yle.fi-etusivu

Rajua kritiikkiä hallituksen sote-esitykselle: Katso 20 suurimman kaupungin kannat valinnanvapausmalliin

Yle ruoti 20 suurimman kaupungin sote-lausunnot valinnanvapaudesta.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Potilas hammaslääkärin vastaanotolla.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Selkeä enemmistö maan suurimmista kaupungeista suhtautuu kriittisesti hallituksen lakiluonnokseen valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistuksessa.

Yle kävi läpi 20 suurimman kaupungin sote-lausunnot valinnanvapaudesta. Näissä kaupungeissa asuu yhteensä 2,9 miljoonaa ihmistä eli yli puolet suomalaisista.

Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy tiistaina 28. maaliskuuta ja moni kaupunginvaltuusto ja -hallitus hyväksyi oman lausuntonsa viime tingassa, käytännössä maanantai-iltana.

Kaupungeista 12 eli 60 prosenttia suhtautuu uudistuksen eri osiin pääosin kielteisesti, vaikka moni pitää valinnanvapautta sinällään ihan kannatettavana asiana.

Kaavailtu toteutus kuitenkin tökkii. Esimerkiksi Tampere pitää esitettyä valinnanvapausmallia monimutkaisena ja vaikeasti hahmotettavana. Mallia pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää.

Negatiivisimmin lakiluonnokseen suhtautuvat Helsinki, Seinäjoki ja Vantaa.

– Lakiluonnos on puutteellinen, huonosti valmisteltu ja sisältää niin paljon merkittäviä riskejä, että se tulisi ehdottomasti valmistella uudelleen, Vantaa vaatii.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Myös Rovaniemi palauttaisi valinnanvapauslain uudelleenvalmisteltavaksi. Lapin pääkaupungin mielestä koko uudistuksen riskinä on, että syntyy hallitsematon tilanne.

Vaasa ja Seinäjoki ehdottavat erillistä kokeilulakia valinnanvapauden asteittaisen lisäämisen tueksi.

Suopeasti hallituksen aikeita katsovat muun muassa kaupungit, joiden sote-palvelut on jo nyt siirretty yhtä kuntaa suuremmalle "maakuntamallille" tai ovat juuri siirtymässä siihen. Näitä ovat muun muassa Joensuu (Siun sote), Lahti (P-H hyvinvointikuntayhtymä), Lappeenranta (Eksote) ja Mikkeli (Essote).

Vertailluista kaupungeista Jyväskylä ja Lahti katsovat valinnanvapaussuunnitelmia suopeimmin.

– Erityisesti työikäiset hyötyvät uudistuksesta. Kenenkään valinnanmahdollisuudet eivät uudistuksessa heikkene, painottaa Lahti.

Menojarru ei toteudu

Valinnanvapauslaki on koko massiivisen sote- ja maakuntauudistuksen "pihvi". Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa uudistamisen päätavoitteeksi asetettiin terveyserojen kaventaminen ja kustannusten kasvun hillintä sekä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeiden palveluketjujen saumaton kokonaisuus.

Lausunnoissaan kaupungit epäilevät erityisesti kustannusten hillinnän onnistumista. 20 suurimmasta kaupungista ainoastaan Kuopio ja Jyväskylä uskovat, että uudistus antaa edellytykset hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

– Monituottajuuden mahdollistama saatavuuden paraneminen luo edellytyksiä kustannusten kasvun taittumiselle, Kuopio arvioi.

Espoo on täysin päinvastaisella kannalla. Espoon mukaan uudistus lisää tietojärjestelmäkustannuksia 500 miljoonaa euroa ja palkkaharmonisoinnin lasku nousee 200–500 miljoonaan euroon.

– Tavoitetta ei saavuteta. Ongelmana ovat muun muassa suuret muutoskustannukset tietojärjestelmiin ja palkkaharmonisointiin, Espoon kaupunki toteaa.

Kotkan mukaan valinnanvapaus nostaa kuluja, kun aiemmin itse maksaneet potilaat siirtyvät julkisen sektorin asiakasmaksujen piiriin. Menojarruun ei usko edes Lahti, joka muuten suhtautuu suurista kaupungeista myönteisimmin valinnanvapauspakettiin.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Aikataulu liian tiukka

80 prosenttia kaupungeista epäilee lakiluonnoksen siirtymäsäännöksiä. Uudistuksen aikataulua pidetään liian kireänä, jopa epärealistisena.

Vaasa katsoo, että julkista tuotantoa ei ehditä yhtiöittää ja saada kilpailukykyisen kuntoon vuoden 2019 alkuun mennessä.

Helsingin mielestä markkinoilla jo olevat yhtiöt saavat siirtymäsäännösten seurauksena merkittävän kilpailuedun, mikä heikentäisi maakunnan yhtiöiden asemaa kilpailussa.

Siirtymäajan pidennystä toivotaan laajasti. Hämeenlinnan mielestä lain voimaantuloa pitää myöhentää. Oulu näkee, että valinnanvapaus tulee toteuttaa vaiheittain pidemmällä aikavälillä.

– Ict:n [tietojärjestelmien] näkökulmasta tarvittaisiin 2–3 vuotta lisäaikaa hallitun suunnittelun ja järjestelmien yhteensovittelun toteuttamiseksi, Oulu ynnää.

Terveyserot eivät kavennu

Pääosa kaupungeista eli 70 prosenttia katsoo, että uudistus ei kavenna terveyseroja, eikä paranna palvelujen yhdenvertaista saatavuutta.

Vielä vähemmän ne uskovat siihen, että asiakkaalla on mahdollisuus saada tarpeen mukaisesti yhteensovitettuja palveluita. Ns. katkeamattoman hoitoketjun uskoo uudistuksessa toteutuvan ainoastaan Jyväskylä, Kouvola ja Lahti.

Sen sijaan 70 prosenttia kaupungeista suhtautuu positiivisesti siihen, että uudistus edistää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin. Näkemykset jakautuvat miltei tasan, kun pohdittavana on asiakkaan mahdollisuus hakeutua itselle sopivaan palveluun uudistuksen voimaantultua.

Kuntaliitto samoilla linjoilla

Kuntia edustava Kuntaliitto on pitkälti samoilla linjoilla 20 suurimman kaupungin kanssa. Se ei usko miljardien menohillintään ja vaatii valinnanvapausmallille riittävää siirtymäaikaa ja käyttöönottoa asteittain esimerkiksi maakunnallisina pilotteina ja kokeilujen kautta.

Kuntaliiton mukaan esitetty valinnanvapaus edistää asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia.