1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hongkong

Analyysi: Kiina istutti Hongkongin johtoon uskollisen käskyläisen

Kiinan vaikutusvalta Hongkongissa kasvaa, ja samalla yhä harvempi hongkongilainen pitää itseään kiinalaisena, arvioi Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen.

Hongkong
Hymyilevä Lam vilkuttaa.
Carrie Lam on valittu Hongkongin uudeksi hallintojohtajaksi.Jerome Favre / EPA

HONGKONG Kun Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle 20 vuotta sitten, Hongkongin piti säilyä kiinalaisena demokratian saarekkeena. Hallintojohtajan vaalit sunnuntaina osoittivat, että Hongkong on yhä enemmän kiinalainen ja yhä vähemmän demokraattinen.

Ihmisiä, kyltti: "Scam Election".
Mielenosoitus demokratian puolesta Hongkongissa.Mika Mäkeläinen / Yle

Kulissien takana Kiina junaili mieleisensä vaalituloksen, ja valitsi Carrie Lamin johtamaan Hongkongia seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Lam on kaukana karismaattisesta kansanjohtajasta, mutta hänellä oli ylivoimainen vaalivaltti: Pekingin täydellinen luottamus. Kiinan johdon piti olla vakuuttunut siitä, että Hongkongin uusi johtaja ei keikuta venettä – eli ei kyseenalaista sitä, että viime kädessä Kiina voi päättää ihan kaikesta.

Lam juntattiin Hongkongin johtoon, koska hän ei tulisi tekemään Pekingin kannalta epämiellyttäviä kompromisseja, ei rohkaise demokraatteja eikä aiheuta yllätyksiä maassa, jossa ennustettavuutta ja vakautta arvostetaan yli kaiken.

*Haastaja ja ylivoimainen kansansuosikki *John Tsang ei ollut mikään varsinainen demokratian airut, vaan pitkäaikainen virkamies ja hallinnon sisäpiiriläinen hänkin, mutta Pekingin mielestä silti epäilyttävä ja epäluotettava.

Tsang antoi ymmärtää, että hänellä on oma tahtonsa eikä hän tottele sokeasti käskyjä. Se riitti Pekingille, koska Kiinan johto ei halunnut Hongkongiin omapäistä ja itsenäistä hallintojohtajaa.

Demokraattien alkuperäinen ehdokas hallintojohtajan vaalissa oli kaukaiseksi kolmoseksi jäänyt Woo Kwok-hing, mutta lähes kaikki demokratian kannattajat siirsivät nopeasti äänensä Tsangille, koska hänellä saattoi olla edes jonkinlainen mahdollisuus voittoon.

Lopputulos kertoo Kiinan tärkeysjärjestyksestä. Kansansuosiolla ei ole merkitystä, jos kansan tahto johtaisi epävarmuuteen ja epävakauteen. Kiinaa ei kiinnosta hongkongilaisten oma tahto, päinvastoin, se on pidettävä aisoissa keinolla millä hyvänsä.

Ihmisjoukko, kiinankielisiä kylttejä, taustalla pilvenpiirtäjiä.
Mielenosoitus demokratian puolesta Hongkongissa.Mika Mäkeläinen / Yle

Hallintojohtajana Carrie Lam tulee jatkamaan pitkälti edeltäjänsä Leung Chun-yingin linjaa suhteessa Kiinaan. Vaikka Lamia kannatti vain neljännes kansasta, on hän silti Leungia suositumpi, joten Kiina sai Hongkongiin edes hiukan paremmin sulavan keulakuvan.

Lamin ongelmana on Hongkongin poliittinen jakautuminen. Suuri osa hongkongilaisista on huolissaan Kiinan vaikutusvallan kasvusta. Varsinkin nuorella sukupolvella on selkeä hongkongilainen identiteetti, eivätkä he enää koe olevansa kiinalaisia.

Lamin mielestä läheinen yhteistyö Pekingin kanssa on paras tae Hongkongin menestykseen jatkossa. Vähäisen kansansuosionsa takia Lamin on kuitenkin vaikea saavuttaa hongkongilaisten luottamusta linjalleen.

Lamin johdossa Hongkong integroituu yhä tiiviimmin Kiinaan. Hongkongista on vähitellen tulossa tavallinen kiinalainen suurkaupunki. Elintasoero Kiinaan on kaventunut roimasti, ja myös henkinen erilaisuus kutistuu, ei tosin hongkongilaisten enemmistön haluamalla tavalla.

Kun Britannia irrotti otteensa Hongkongista, hallintoalueen asukkaat toivoivat tartuttavansa demokratian ennen pitkää myös Kiinaan. Tähän asti on käynyt täsmälleen päinvastoin; Kiinassa yhä vain kiristynyt puolueen yksinvalta on tarttunut Hongkongiin.

Kiinan suhtautuminen Hongkongiin on varoittava esimerkki. Hongkongin yksi maa ja kaksi järjestelmää -malli kehitettiin alun perin paitsi Hongkongille, myös houkuttimeksi Taiwanille – kunhan palaatte kiltisti kotiin Pekingin huomaan, niin voitte omalla saarella pelata omilla pelisäännöillä.

Eipä taida esimerkki enää houkutella Taiwania tippaakaan. Taiwanissa on varmasti opittu, että ei kannata luovuttaa Pekingille parhaita kortteja ja sen jälkeen vain luottaa uuden isännän hyväntahtoisuuteen.

Lue seuraavaksi