Siperiasta löytyi 7 000 salaperäistä metaanikuplaa – johtuvatko huolta aiheuttavat kuplat ilmastonmuutoksesta?

Osa tutkijoista arvelee, että Siperian metaanikuplien ilmaantuminen saattaa olla seurausta lämpimistä säistä. Viime kesänä lämpö nousi 35 asteeseen.

Siperia
Jäätynyt kraateri.
Kraateri Jamalin niemimaalla.Vladimir Pushkaryov / TASS / AOP

Siperiasta on viime vuosien aikana löytynyt useita kraattereita, jotka näyttävät ilmestyneen kuin tyhjästä. Osa kraattereista on huomattavan kookkaita, kuten esimerkiksi Jamalin niemimaalla liikkuvien paimentolaisten muutama vuosi sitten löytämä, josta Ylekin uutisoi.

Tuolloin tutkijat pitivät mahdollisena, että kraatteri oli saanut alkunsa metaaniräjähdyksen seurauksena. Epäilyt ovat vahvistuneet tutkijoiden löydettyä Pohjois-Siperiasta Jamalin ja Gydanin niemimailta runsaasti kohtia, joissa maaperä keinuu pinnan alla olevan kaasun takia.

Tutkijat ovat laskeutuneet 200 metriä syvään kraateriin Jamalin niemimaalla.
Tutkijat ovat laskeutuneet 200 metriä syvään kraateriin Jamalin niemimaalla.Vladimir Pushkaryov / TASS / AOP

Viime vuonna tällaisia maanalaisia kaasukuplia oli havaittu 15. Havainnot käynnistivät laajemmat tutkimukset, joiden tuloksena Jamalin ja Gydanin alueilla on tavattu jo 7 000 kaasukuplaa.

Kuplien on arveltu voivan räjähtää koska tahansa. Räjähdyksissä maaperään muodostuu kraatereita tai onkaloita ja ilmaan vapautuu kaasuja.

Vapautuva metaani uhka ilmakehälle

Viime vuonna tutkijat Aleksander Sokolov ja Dorothee Ehrich päättivät tutkia tällaista kaasukuplaa. He poistivat sellaista peittävää maata, joilloin kuplasta purkautui kaasua.

Sokolov ja Ehrich mittasivat kaasusta metaania noin tuhat kertaa enemmän kuin ympäröivästä ilmasta. Hiilidioksidia oli 25 kertaa tavallista enemmän.

Metaanin määrä yllätti tutkijat siksikin, että vuonna 2014 Jamalin niemimaalla tutkitusta isosta kraatterista oli mitattu myös poikkeuksellisen korkeita metaanipitoisuuksia. Kraatterin pohjalla metaanipitoisuus oli lähes kymmenen prosenttia.

Normaalisti metaania on vain 0,000179 prosenttia ilmasta.

Metaani ja hiilidioksidi ovat molemmat kasvihuonekaasuja. Metaani on voimakas, mutta lyhytikäinen kasvihuonekaasu. Hiilidioksidi vaikuttaa pidempään, mutta lyhyellä ajalla metaanin kasvihuonevaikutus on monikymmenkertainen.

Siperian lämpimät kesät sulattavat maaperää

Osa tutkijoista arvelee, että Siperian metaanikuplien ilmaantuminen saattaa olla seurausta viime vuosien lämpimistä säistä. Esimerkiksi viime heinäkuussa lämpötila nousi peräti 35 asteeseen.

Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että maailman ilmaston lämpeneminen 1,5 asteella aloittaisi sulamisen laajassa mittakaavassa. Eräät venäläläistutkijat uskovat, että sulaminen käynnistyi jo viime kesän hellesäiden myötä.

– Niiden (metaanikuplien) ilmaantuminen näin pohjoisessa liittyy hyvin todennäköisesti ikiroudan sulamiseen, mikä puolestaan liittyy viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen lämpötilan yleiseen nousuun Euraasian pohjoisosissa, sanoo Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston edustaja.

Kesäinen näkymä suureen kraateriin.
TASS / AOP

Muutoksesta voi kertoa sekin, että Siperian ikiroudasta on viime vuosina sulanut esille jopa sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Esimerkiksi elokuussa 2015 löytyi kaksi muumioitunutta luolaleijonan pentua, jotka olivat olleet hautautuneena ikijäässä yli 30 000 vuotta.

Lisätutkimuksia odotellaan

Kaikki tutkijat eivät vielä hyväksy ajatusta siitä, että metaanikuplien ilmestyminen on ilmastonmuutoksen seurausta.

He odottavat uusia vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka saattavat yhdistää nämä asiat – tai sitten ei. Eräiden näkemysten mukaan Siperian poikkeuksellinen geologia voisi myös selittää kuplien ilmaantumista.

Kuplia pitkään tutkinut Vasili Bogojavlenski Venäjän tiedeakatemiasta muistuttaa alueen maaperän syntyneen myöhäisellä liitukaudella noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin maastoon jäi kaasuvarantoja, jotka sijatsevat vain 500–1 200 metrin syvyydessä.

Kaasun nouseminen pinnalle maaperän halkeamien ja murtumien kautta aiheuttaa painetta ikiroudan savikerroksiin. Kaasu pääsee tunkeutumaan savikerrosten heikentyneiden kohtien lävitse, jolloin maanpinnalle syntyy kaasulähteitä ja kraattereita, selittää Bogojavlenski.

Tällä hetkellä räjähtävät metaanikuplat huolestuttavat eniten alueen asukkaita. Heille on tärkeintä tietää, mitkä kuplista ovat sellaisia, että ne voivat räjähtää.

Siperian metaanikuplista kirjoittavat muun muassa Siberian Times (siirryt toiseen palveluun)ja Sciencealert. (siirryt toiseen palveluun) Liitejutuissa on lisää kuvia ja video metaanikuplasta.

Lue myös: Ilmastotutkija: Jos metaani vapautuu ilmakehään, niin peli on pelattu