Euroopan unioni on jumissa, mitä tapahtuu seuraavaksi? 5 vaihtoehtoa puntarissa

Vaikeuksissa oleva EU hakee uutta suuntaa. Komissio on esittänyt viisi skenaariota unionin tulevaisuudesta.

Euroopan unioni
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

EU-maiden johtajat kokoontuvat viikonloppuna Roomaan juhlimaan EU:n 60-vuotista taivalta apeissa tunnelmissa. Kriisit seuraavat toisiaan, päätöksenteko on jumissa ja nyt yksi suurimmista jäsenvaltioista tekee lähtöä.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhuu (siirryt toiseen palveluun) unionin "eksistentiaalisesta kriisistä".

Jotain pitäisi siis keksiä. Keskustelua herätelläkseen komissio julkaisi maaliskuun alussa asiakirjan (siirryt toiseen palveluun) EU:n tulevaisuudesta. Siinä esitellään viisi skenaariota siitä, mihin suuntaan Eurooppa olisi menossa vuoteen 2025 mennessä.

Yle Uutiset kysyi kolmelta EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa istuvalta kansanedustajalta, europarlamentaarikolta ja tutkijalta, miltä skenaariot kuulostavat.

Euroopan parlamentin sisäänkäynti.
Euroopan parlamentin sisäänkäynti.Jeroen Mortier / Yle

1. Jatketaan entiseen tapaan

Entiseen tapaan jatkamista ei vaikuta toivovan kukaan.

EU-kriittiset ymmärtävät nykyisen linjan jatkamisen tarkoittavan yhteistyön syventämistä. Myönteisemmin unioniin suhtautuvat taas korostavat unionin yhtenäisyyden rakoilevan.

Vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki pitää unionin ongelmana heikkoa päätöksentekokykyä ja sitä, että EU:ssa on maita, jotka sanoutuvat irti yhteisistä päätöksistä. Esimerkiksi pakolaiskriisiin liittyvää taakanjakoa ei ole saatu toimimaan. Jarrumiehinä ovat toimineet viime aikoina erityisesti Unkari ja Puola.

– Nykyinen tilanne osoittaa, että muutosta tarvitaan. Jotkin maat haluavat poimia rusinoita pullasta, mutta eivät halua toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Pitäisi ihan vakavasti pohtia, millä tavalla EU:ssa saadaan sellainen toiminta poistettua, Karimäki sanoo.

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio pitää vanhaan malliin jatkamista kaikkein huonoimpana vaihtoehtona. Syyt vain ovat täysin vastakkaisia kuin Karimäellä.

Jotkin maat haluavat poimia rusinoita pullasta, mutta eivät halua toimia yhteisten tavoitteiden eteen.

Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.)

– Entiseen tapaan jatkaminen tarkoittaa sitä, että EU jatkaa puuttumista asioihin, jotka eivät meidän mielestämme sille kuulu. EU:n ei tarvitsisi puuttua esimerkiksi oikeusasioihin tai maahanmuuton pakkosyöttöön, Tavio sanoo.

Vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutiosta arvelee, että entiseen tapaan jatketaan vain, jos mihinkään muuhun ei pystytä.

– Kukaan ei halua sitä vaihtoehtoa. Jos tämä skenaario toteutuu, se tapahtuu kompromissina. Tällä tiellä Euroopan unioni olisi hauras ja huonosti toimiva, Raik sanoo.

Komissio ei ota skenaarioita esitellessään kantaa niiden paremmuusjärjestykseen, mutta selväksi tulee, että nykyinen tilanne ei miellytä.

Eurorahan symbolia korjataan Euroopan keskuspankin edessä.
Eurorahan symbolia korjataan Euroopan keskuspankin edessä.Elio Schoefer / EPA

2. Sisämarkkinat edellä, politiikka minimiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio ei ole täysin tyytyväinen komission tarjoilemiin skenaarioihin. Niiden joukosta puuttuu EU-kriittisille tärkeä vaihtoehto, jossa unioni nykyisessä muodossaan puretaan ja sille siirtynyt valta palautuu takaisin jäsenvaltioille.

Viidestä skenaariosta lähimpänä tätä on vaihtoehto, jossa sisämarkkinoiden edistäminen asetetaan EU:ssa etusijalle. Esimerkiksi kaavailut yhteisen puolustuksen vahvistamisesta menisivät jäihin. Komission arvion mukaan myös unionin sisärajojen ylittäminen tulisi vaikeutumaan.

– Uskon, että yhteistä sisämarkkinakauppaa pidetään yllä sittenkin, kun EU kaatuu tai muuttaa muotoaan. Sisämarkkinoihin panostaminen olisi näistä komission skenaarioista se mieluisin. Se ei ole täydellinen, mutta siitä voi aloittaa keskustelun, Tavio sanoo.

