Ei kevyttuotteita perheen pienimmille – tutkija suosittelee ruokapöytään vähintään 60-prosenttisia kasvirasvalevitteitä

Lapsuusiän ruokavalinnat näkyvät lasten veriarvoissa jo varhain, osoittaa tuore tutkimus.

ravitsemus
Äiti ja lapsi keittiössä.
Loora Niinimäki on opettanut kolme lastansa pienestä saakka terveellisiin elintapoihin. Vierellä nuorin lapsi Eeti.Toni Pitkänen / Yle

Kolmilapsisessa Niinimäen perheessä ruokaillaan säännöllisesti ja terveellisesti. Tarvetta varsinaiseen ruokaremonttiin ei ole koskaan ollut, sillä lapset ovat oppineet pienestä saakka syömään suositusten mukaisesti.

– Ohjeita on saanut hyvin muun muassa neuvolasta. Niitä on helppo noudattaa ja etenkin pienimmän lapsen kohdalla olen pitänyt suosituksista melko tiukasti kiinni, äiti Loora Niinimäki kertoo yksivuotiaan Eetin kanssa lounasta laittaessaan.

Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on todistettu, kuinka jo lapsuusiän ruokavalinnat näkyvät lapsen elimistössä ja veriarvoissa.

Perjantaina aiheesta väittelevä terveystieteiden maisteri Taisa Venäläisen tutkimus osoitti, että runsas makeisten syönti lisäsi maksan delta-9-desaturaasin aktiivisuutta. Se kiihdyttää prosessia, joka estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan, mutta toisaalta edistää rasvahappojen siirtymistä maksasta verenkiertoon, mikä kerryttää pidemmän päälle ylipainoa.

– Veriarvot heijastelivat nautittujen rasvojen ja hiilihydraattien laatua. Hiilihydraateista etenkin runsas sokerin saanti vaikutti epäedullisesti vereen, Venäläinen kertoo.

Runsaalla hiilihydraattien saannilla on aikaisemmin huomattu olevan yhteys entsyymin suurempaan aktiivisuuteen aikuisilla, mutta lapsilla tätä ei ole ennen tutkittu.

Runsas kova rasva häiritsee aineenvaihduntaa

Tutkimus osoitti, että sokeri kiihdyttää elimistön omaa, haitallisten rasvahappojen tuotantoa. Myös kovat rasvahapot aiheuttivat ei-toivottuja terveysvaikutuksia.

tutkija Taisa Venäläinen.
Taisa Venäläinen suosittelee kuituja monipuolisesti jokaiselle aterialle.Toni Pitkänen / Yle

– Veressä oleva kova rasva häiritsee esimerkiksi solun toimintaa, jolloin solu ei osaa ottaa käyttöönsä muun muassa glukoosia, jolloin energiansaanti häiriintyy. Sen myötä kaikki aineenvaihdunta häiriintyy ja elintapasairauksien riski kasvaa, Venäläinen kuvailee.

Sen sijaan pehmeät kasvirasvat näyttivät lisäävän soluille hyödyllisten rasvahappojen muodostumista. Tämän takia tutkija suosittelee, että esimerkiksi kevytlevitteet jätettäisiin pois lasten ruokavaliosta.

– Niissä ei ole yksinkertaisesti riittävästi rasvahappoja. Siksi lasten päivittäiseen käyttöön suositellaan yli 60-prosenttisia kasvirasvalevitteitä.

Tutkimus paljasti myös lisää kuitujen hyödyllisistä terveysvaikutuksista.

– Kuidun saannin kohdalla suosittelen, että lapsen jokaisella aterialla olisi tarjolla täysjyväviljaa sekä kasvista, hedelmää tai marjaa.

Ravitsemusohjausta tarvitaan myös teini-iässä

Venäläinen tutki noin viittäsataa ekaluokkalaista vuosina 2007–2009. Hankkeessa lapsille ja heidän perheilleen annettiin sekä ravitsemus- että liikuntaohjausta kahden vuoden ajan. Tutkimuksen aikana lasten ruokavaliota selvitettiin muun muassa ruokapäiväkirjalla ja veren plasman rasvahappokoostumus määriteltiin paastoverinäytteestä kaasukromatografialla.

Tutkimuksessa lapsille ja nuorille annettu elintapaohjaus osoittautui tehokkaaksi. Tutkijan mukaan ohjausta tarvitaan etenkin siinä vaiheessa, kun nuori alkaa itsenäistyä ja tehdä omia ruokavalintojaan.

– Aika pitkälle pärjää, jos syö ravitsemussuositusten mukaisesti 300 päivää vuodessa, loput voi syödä vähän huonomminkin.

Tutkimus oli osa Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -hanketta, joka tehtiin yhteistyössä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön kanssa.