"Meillä on sitten luokassa jääkaappi" – Lappeenrannan kouluissa keskitytään ratkaisuihin ongelmien sijaan

Lappeenrannan kaupunki panostaa oppilaiden hyvinvointiin kouluttamalla peruskoulujen opettajia ratkaisukeskeisyyteen.

peruskoulu
Lönnrotin koulun oppilaita tekemässä ryhmätyötä
Juhis Ranta

Lönnrotin koulussa Lappeenrannassa on ymmärretty, että oppilaan keskittyminen voi herpaantua mitä erilaisimmista syistä. Ongelmiin on kuitenkin aina ratkaisu.

– Joskus oppilaan voi olla vaikeaa keskittyä, ja silloin kysellään vähän, onko vaikka aamupala jäänyt syömättä. Meillä on sitten luokassa jääkaappi, josta oppilaat voivat tulla hakemaan voileipää, jotta jaksaa ruokailuun asti, kertoo erityisluokan opettaja Kirsi Valtonen.

Koulussa toimitaan ratkaisukeskeisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilaan ongelman vatvomisen sijaan keskitytään sen selvittämiseen ja taustasyihin, sekä korostetaan oppilaan hyviä puolia. Ratkaisukeskeisesti ajatellaan ja toimitaan monella alalla, mutta perusopetuksessa tämä on vielä aika harvinaista.

Lappeenrannassa tähän on panostettu erityisen paljon. Kaupungin kaikista peruskoulun opettajista noin 75 prosenttia on käynyt ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen.

– Rahallinen satsaus tähän on valtava. Koulutus maksaa muutaman tuhatta per opettaja, koulutus itsessään 2500 euroa ja siihen sijaispäivät päälle, kertoo Lönnrotin koulun rehtori Jari Husu.

Hanke on rahoitettu kokonaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla, joita on saatu yhteensä jo yli miljoonan euron edestä.

Lönnrotin koulun oppilaita tekemässä ryhmätyötä
Juhis Ranta

Koulutus on opettajille kasvuprosessi

Lönnrotin koulun kaikki vakituiset opettajat, rehtori ja myös kuraattori ovat käyneet koulutuksen.

– Siellä oli hyvin paljon sellaista pohdintaa, että millainen minä olen työntekijänä ja millainen haluan olla. Se oli eräänlainen kasvuprosessi, kertoo koulun kuraattori Jouni Nuija.

Oman toimintansa arvioimisen lisäksi koulutuksessa keskitytään positiiviseen asenteeseen ja sen tuomiseen arkipäivään. Yksi tavoite on myös kasvattaa henkilökunnan ymmärrystä oppilaiden erilaisista diagnooseista ja niihin liittyvistä mahdollisista lääkityksistä.

Oppilaita Lönnrotin koulun käytävällä
Juhis Ranta

Ratkaisukeskeisyys koulun arjessa vaatii henkilökunnalta paljon joustavuutta, sillä oppilaiden tarpeet vaihtelevat paljon.

– Jonkun lapsen rytmi voi olla sellainen, että jaksaa keskittyä vain kymmenen, viisitoista minuuttia kerralla. Sitten mietitään yhdessä lapsen kanssa, mitä hän sitten välillä tekisi, että saisi voimavaroja lisää. Piirtääkö tai askarteleeko, tai pelaako vaikka sellaista peliä, joka ei häiritse muita, kertoo Kirsi Valtonen.

Esimerkiksi Valtosen ryhmään kuuluu neljä oppilasta, jotka ovat normaalia vilkkaampia. Tällöin on erityisen tärkeää keksiä luovia ratkaisuja lapsen jaksamisen parantamiseksi. Ylimääräinen energia pitää päästä välillä purkamaan.

– Rehtori ja apulaisrehtori hakevat omasta luokastani kerran päivässä lapsia leikkimään liikuntasaliin vaikka kaupunkisotaa tai norsupalloa.

NELLI TUOMINEN

JUHIS RANTA

Kirjoittajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka työskentelivät Yle Lappeenrannan toimituksessa.