Tiivistyvää yhteistyötä toivoville tämä skenaario on myrkkyä. SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri pitää vaihtoehtoa viiden joukosta huonoimpana mahdollisena.

Uskon, että yhteistä sisämarkkinakauppaa pidetään yllä sittenkin, kun EU kaatuu tai muuttaa muotoaan.

Ville Tavio, kansanedustaja (PS)

– Kaikki muut asiat jäisivät alisteisiksi sisämarkkinoille. Se tarkoittaisi markkinoiden toimintaa ilman työntekijöiden-, ympäristön-, tai kuluttajansuojaa, Kumpula-Natri sanoo.

Skenaarion olennaisin heikkous Suomen kannalta on sen vaikutus EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, arvioi tutkija Kristi Raik.

– Vain yhteismarkkinoihin keskittyminen heikentäisi EU:ta kansainvälisenä toimijana. Se on ollut asia, joka on Suomelle tärkeä, Raik sanoo.

Komission esityksessä skenaarion hyvänä puolena pidetään sitä, että kansalaisten olisi helpompi ymmärtää tehtyjä päätöksiä. Sisämarkkinoista jäsenvaltioiden voi olettaa pääsevän sopuun myös siinä vaiheessa, kun muista politiikan alueista keskusteltaessa nousee seinä vastaan.

3. Eritahtinen Eurooppa, halukkaat tekevät enemmän yhdessä

Kolmannessa skenaariossa Euroopan unioni jatkaa toimintaa entiseen tapaan, mutta halutessaan osa maista voisi tiivistää yhteistyötä.

Skenaariossa EU:n sisälle syntyisi erillisiä ryhmiä niistä valtioista, jotka haluavat syventää yhteistyötä esimerkiksi puolustuksessa, sisäisessä turvallisuudessa tai sosiaalipolitiikassa.

Vihreiden kansanedustaja Karimäki pitää tätä skenaariota hyvänä pohjana muutokselle.

– Eri tahtiin eteneminen on parempi vaihtoehto kuin se, että EU:ssa jähmetyttäisiin. On kuitenkin tärkeää, että muut maat voivat halutessaan liittyä joukkoon, Karimäki sanoo.

Täysin ennenkuulumatonta tällaisten yhteistyöryhmien syntyminen ei olisi. Nopeammalla integraatioraiteella ovat tähän mennessä edenneet esimerkiksi euroalueen valtiot, kun taas esimerkiksi Ruotsi on jättäytynyt yhteisvaluutan ulkopuolelle.

Tutkijan mukaan eritahtisen EU:n toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä, mikäli Ranskan presidentinvaalit eivät keikauta asetelmia.

– Suuret jäsenmaat Saksa ja Ranska ovat halukkaita viemään EU-yhteistyötä eteenpäin, mutta tiedetään, että kaikki eivät halua olla mukana, Raik sanoo.

Arpomisen aika olisi tässä skenaariossa ohi. Syventyvään yhteistyöhön haluavat maat lähtisivät mukaan ja muut jäisivät ulkopuolelle.

Tutkijan mukaan voisi olettaa, että pohjoismaista Suomi olisi tiivistyvässä yhteistyössä mukana, Ruotsin ja Tanskan suhtautuminen taas olisi epävarmempaa.

– On kriittinen kysymys miten Suomi itsensä keskusteluun asemoi. Ollaanko valmiita lähtemään mukaan syvenevään ydinryhmään vai halutaanko jättäytyä ulkopuolelle?

Selvää vastausta Suomen EU-linjaan ei ole arvostelijoiden mukaan saatu. Hallituksen linjan epäselvyyteen vaikuttavat EU-kriittisten perussuomalaisten ja muiden hallituspuolueiden näkemysten yhteensovittamisen vaikeus.

Euro raha kolikko.
Ismo Pekkarinen / AOP

4. Vähemmän mutta parempaa

Eritahtisen etenemisen kanssa samaa sukua on neljäs skenaario, jossa Euroopan unioni tulisi tekemään vähemmän mutta tehokkaammin. EU keskittyisi tekemään parempaa yhteistyötä niillä politiikan alueilla, joilla eteneminen katsotaan mahdolliseksi. Joillain alueilla toimintaa puolestaan vähennetään.

Tämän vaihtoehdon puolesta liputtaa keskustan kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.

– Euroopan unioni toimii hirvittävän hyvin isoissa kysymyksissä: ilmastonmuutoksen vastustamisessa, kauppapolitiikan kehittämisessä ja turvallisuusasioissa, mutta sitten on kansallisia kysymyksiä ja pienempiä asioita, joihin EU:n ei kannattaisi puuttua, Kulmuni sanoo.

Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyvät asiat ovat sellaisia, joista Euroopan unionin kannattaisi Kulmunin mielestä pitää näppinsä erossa. Tällä hetkellä EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta yksittäiset aloitteet voivat vaikuttaa metsiin.

