Ilkka Ovaska muutti vuonna 2014 perheensä kanssa Jätkäsaareen. Juuri valmistunut kerrostalo valittiin samana vuonna parhaaksi betonirakenteeksi.
Kaupungin omistama talo sai tunnustusta taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta.
Heti ensimmäisten kovien kesäsateiden aikana pitsitalon ylimmän kerroksen parvekkeelle valui vettä. Nyt parvekkeen ovea on vaikea avata, kun vesi on turvottanut puurakenteet.
Viime lokakuussa Ovaskan tytär huomasi asunnossa uusia kosteusvaurioita, kun seinien tapetti oli kuprulla.
– Keittiössä, olohuoneessa ja parvekkeen ovessa oli kolme vesikelloa täynnä vettä. Suurin niistä oli noin kolmen kämmenen kokoinen, Ovaska muistelee.
Ovaska otti heti yhteyttä vuokranantajaan eli Helsingin kaupungin asunnot Oy Hekaan, ja korjaaja tarkisti asunnon. Sen jälkeen Heka tai kiinteistön pääurakoitsija NCC eivät ole käyneet paikalla.
– Jos olemme saaneet Hekan korjaajan tai kiinteistöpäällikön tai sitten rakennuttajan puolelta isomman tirehtöörin kiinni, on vain ilmoitettu, että homma on vireillä.
– On ristiriitainen fiilis, kun vuokralaisena on tehnyt kaiken, minkä voi, mutta mitään ei tapahdu, toteaa Ilkka Ovaska.
Heka: "Tämä ei ole poikkeavaa uudiskohteissa"
Heka-Kantakaupungin kiinteistöpäällikkö Jussi Isoaho myöntää, että valituksia talon kosteusongelmista on tullut useampia. Hän vakuuttaa, että tutkimukset ja takuukorjaukset talossa ovat parhaillaan käynnissä.
– Siellä on joitakin kosteusvaurioita ollut ja niitä on korjattu sitä mukaa, kun tietoa on tullut. Nytkin siellä on tutkimukset käynnissä, että saadaan viimeisetkin vuodot selville ja korjattua.
Isoaho sanoo, että osaan korjauksista ryhdytään heti, mutta tällä kertaa ongelmana on ollut se, että syytä sadevesien sisääntuloon ei ole keksitty.
– Vesi tulee sisälle vain tietyllä sateella ja tietyllä tuulella. Meidän täytyy ensiksi löytää vahingonaiheuttaja, jota ei ole saatu selville. Kun vahingonaiheuttaja saadaan kuntoon, sen mukaan korjataan.
Isoaho ei myönnä olevansa pettynyt vain muutaman vuoden ikäisen talon tilaan.
– Uudiskohteissa on aina tämmöisiä korjattavia. Tämä ei mitenkään poikkea meidän uusista kohteistamme. Vikoja ja vaurioita tulee aina vastaan ja niitä sitten korjataan, Isoaho toteaa.
Mahdolliset terveyshaitat huolestuttavat
Heka on tulossa tällä viikolla Länsisatamankatu 23 -kohteeseensa tekemään kosteusmittauksen. Ovaskan perhe haluaisi saada mahdollisimman pian tietää, onko asuminen Pitsitalossa terveydelle haitallista.
Jos tarkastusten jälkeen selviää, ettei asunnossa ole kosteusongelmia, perhe miettii vielä uudelleen. He ovat kuitenkin parhaillaan Hekan vuokra-asuntojonossa ja toivovat löytävänsä uuden kodin.
Pitsitalosta on aiemmin muuttanut yksi perhe pois kosteusongelmien takia. Ilkka Ovaska tuntee olevansa tilanteessa voimaton ja turhautunut, kun asioihin ei saa selvyyttä.
– Ei vara venettä kaada. Mieluummin asuisin paikassa, jossa ei ole tällaisia ongelmia. Kyllähän se kovasti kismittäisi, jos saisi elinikäisen terveyshaitan.
Isoaho ei vielä ota kantaa kosteuden mahdollisiin terveysvaikutuksiin.
– Siellä on valtuutettu vahinkokartoitusliike, joka tekee tutkimukset. Kun saamme tutkimustulokset, reagoimme löydösten mukaan.
Toimintamalli kitkemään rakentamisen kosteusongelmia
Kosteusongelmat tuntuvat olevan riesa koko Suomessa. Maaliskuun puolivälissä Rakentamisen Laatu Rala ry tiedotti ympäristöministeriön ja kiinteistö- ja rakennusalan suosituksesta, jonka avulla rakennusten kosteusongelmia vähennetään olennaisesti.
Jatkossa tilaajan tulisi uudis- ja korjausrakentamishankkeissa laatia kosteudenhallintaselvitys. Samalla rakennushanke saisi kosteudenhallintakoordinaattorin, joka seuraa kosteudenhallintaa koko rakennusprojektin ajan.
Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat jo sitoutuneet uusiin toimintapoihin tämän vuoden aikana ennakkoneuvotteluihin tulevien uudisrakennushankkeiden kanssa.
