Tutkija: Merimetso saattaa siirtyä sisämaahan

Rannikolla maisema- ja hajuhaittoja aiheuttavat merimetsot siirtyvät tutkijan mukaan todennäköisesti sisämaahan.

Merimetsojen hävittäminen
Merimetson poikasia pesässä.
Jarkko Heikkinen / Yle

Rannikon asukkaita ja kalastajia harmittavat merimetsot saattavat siirtyä lähivuosina uusille seuduille Suomen sisäosiin. Kun lintujen tila alkaa loppua merialueilta, merimetson on etsittävä uusia pesimispaikkoja.

– On väistämätöntä, että merimetso siirtyy sisämaahan, jos kantaa ei rajoiteta, tutkija Mari Pohja-Mykrä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sanoo.

Koska lintu on rauhoitettu, ihminen ei voi häiritä sitä aktiivisesti. Kalastajat kokevat merimetsot uhaksi elinkeinolleen, mutta tutkimustieto merimetsojen haitoista ei ole osoittanut lintujen uhkaavan kalakantoja.

– Niin kauan kuin merimetso ei koe ihmistä uhaksi, en näe syytä, miksei lintu siirtyisi sisämaahan. Jos käytössä on keino, jolla lintu saadaan siirtymään paikallisesti, on mahdollista, että se siirtyy ulommalle merelle, mutta on myös mahdollista, että se siirtyy sisämaahan päin.

Pohja-Mykrän mukaan merimetsojen tila ei kuitenkaan vielä ole kokonaan loppumassa merialueella. Saaria ja luotoja on rannikolla merimetson asuttavaksi.

Kuva karkottaa

Merimetson häätämiseksi on kokeiltu erilaisia karkotusmenetelmiä, pelättimiä, nauhoja ja äänikarkottimia. Uusi keksintö, merikarvialaisen kalastaja Kalevi Ahosen kehittämä karkotin, oli ely-keskuksen luvalla kokeiltavana Airiston–Velkuan kalastussalueella viime keväänä.

Karkotin on levylle painettu kuva kuolleesta merimetsosta. Se ripustetaan esimerkiksi puuhun.

merimetsokarkotin
MerimetsokarkotinJonna Luostari / Yle

Kuvien tehoa kokeiltiin luodoilla, joilla oli aiempina vuosina ollut merimetsoyhdyskuntia. Merimetsot eivät pesineet häirintäalueella. Airiston–Velkuan kalataloussuunnittelija Timo Saarisen mukaan kuva näyttää hyvin aidolta, kunhan se on ripustettu oikein.

Karkotin toimii, mutta ei poista merimetsoja.

– Linnut saadaan siirtymään muualle, toisen alueen riesaksi, sanoo Saarinen.

Merimetsot pesivät muutaman kilometrin säteellä joka puolella häirintäalueen ulkopuolella. Saarisen mukaan merimetsot ovat vuosien aikana tottuneet ihmiseen.

– Vuonna 2010, kun häirintöjä aloiteltiin, ei päästy 500 metriä lähemmäs lintua. Nyt, jos pesien rakennus on päällä, parhaat päästävät pesäpuuhun kiinni, ennen kuin lähtevät lentoon.

Hanna Pehkonen

Kirjoittaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija, joka työskenteli Yle Porin toimituksessa.