Kulmunin mielestä unionin tehtäväkenttää täytyy karsia jo sen takia, että Britannian lähtiessä jää unionin budjettiin suuri lovi, joka pitää pystyä paikkaamaan.

Euroopan unioni toimii hirvittävän hyvin isoissa kysymyksissä, mutta sitten on kansallisia kysymyksiä joihin EU:n ei kannattaisi puuttua.

Katri Kulmuni, kansanedustaja (kesk.)

– Siitä tulee väistämättä vähennyksiä hallinnolliseen taakkaan ja byrokratiaan. EU-budjettia täytyy pienentää Ison-Britannian maksuosuuden verran, Kulmuni sanoo.

Tutkija Kristi Raikin mukaan neljäs skenaario on poliitikoille houkutteleva. Sillä voidaan vedota kriittiseen äänestäjäkuntaan osoittamalla tiettyjä alueita, joilla EU:n toimintaa karsitaan. Skenaario on myös helppo yhdistää eritahtisen EU:n malliin, jossa osa maista tekee enemmän yhteistyötä.

Sen sijaan suuria säästöjä Raik ei Kulmunin ehdottamassa byrokratian karsimisessa näe. EU:n budjetin suurimmat erät koskevat maatalous- ja aluepolitiikkaa, mutta muille alueille tehtävät säästöt ovat lähinnä symbolisia.

– Maatalous- ja aluetukien karsimisesta on käyty keskustelua jo vuosien ajan, mutta muun muassa Ranskalla on nykyisen järjestelmän säilyttämisestä niin vahvoja kantoja, että asia ei ole edennyt, Raik sanoo.

Mikäli yhteistyötä tiivistetään vain valikoiduilla alueilla, tulee Suomi todennäköisesti kannattamaan ainakin EU:n puolustusyhteistyön syventämistä.

5. Täyttä vauhtia eteenpäin

Viidennessä skenaariossa jäsenvaltiot pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, että yhä useammasta asiasta sovitaan EU:n tasolla. Integraatio etenee samaan suuntaan kaikkien 27 maan voimin. Päätöksiä tehdään nopeasti ja ne pannaan ripeästi täytäntöön.

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri pitää tätä vaihtoehtoa parhaana. Hänen mielestään jäsenvaltioiden yhteistyötä pitäisi lisätä monella alueella.

– Taloudellisella yhteistyöllä veronkierto täytyisi saada kuriin, energiaunionia rakentamalla vastattaisiin ilmastonmuutokseen ja maailmanpolitiikassa EU olisi yhdessä vahvempi. Yhteisellä politiikalla monesta asiasta voitaisiin saada enemmän irti, Kumpula-Natri sanoo.

Hän myöntää, että tämä visio ei ole kuitenkaan nykyisessä tilanteessa realistinen. Tämän takia tullaan todennäköisesti näkemään kolmannen skenaarion mukaisia eritahtisia maaryhmiä, Kumpula-Natri uskoo.

– Se ei ole kuitenkaan strategisesti paras vaihtoehto. Pitäisi pyrkiä viidenteen skenaarioon. Pakon sanelemana voidaan joutua hyväksymään se, että Eurooppa etenee monella nopeudelle.

Myös tutkija Raik arvioi, että viides skenaario ei ole nykyisessä mahdollinen.

– Periaatteessahan tämä voisi olla se ihannemalli, jossa säilytetään yhtenäisyys ja tiivistetään yhteistyötä. Kaikki jäsenmaat eivät ole siihen valmiita. Silloin kukaan ei voi tätä skenaariota saada. Tässä pitäisi olla kaikkien mukana, Raik sanoo.

Pakon sanelemana voidaan joutua hyväksymään se, että Eurooppa etenee monella nopeudelle.

Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko (SDP)

Yhteisen sävelen löytäminen 27 maan välillä ei ole helppoa. Viikonlopun huippukokouksessa julkaistavassa Rooman julistuksessa EU:n tulevaisuudesta linjataan todennäköisesti ympäripyöreästi.

Komission hahmotteleman aikataulun mukaan tulevaisuusvisiointi saa lihaa luiden ympärille viimeistään joulukuussa, kun EU-maiden päämiehet kokoontuvat antamaan ensimmäisiä päätelmiään EU:n suunnasta.

Sitä ennen Euroopassa käydään kuitenkin kahdet vaalit, joiden lopputuloksesta riippuu, mihin suuntaan unioni kallistuu. EU-kriittisen Marie Le Penin voitto Ranskan presidentinvaaleissa laittaisi kaikki puheet yhteistyön syventämisestä jäihin.

Ranskan presidentinvaalit käydään toukokuussa ja Saksan liittovaltiovaalit syyskuussa.

Lue myös: Näistä muistamme syntymäpäiväsankarin – EU säänteli kurkkujen käyryyttä ja toi meille euron