Vapaalle vankilasta, vauvauutisia ja valtahaaveita – missä ovat arabikevään diktaattorit nyt?

Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak vapautui perjantaina vankeudesta. Mubarak oli vain yksi arabikevään horjuttamista diktaattoreista.

Ulkomaat
Al Assad, Hosni Mubarak ja Ali Abdullah.
AOP

Vuoden 2011 arabikevät koitui monen arabidiktaattorin kohtaloksi. Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak vapautui perjantaina vankeudesta kuuden vuoden jälkeen.

Osa hänen kollegoistaan sinnittelee yhä vallassa, osalle kävi huonommin. Yle selvitti, mitä arabikevään horjuttamille diktaattoreille tapahtui.

Tunisian Zine el-Abidine Ben Ali viettää eläkepäiviä Punaisenmeren rannalla

Arabikevät alkoi vuoden 2010 lopulla, kun tunisialainen vihanneskauppias sytytti itsensä tuleen. Siitä alkoivat laajat mielenosoitukset, joiden seurauksena Tunisian presidentti Zine el-Abidine Ben Ali joutui pakenemaan maasta. Tunisiaa 23 vuotta hallinneesta Ben Alista tuli ensimmäinen diktaattori, jonka kohtaloksi arabikevät koitui.

Zine el-Abidine Ben Ali
Tunisian presidentti Zine el-Abidine Ben Ali on pitänyt matalaa profiilia siitä lähtien, kun hänet syrjäytettiin tammikuussa 2011. Kuva on vuodelta 2007. EPA

Siitä lähtien Ben Ali on elänyt vaimonsa Leila Trabelsin kanssa Punaisenmeren rannalla sijaitsevassa Jeddahin kaupungissa Saudi-Arabiassa. Hän on julkaissut muutamia lausuntoja asianajajansa kautta, joissa hän on myöntänyt hallintonsa syyllistyneen virheisiin.

Ben Alin arjesta maanpaossa tiedetään kutenkin vähän. Koska 79-vuotiasta Ben Alia ei ole nähty julkisuudessa vuosiin, hänen terveydentilastaan liikkuu aina välillä huhuja. Vuonna 2013 Ben Alista (siirryt toiseen palveluun)levisi julkisuuteen kuvia hänen poikansa Instagram-tililtä, joka oli ilmeisesti vahingossa julkinen.

Ben Ali ja Trabelsi on molemmat tuomittu Tunisiassa poissaolevana useista eri rikoksista. Suurin osa tuomioista on liittynyt Ben Alin hallinnossa räikeänä rehottaneeseen korruptioon, mutta Ben Ali on tuomittu myös elinkautiseen vankeuteen mielenosoittajien tapattamisesta kansannousun aikana.

Egyptin Hosni Mubarak vapautettiin hiljaisuudessa

Tunisian jälkeen arabikevät levisi Egyptiin. Helmikuussa 2011 pitkäaikainen presidentti Hosni Mubarak sai väistyä. Siitä lähtien Mubarak, 88, on viettänyt aikansa pääosin vangittuna.

Mubarakia syytettiin siitä (siirryt toiseen palveluun), että hänen turvallisuusjoukkonsa tappoivat satoja mielenosoittajia kansannousun aikana. Oikeus kumosi syytteet kuitenkin lopullisesti maaliskuun alussa. Mubarak oli ehtinyt istua jo kolmen vuoden tuomionsa korruptiosta, joten hän vapautui perjantaina.

Mubarak vietti vankeudestaan suurimman osan Maadin sotilassairaalassa. Siellä häntä pidettiin vartioituna yhdessä huoneessa. Sanomalehti The New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun)huoneesta oli näkymä Niilille. Oikeudenkäynneissä Mubarak nähtiin hauraana ja usein tummissa aurinkolaseissa.

Hosni Mubarak
Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak on viettänyt viime vuodet sotilassairaalassa Kairossa. Kuva on lokakuulta 2016.Khaled el-Fiqi / EPA

Vapauduttuaan entinen presidentti vietiin hänen huvilalleen vauraalle asuinalueelle Kairon Heliopolisiin. Mubarak vapautettiin varhain aamulla mahdollisimman huomaamattomasti.

Mubarakin asianajajan mukaan entinen presidentti aikoo viettää tulevat kuukaudet huvilallaan Kairossa. Asianajaja kertoi, että Mubarak oli juhlinut vapautumistaan syömällä aamiaista vaimonsa Suzannen ja poikiensa kanssa.

Joidenkin arvailujen mukaan Mubarak olisi aikeissa muuttaa perheen toiselle huvilalle Sharm el -Sheikhiin Punaisenmeren rannalle.

Mubarak on kiistänyt itsepintaisesti tehneensä mitään väärää. Häntä vastaan on aloitettu uusi korruptiotutkinta tällä viikolla.

Egyptiä pitää nyt rautaisessa otteessaan presidentti Abdel Fattah al-Sisi. Arabikevään toiveikkuuden jälkeen Egypti on jälleen itsevaltaisesti johdettu maa, jonka ihmisoikeusloukkausten lista on pitkä. Monet kansannousun aktivisteista on vangittu.

Libyan Muammar Gaddafi kuoli hämärissä oloissa

Libyan diktaattori Muammar Gaddafi kuului arabimaailman pelätyimpiin ja erikoisimpiin johtajiin vuosikymmenten ajan. Gaddafi hallitsi itsevaltaisesti Libyaa vuodesta 1969 aina arabikevääseen asti.

Gaddafi takertui sitkeästi valtaan, kun arabikevään mielenosoitukset olivat levinneet Libyaan. Hän yritti taltuttaa kansannousun väkivalloin, jolloin Libyassa alkoi sisällissota. Sotilasliitto Nato tuli kapinallisten tueksi ja Gaddafin hallinto romahti.

