1. yle.fi
  2. Uutiset

Etelä-Karjalan pienten kuntien talous plussalla pohjoispäässä, miinuksella etelässä

Etelä-Karjalan seitsemän pientä kuntaa selvisivät päättyneestä talousvuodesta ilman suuria kuhmuja. Yllätyksellisintä tilinpito oli Luumäellä.

tilinpäätös
Savitaipaleen venesatama.
Savitaipaleen kunnan budjetissa varattiin rahaa venesataman kehittämiseen. Suunnitelmat eivät vielä toteutuneet ja määräraha siirtyi uudelle tilikaudelle.Yle / Ville Toijonen

Etelä-Karjalan pienten kuntien tilinpäätökset kertovat maltillisesta talouspolitiikasta. Ainoa suurempi yllätys löytyy Luumäen budjetissa, jossa verotuloista on vastoin arvioitua leikkautunut iso siivu.

Pohjoispään pienet kunnat ovat saaneet tuloksensa ylijäämäiseksi (Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti). Eteläpään kunnissa jäätiin lähemmäksi nollaa (Lemi) tai miinukselle (Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari). Aiemmin kerroimme, että Länsi-Saimaan kunnissa budjettia pidetään tiukalla tulevallakin tilikaudella.

Parikkala

Parikkala onnistui kunnan viime vuoden talouden hoidossa suunnilleen siihen tyyliin, mitä budjettia laadittaessa suunniteltiin. Nyt valmistunut tilinpäätös on runsaat 1,3 miljoonaan euroa ylijäämäinen. Kun se lisätään aiempina vuosina kertyneeseen ylijäämään, kertyy summasta yli 17 miljoonan kokoinen potti.

Parikkalassa kunnan viime vuoden isot rakentamiskulut ohjautuivat Särkisalmen paloaseman rakentamiseen ja vesitornin korjaukseen.

Rautjärvi

Rautjärvi teki vuonna 2016 tasapainoisen tilinpäätöksen. Kunnan kassaan kirjataan viime vuodelta runsaan kahden miljoonan euron ylijäämä.

Rautjärvellä kuntalaisten maksamat verotulot hieman laskivat edellisvuoteen verrattuna mutta yhteisöverojen tuotto kasvoi, joten kaikkiaan kunnallisveroa kertyi samaan tahtiin kuin edellisenä vuonna. Rautjärven kunnan valtionosuus pysyi edellisen vuoden tasolla.

Maakaupoistaan Rautjärvi hankki suuremmat myyntivoiton, kuin mitä budjettia laadittaessa arvioitiin. Rautjärven budjettiin vaikuttaa positiivisesti myös kunnan henkilöstökulujen pieneneminen viime vuonna.

Merkittävin rahareikä Rautjärvellä on syksyllä käyttöön otettu yhtenäiskoulu Simpeleellä.

Ruokolahti

Ruokolahdella nipistettiin päättyneellä tilikaudella kunnan henkilöstömenoista 137 000 euroa ja kunnan ostamista palveluista 278 000 euroa. Verotulot ja valtionosuus pysyi suunnitellulla tasolla, kasvua näissä tuloissa on edelliseen vuoteen pari prosenttia.

Suurimmat investointikohteet olivat vesihuoltolaitos (noin 240 000), Kirkonkylän uuden koulun suunnittelu 211 000 ja teiden ja väylien hoito (147 000) Tilikausi päättyy runsaan 1,1 miljoonan euron ylijäämään.

Savitaipale

Savitaipaleella suurimpia kiinteistöinvestointeja viime vuonna olivat yritystalon remontoiminen kunnan keskustaan (190 000 euroa) ja Olkkolan hovin muutostyöt (180 000 euroa, joka jakaantuu kunnan ja yrittäjän kesken)

Paloaseman talon remonttiin, vedenpuhdistuslaitokseen ja satamahankkeeseen varatuista rahoista suurin osa jäi nyt päättyneellä tilikaudella käyttämättä ja ne siirretään odottamaan hankkeiden etenemistä.

Verotuloja kertyi runsaat 12 miljoonaa euroa. Tuloissa on edelliseen vuoteen verrattuna laskua 2,7 prosenttia. Valtionosuudessa puolestaan on nousua pari prosenttia.

Tilinpäätös jäi alijäämäiseksi, kuten talousarviota tehdessä jo laskettiin. Alijäämän suuruus on noin 1,1 miljoonaa euroa.

Taipalsaari

Taipalsaarella tehtiin päättyneellä tilikaudella maakunnan pienten kuntien suurin alijäämä, runsaat kaksi miljoonaa euroa. Taloutta rasittavat kunnassa tehdyt mittavat rakennusinvestoinnit koulujen ja terveydenhuollon tarpeisiin.

Kokonaisuudesssaan verotulot kasvoivat 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, myös valtionosuus nousi hieman.

Luumäki

Luumäellä budjetin suurin yllätys syntyi suunniteltua vähäisemmästä verotulojen määrästä. Yli miljoonan euron alijäämä katetaan edellisinä vuosina kertyneestä noin 15 miljoonan ylijäämästä.

Lemi

Lemillä vuoden 2016 tulos nousi plussan puolelle, merkittävä tekijä oli verotulojen kasvu. Tilinpäätöksen ylijäämäksi kirjattiin noin 300 000 euroa.

Lemillä tulevien vuosien taloudenpidossa iso ratkaistava kysymys on valokuituverkon rahoitusmalli. EU:n maaseuturahasto ei myöntänyt Lemin hakemaa tukea laajakaistan rakentamiseen. Pienempi tuki on vielä haettavissa valtionavustuksena mutta joka tapauksessa kunnan osuus hankkeessa nousee huomattavasti toivottua kalliimmaksi. Vuoden 2017 talousarvioon esitetään nyt 260 000 lisämäärärahaa valokuitu-hankkeen jatkamiseksi.

Lue seuraavaksi