5 kysymystä: Mitä hyötyä on sykkeen mittaamisesta? Hyvä liikunta vastaa 60–80 prosenttia maksimisykkeestä

Lääkäri-tietokirjailija Pippa Laukka vastasi viiteen kysymykseen sykemittarin hyödyistä. Suuntaa antavan maksimisykkeen laskukaava on 220 miinus henkilön ikä.

kuntoliikunta
aktiivisuusranneke
Mitä kaikkea syke paljastaa?Sitä Aamu-tv:ssä selvitti liikuntatieteen erikoislääkäri ja tietokirjailija Pippa Laukka. Toisin kuin keskustelussa todetaan, niin ortosaattinen syke lasketaan vähentämällä maaten mitattu syke seisten mitatusta sykkeestä. Eikä siis vähentämällä seisten mitattu syke maaten mitatusta sykkeestä.

Monilla on nykyään ranteessaan aktiivisuusmittari, joka tuottaa runsaasti tietoa kantajansa fyysisestä tilasta. Esimerkiksi tieto sykkeestä saattaa tallentua koko vuorokauden ajalta.

Ylen aamu-tv:n vieraana ollut liikuntatieteen erikoislääkäri ja tietokirjailija Pippa Laukka pitää aktiivisuusmittaria ja sen tuottamia tietoja tärkeänä ja kultakimpaleena liikkujalle.

Laukka muistutti, että Suomessa kuluu vuosittain 1–2 miljardia euroa liikkumattomuuden kustannuksiin, koska ihmisten saama hyötyliikunnan määrä on vähentynyt olennaisesti.

Pippa Laukka vastasi kysymyksiin siitä, mitä hyötyä oman sykkeen seuraamisesta on.

1. Mitä omasta sykekäyrästään voi katsoa?

Ihmiset katsovat yllättävän eri asioita aktiivisuusrannekkeesta. Toisia kiinnostaa sykekäyttäytyminen ja toisia ehkä askeleet, osaa kalorit ja suurinta osaa ylipäätään päivittäinen aktiivisuus.

Jos on kiinnostunut oman sykkeensä seuraamisesta, sitten ehkä sykemittari voi olla siihen hyödyllisempi treenaamisen tukena.

Aktiivisuusrannekkeen käyttäjän on hyvä tietää sykkeestä oma perustaso. Silloin tunnistaa poikkeamat sekä taustasyyt, mitkä voivat johtaa poikkeamiin omassa sykekäyttäytymisessä.

syke
Yle

2. Sykkeessä on erotettavissa erilaisia alueita. Mitä ne ovat?

Käytännössä kun käytetään sykemittaria tai aktiivisuusranneketta, olisi hyvä tietää, mikä on oma maksimisyke. Se on hyvin yksilöllinen. Yksinkertaisin laskukaava on 220 miinus ikä. Siitä ainakin saa suuntaa antavan luvun itselleen. Toki on yksilöllisiä eroja.

Maksimisyke on sydämen maksimaalinen syketaso, jolla sydän kykenee pumppaamaan.

50–60 prosenttia maksimisykkeestä on kevyttä liikuntaa. Se on hyvää peruskestävyysliikuntaa, jota jokaisen meistä tulisi saada riittävästi ja säännöllisesti.

60–70 prosenttia maksimisykkeestä on jo vähän kovemmalla sykealueella. Silloin hengästytään. Siitä ylöspäin ollaan jo kynnyksellä, että alkaa muodostua maitohappoa ja liikunnasta tulee anaerobista.

Perusliikkujalle 60–80 prosenttia maksimisykkeestä on erittäin hyvää liikuntaa, jota jokaisen pitäisi saada vähintään puolitoista tuntia viikossa. Siihen päälle tulee vielä kevyt peruskestävyysliikunta.

3. Mitä kertoo se, kuinka nopeasti treenin jälkeen syke laskee?

Se kertoo siitä, miten palautuu harjoituksesta ja kokonaiskuormituksesta. Peruskuntoilijan haaste on se, että elämässä on muitakin kuormittavia tekijöitä kuin pelkästään syke. Täytyy muistaa työn, perheen ja muun elämän kokonaiskuormitus. Ne voivat nostaa syketasoa.

Kokonaiskuormitus ratkaisee ja ihan yhtä tärkeää kuin treenisykkeen seuraaminen on palautumisen ja unen seuraaminen. Siihenkin on erilaisia hyviä sensoreita. Se antaa arvokasta tietoa siitä, miten keho ja hermosto palautuvat treenaamisesta.

4. Leposykettä voi tarkkailla ortostaattisella sykkeellä. Mitä se on?

Ortostaattisella sykkeellä tarkoitetaan sellaista yksinkertaista testiä, jonka jokainen voi tehdä kotonaan. Eli ensin mitataan oma syke maaten tai viiden minuutin levon jälkeen. Sen jälkeen noustaan seisomaan sängyn viereen ja noin minuutin seisomisen jälkeen mitataan syke uudestaan.

Ortostaattinen syke tulee siitä, että vähennetään maaten mitattu syke seisten mitatusta sykkeestä. Ero on normaalisti noin kaksikymmentä tai vähän alle.

5. Entä jos ero on enemmän tai vähemmän kuin noin 20?

Jos se on enemmän kuin 20, se viittaisi autonomisen hermoston ylivirittyneisyyteen. Tällaisella ylikuormituspotilaalla tai jos on esimerkiksi tulehdus päällä, alkava flunssa voi nostaa ortosaattista sykettä. Se voi olla ensimmäinen merkki, että on tulossa kipeäksi.

40–50:n ei ole enää normaalia. Mutta yksittäinen arvo ei kerro yleisestä tasosta. Sitäkin olisi hyvä seurata säännöllisemmin. Jos näyttää, että se on toistuvasti aamulla koholla, autonominen hermosto ei jostain syystä palaudu kuormituksesta. Kannattaa selvittää, mistä se voisi johtua.

Yksi haaste myös on se, että mittarit joskus näyttävät vähän omiaan. Siitä on maallikon vaikea tietää, mistä se voisi johtua. Jos ortostaattinen syke on koholla, yleensä siihen liittyy puolikuntoisuuden tunne tai jonkinlainen huonovointisuus.