Suomi Arktisen neuvoston johtoon: Maailman polttavat kriisit viilenevät pohjoisessa

Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkopolitiikan arvaamattomuus heijastuu pohjoiseen, mutta toistaiseksi se ei ole estänyt suurvaltayhteistyötä arktisilla alueilla.

napa-alueet
Jääkarhu katsoo kameraan
Jääkarhujen elinmahdollisuuksien ennustetaan heikentyvän, kun ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen alueen jäitä.Andy Rouse / AOP

Arktisen neuvoston jäsenmaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita Krimin valtauksen vuoksi. Myös suurvaltojen suhteet ovat jännittyneitä. Venäjä on toisaalta ottanut etäisyyttä arktiseen yhteistyöhön mutta toisaalta tiivistänyt sitä. Myötätuulta ihmettelee Lapin yliopiston arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

– On ollut aikamoinen yllätys, ettei jännitys ole näkynyt juuri millään tavoin Arktisen neuvoston toiminnassa, kun meneillään on kuitenkin viileä kausi Venäjän ja lännen välillä. Krimin liittämisen ja pakotteiden julistamisen jälkeen on perustettu elimiä, joissa eri maiden ministeriöt tekevät käytännön yhteistyötä.

Professori Timo Koivurova listaa yhteistyöelimiä: Arktinen talousneuvosto, rannikkovartiostojen foorumi ja avomeritoiminnan viranomaisfoorumi. Myös Barentsin yhteistyö jatkuu.

Krimin raunioiden savu ei yllä pohjoiseen

Timo Koivurova sanoo odottaneensa yhteistyön rakoilua myös Arktisessa neuvostossa Krimin, Itä-Ukrainan ja Syyrian kriisien kärjistyessä. Näin ei kuitenkaan vastoin odotuksia käynyt.

Professori mainitsee vielä yhtenä esimerkkinä, että Krimin liittämisen jälkeen Venäjän, Yhdysvaltain ja Ruotsin puheenjohtamana on neuvoteltu tieteellisen yhteistyön tiivistämisestä. Venäjä on ollut aktiivinen myös, kun arktisesta kalastussopimuksesta ja mannerjalustavaateista neuvotellaan.

Koillisväylä vilkastuu hitaasti

Tavallisesti rantavaltioiden oikeudet ulottuvat 370 kilometrin päähän rannasta merenpohjaoikeuksineen. Jos mannerjalusta ulottuu tätä pidemmälle, sen ulkorajaa voidaan merioikeussopimuksen mukaisesti laajentaa. Kyse on arktisten varojen jaosta ja niistä sopimisesta.

Arktinen neuvosto -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Myönteistä yhteistyötä on Kansainvälisen merenkulkujärjestön hyväksymä Jäämerta koskeva polaarikoodi ja myös Koillisväylän hyödyntäminen.

Venäjä jäi ilman läntistä meriteknologiaa pakotteiden vuoksi  

Venäjän suhde arktiseen yhteistyöhön on kuitenkin kaksijakoinen.

EU:n asettamilla Venäjän vastaisilla pakotteilla on käytännön vaikutuksia myös pohjoisessa. Venäjä on merellä sijaitsevilla öljy- ja kaasukentillä varsin riippuvainen läntisestä teknologiasta. Off shore-teknologiaa ja laitteistoa ei arktisille alueille kuitenkaan nykyään toimiteta.

Myös EU:n asettamat Venäjän kansalaisten matkustuskiellot aiheuttavat ongelmia.

Diplomaattinen kärhämä puhkesi Norjan Huippuvuorilla, kun EU:n matkustuskieltolistalla oleva Venäjän silloinen varapääministeri Dmitri Rogozin vieraili saarella huhtikuussa 2015. Norja ei kuulu unioniin, mutta myötäilee sen pakotepolitiikkaa. Norja arvosteli Rogozinin käyntiä. Venäjä vastasi tähän muistuttamalla, että aluetta koskee Huippuvuori-sopimus ja että vierailukielto oli Huippuvuorten hengen vastaista. Venäjä vastasi eväämällä norjalaisten parlamentaarikkojen ryhmältä viisumit.

Venäjä vetäytyi Krimin valtauksen jälkeen Arctic Security Forces Round table -foorumilta, jossa on mukana arktisia ja muita valtioita.

Arktinen on Venäjälle "täydellinen yhtälö"

Yli puolet arktisista alueista on Venäjää. Se haluaakin vakaan ympäristön pohjoiseen sekä alue- että sotilaspolittisista syistä. Professori Timo Koivurovan mukaan pohjoisten tukikohtien ja satamien kehittäminen jatkuu.

– Pohjoisesta on ainoa rajoittamaton kulku Atlantille, Mustallamerellä ja Itämerellä vastassa on Nato-maita.

Venäjä haluaa kuitenkin pitää arktiset alueet sotilaallisen vastakkainasettelun ulkopuolella. Timo Koivurova muistuttaa, että Venäjä on pohjoisessa ainoa aktiivinen suurvalta.

– Se voi olla siellä kansainvälinen johtaja, jota kukaan ei haasta. Se pystyy tekemään kansainvällstä yhteistyötä ja noudattamaan sopimuksia. Samaan aikaan se voi myös käyttää kansalaisille hallituksen suosiota lisäävää kovaa retoriikkaa. "Me omistamme puolet alueesta". Yhtälö on täydellinen.

Trump ei ehdi syventyä Arktiseen

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon alkutaival on ollut hapuilevaa. Yhdysvallat on muun muassa ottanut etäisyyttä Pariisin ilmastosopimukseen, johon Arktisessa neuvostossa on sitouduttu.

Myös Yhdysvaltain ympäristöhallinnon nimityspolitiikka on vielä kesken, samoin rahoitus. Trump on villi kortti pohjoisessakin.

– Olen sikäläisten viranomaisten kanssa paljon keskustellut. Epätietoisuutta on. Ei ole tietoa siitäkään, että mikään suuresti muuttuisi. Nyt Trumpin hallinto käsittelee niin monia asioita, ettei siellä varmaan ehditä Arktisen neuvoston asioita miettimään.

Ulkoministeri Rex Tillersonin odotetaan osallistuvan Fairbanksin kokoukseen Alaskassa. Siellä Suomi ottaa vastaan kaksivuotisen neuvoston puheenjohtajuuden.

– Jos hän ei tule paikalle, voisi se olla ilmaus siitä, että arktiset asiat eivät Yhdysvaltoja kiinnosta. Toisaalta foorumi tarjoaa mahdollisuuden Yhdysvaltain ja Venäjän keskusteluille, se on tavallaan harmiton paikka. Ulkoministeri Tillersonilla on tunnetusti Venäjään hyvät suhteet, pohdiskelee Timo Koivurova.

Henkilösuhteet tärkeitä myös pohjoisissa pöydissä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa torstaina presidentti Vladimir Putinin Venäjällä, kun hän matkustaa Arkangeliin kansainväliseen arktiseen foorumiin.

– Verkostoituminen ja käytäväpuheet ovat monesti puheantia tärkeämpiä. Henkilösuhteet ovat tärkeitä. On hyvä, että presidentti Niinistö matkustaa paikalle, päättää Lapin yliopiston arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.