Kapinallisjoukot saivat Gaddafin kiinni lokakuussa 2011 Sirten kaupungista. Gaddafi yritti paeta kaupungista (siirryt toiseen palveluun), mutta Naton ilmaisku osui hänen saattueeseensa. Kapinalliset löysivät Gaddafin piileskelemästä tunnelista.

Muammar Gaddafi
Libyan diktaattorin Muammar Gaddafin kuolema on yhä selvittämättä. Kuva on vuodelta 2005. Khaled al-Fiqi / EPA

Sen jälkeen Gaddafi kuoli hämärissä oloissa (siirryt toiseen palveluun) kapinallisten käsissä. Kapinalliset ovat väittäneet, että Gaddafi kuoli ristitulessa häneen osuneihin luoteihin, mutta on epäilty, että hänet olisi teloitettu. Tapauksesta on levinnyt myös videoita (siirryt toiseen palveluun), joissa Gaddafin ruumista retuutetaan ympäriinsä väkivaltaisesti.

YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Libyaa selvittämään Gaddafin kuoleman. Libya on yhä sekasortoisessa tilassa. Maassa on useita aseryhmiä, jotka kilpailevat vallasta.

Jemenin Ali Abdullah Saleh käyttää yhä valtaa taustalla

Myös Jemenissä oli vuonna 2011 kansannousu, mutta presidentti Ali Abdullah Saleh takertui valtaan. Hänen palatsiinsa tehtiin kuitenkin pommi-iskuja, jonka seurauksena Saleh sai pahoja palovammoja. Hänet vietiin sairaalahoitoon Saudi-Arabiaan.

Saleh palasi muutaman kuukauden kuluttua Jemeniin, mutta luopui vallasta vuonna 2012.

Jemen on sittemmin ajautunut sotaan. Huthikapinalliset pitävät hallussaan maan pääkaupunkia Sanaata. Saudi-Arabia tukee Jemenin hallitusta ilmaiskuilla hutheja vastaan.

Sekasorto on hyödyttänyt 74-vuotiasta Salehia. Hänen kannattajansa ovat liittoutuneet huthikapinallisten kanssa. Salehia pidetäänkin yhä merkittävänä vallankäyttäjänä kulisseissa Jemenissä.

Sanomalehti The Washington Postin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Saleh saattaa yrittää junailla poikaansa Ahmed Alia valtaan.

Ali Abdullah Saleh
Jemenin entinen presidentti Ali Abdullah Saleh puhui Saudi-Arabian ilmaiskujen uhrien muistotilaisuudessa Sanaassa maaliskuussa 2016. EPA

Silmälääkäristä sitkeäksi diktaattoriksi – Syyrian Bashar al-Assad ei suostunut lähtemään

Syyrian presidentti Bashar al-Assad oli nuorin arabijohtaja, jonka asemaa arabikevät horjutti. Al-Assadista ei pitänyt edes tulla alun perin presidenttiä, vaan hän opiskeli silmälääkäriksi Damaskoksessa ja Lontoossa. Al-Assad nousi isänsä vallanperijäksi, kun hänen veljensä kuoli yllättäen auto-onnettomuudessa.

Syyrian sisällissodan alkuvaiheessa Bashar al-Assadin asema näytti hyvin epävarmalta. Al-Assad on kuitenkin onnistunut kääntämään sodan edukseen liittolaistensa Venäjän, Iranin sekä libanonilaisen Hizbollah-järjestön suurella tuella.

Al-Assadin terveydentilasta ja kuolemasta on huhuttu monta kertaa Syyrian sodan aikana. Tammikuussa hänen huhuttiin (siirryt toiseen palveluun) saaneen halvauksen, mutta Syyrian hallitus on kiistänyt väitteet. Al-Assad on antanut aina säännöllisin väliajoin ulkomaiselle medialle uhmakkaita haastatteluja.

Al-Assadien perheeseen odotetaan perheenlisäystä, sillä Bashar al-Assad on vahvistanut vaimonsa Asman olevan raskaana. (siirryt toiseen palveluun) Heillä on ennestään kolme lasta. Asma al-Assad päivittää säännöllisesti Instagram-tililleen iloisia kuvia (siirryt toiseen palveluun) tapaamisista kansalaisten kanssa.

Al-Assadin hallinnon epäillään syyllistyneen lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin. Syyrian sodassa on kuollut satoja tuhansia ihmisiä ja miljoonia on joutunut pakolaiseksi.

Brittilehti Timesille antamassaan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) al-Assad sanoi, ettei kuolleiden syyrialaislasten kohtalo valvota häntä öisin.

Bashar al-Assad
Syyrian presidentti Bashar al-Assad antoi haastattelun kuubalaismedialle kesällä 2016. EPA

Bahrainin kuningas porskuttaa Saudi-Arabian tuella

Pienen öljyvaltio Bahrainin kansannousu jäi isompien maiden varjoon. Bahrainia on ollut vallassa 1700-luvulta lähtien sunnalainen Khalifan kuningasperhe. Enemmistö maan väestöstä on shiioja.

Satoja ihmisiä kuoli, kun Bahrain tukahdutti arabikevään mielenosoitukset väkivalloin Saudi-Arabian tuella. Saudi-Arabia lähetti sotilaansa kuningas Hamadin tueksi.

Kovat otteet jatkuvat yhä, sillä monet aktivisteista on pidätetty tai karkotettu.

Lähteet: The New York Times, Al Jazeera, Al Arabiya, The Washington Post, BBC, AP ja AFP.