1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjakauppias Enok Rytkönen – tuhansien Hämeenlinna-valokuvien mies

Vanhoja Hämeenlinna-aiheisia kuvia katsellessa törmää usein nimeen Enok Rytkönen. Hän oli kirjakauppias, valokuvaaja ja kova uimari.

valokuvat
Mustavalkokuva tivolista Hämeenlinnan Rantatorilla 1930-luvulla
Tivoli Hämeenlinnan Rantatorilla 1930-luvulla. Nykyisin paikalla on linja-autoasema. Enok Rytkönen / Hämeenlinnan Kaupunginmuseo

Miehet ovat kaivaneet Hämeenlinnan keskustassa kadun auki. On vuosi 1909, ja vesijohdosta on kyse. Paikalla on myös Enok Rytkönen kameroineen. Tuosta yli sadan vuoden takaisesta työmaasta otettu kuva on säilynyt meidän päiviimme.

Niin on säilynyt myös kuva Linnankadun katutöistä, joita tehtiin vuonna 1937, näkymä Hämeenlinnan torista ympäristöineen 1900-luvun alusta, tivolista Rantatorilla 1930-luvulta ja uitosta Vanajavedellä vuodelta 1931 sekä tuhansia muita kuvia ja lasinegatiiveja.

Kirjakauppias Enok Rytkönen kuvasi ahkerasti myös perhettään, ystäviään, vieraitaan, erilaisia tapahtumia, maisemia ja esimerkiksi uintiharrastustaan. Kirjakauppias ui kesällä ja talvella.

Mustavalkokuvassa kirjakauppias Enok Rytkönen huhtikuisella uinnillaan Hämeenlinnassa
Enok Rytkönen uimassa huhtikuussa 1926.Jorma Rytkösen kotialbumi

– Hän aloitti avantouinnin 1926. Kun Suomen Kuvalehti julkaisi hänestä 80-vuotispäivähaastattelun 1954, siinä hän kertoo, että olisi vielä edellisen vuoden lopulla käynyt avannossa. Mutta sanoo haastattelussa, että kyllä se avantouinti nyt hänen kohdaltaan taitaa olla jo voitettu kanta, kertoo puolestaan Enok Rytkösen pojanpoika Jorma Rytkönen.

Olympiakesänä vuonna 1952 avasi 78-vuotias Enok Rytkönen uintikilpailun kerroshypyllään 10 metristä Ahvenistonjärveen.

Nykyaikaisen viisiottelun lajit, yhtenä niistä uinti, järjestettiin Hämeenlinnassa. Tapahtuiko kerroshyppy juuri näiden kilpailujen yhteydessä, sitä Jorma Rytkönen ei aivan tarkkaan osaa sanoa, mutta huima suoritus isoisältä joka tapauksessa.

Oppikoulusta kirjakauppa-apulaiseksi

Jorma Rytkönen muistelee isänisäänsä kirjan, runon ja valokuvan miehenä.

Enok Rytkönen syntyi maaliskuussa vuonna 1874 Kontiolahdella, jossa Enokin isä toimi kirkkoherrana. Nuori Enok aloitti oppikoulun Joensuun lyseossa, mutta siirtyi Hämeenlinnan lyseoon vanhempien veljiensä jalanjäljissä.

Mustavalkokuva Enok Rytkösen perheestä
Kehystetyssä kuvassa Enok Rytkönen perheineen. Enok itse kolmas oikealta.Tiina Kokko / Yle / Jorma Rytkösen kotialbumi

Isä Aron Rytkösellä ei kuitenkaan ollut varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan, niinpä isä kysyi, kuka pojista voisi luopua ylioppilastutkinnon tavoittelusta. Enok ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja päätyi Viipuriin kirjakauppa-apulaiseksi.

Myöhemmin Enok Rytkönen kuuli, että entisessä koulukaupungissa olisi kirjakauppa myytävänä. Nuori mies muutti Ella-vaimoineen Hämeenlinnaan ja avasi oman kirjakaupan vuonna 1900.

Kirjakaupassa oli isoisän "tulenjohtotorni"

Kymmenisen vuotta myöhemmin rakentui torin reunalle uusi, kolmikerroksinen kivitalo kirjakaupalle. Tuota rakennusta ei enää ole. Se purettiin 1960-luvun alussa. Silloinen lääninhallituksen talo, nykyinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, on sen sijaan säilyttänyt paikkansa puretun kirjakaupan naapurissa.

Jorma Rytkösellä on kirjakauppasta jännittävät muistot.

