaaniksi. Seuraavana vuonna Itävalta boikotoi Euroviisuja vastalauseena Espanjan diktatuurille.

Israel voitti Euroviisut ensimmäisen kerran vuonna 1978. Jordaniaa jo pelkkä Israelin osallistuminen riipi niin paljon, että se näytti esityksen ajan televisiossaan kukkia israelilaislaulajien sijaan. Lisäksi maa ilmoitti Belgian voittaneen.

Vuosien varrella edustuskappaleissa on laulettu Euroopan yhdentymisen riemusta, Brandenburgin portista ja vähintään vihjailtu oikeuksien vaatimisesta seksuaalivähemmistöille. Itävallan parrakkaan, naiseksi pukeutuvan Conchita Wurstin osallistuminen herätti vastalauseaallon Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Maat kaavailivat jopa sitä, etteivät televisioi kisoja tai ainakin leikkaavat Wurstin osuuden pois, mutta protesti lässähti.

Euroviisuhistorian dramaattisimpia hetkiä koettiin 1993, kun Bosnia-Hertsegovinan edustajat saapuivat piiritetystä Sarajevosta henkensä uhalla viisukisaan Irlantiin.