Jorma Rytkönen kuvattu Museo Skogsterissa Hämeenlinnassa
Jorma Rytkönen muisteli isoisäänsä Museo Skogsterissa Hämeenlinnassa.Tiina Kokko / Yle

– Erityisesti sen kirjakaupan yläkerrassa oleva niin sanottu tulenjohtotorni oli pikkupojalle mystinen paikka.

Yläkertaan johtivat kapeat kierreportaat, jotka päätyivät isoisän valtakuntaan. Kirjoja oli lattiasta kattoon. Kaikenlaista muutakin tavaraa löytyi.

– Kun ensimmäisen kerran siellä kävin isoisän 70-vuotispäivien yhteydessä jatkosodan keväänä 1944, muistan että siellä "tulenjohtotornissa" isoisä ojensi miinulle lahjaksi Estlanderin ja Hietakarin Jokamiehen maailmanhistorian. Sen minä kotiin päästyäni kevään aikana vähitellen luin.

Mustavalkokuva Hämeenlinnan torilta talonpoikaismarssista
Talonpoikaismarssia kuvaavassa valokuvassa näkyy taustalla myös Enok Rytkösen kapeahko, kolmikerroksinen kirjakauppa, jota ei enää Hämeenlinnan torin laidalta löydy.Enok Rytkönen / Hämeenlinnan Kaupunginmuseo

"Tulenjohtotornissa" oli myös paljon valokuvaukseen liittyviä tarvikkeita. Isoisän valtakunnasta löytyi myös pimiö, jossa hän kehitti ottamiaan valokuvia.

– Ihmetellä täytyy, miten hän ehti tehdä sen kaiken.

Enok Rytkönen oli menestyvä kirjakauppias, kunnallismies, suojeluskuntalainen, kulttuurihenkilö, runoilija ja satujen kirjoittaja. Tiedetään kertoa, että Rytkönen kirjoitti toisinaan valtuustossa antamiaan lausuntojaankin runon muotoon.

Museossa tuhansia lasinegatiiveja

Nykyään Enok Rytkösen nimi nousee useimmiten esiin ottamiensa valokuvien ansiosta. Hän on taatusti yksi tuotteliaimmista Hämeenlinnaa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kuvanneista henkilöistä.

Merkittävää on myös se, että kuvia on useammalta vuosikymmeneltä. Rytkösen kuvilla onkin dokumentaarista arvoa.

Mustavalkokuva vesijohtotyöstä Hämeenlinnassa vuonna 1909
Enok Rytkönen oli kameroineen paikalla, kun Hämeenlinnassa tehtiin vesijohtotöitä vuonna 1909.Enok Rytkönen / Hämeenlinnan Kaupunginmuseo

Hämeenlinnan Kaupunginmuseo on aikanaan saanut lahjoituksena noin 20 000 Enok Rytkösen lasinegatiivia. Myös kirjakauppiaan ottamia kuvia ja kuvista tehtyjä postikortteja on kertynyt museolle lukuisia.

– Epäilemättä Hämeenlinnan kaupungin vaiheiden kuvaajana hän on tehnyt historian kannalta erittäin merkittävää työtä, Jorma Rytkönen pohtii.

– Mutta myös meidän perheelle ja suvulle on erittäin erinomainen asia, että näitä valokuvia on niin paljon. Saa aika hyvän käsityksen siitä, millaista elämä Rytkösen perheen keskuudessa aikaisempina aikoina on ollut.

Kirjakauppias isolla K:lla

Nykyään Espoossa asuva pojanpoika vietti isoisän luona aikoinaan kahdeksan vuotta käydessään Hämeenlinnassa koulua.

– Minulla on hyvin myönteiset muistikuvat. Hän oli kirjakauppias isolla K:lla ja tunnettu Hämeenlinnassa. Sen minäkin opin huomaamaan niinä vuosina, kun asuin isoisäni luona.

Vierekkäin mustavalkokuvat nuoresta ja vahasta kEnok Rytkösestä
Vasemmalla nuori Enok Rytkönen todennäköisesti vanhimman poikansa kanssa. Oikealla jo ikääntynyt kirjakauppias ja valokuvaaja.Tiina Kokko / Yle / Jorma Rytkösen kotialbumi

Jorma Rytkönen muistelee, että Enok-isoisä ei ollut helposti lähestyttävä henkilö, mutta ystävällinen ja hyväntahtoinen. Hauskoja juttujakin hän kertoi sille päälle sattuessaan. Pojanpojalle on jäänyt mieleen muun muassa eräs latinan sanonta.

– Plenus venter non studet libenter eli täysinäinen vatsa ei opiskele mielellään. Sitä hän muisti meille pojille usein korostaa.

Lähteet: Jorma Rytkösen haastattelu sekä hänen Sukusanomiin 1997 kirjoittama artikkeli isoisästään.

Lue seuraavaksi