Koe uusi yle.fi

Tupakkapäiväkirja: Hyvästi, rakas rööki – voiko edes lääke erottaa meidät?

Toimittaja Ami Assulin on polttanut elämässään yli 300 000 savuketta. Hän piti kuukauden päiväkirjaa siitä, miten lopettaminen sujuu lääkkeen avulla. Samaan aikaan Assulin imi itseensä yliannostuksen nikotiinitietoa netistä ja kirjoista.

tupakoinnin lopettaminen
Perjantain toimittaja Ami Assulin pani toivonsa varekliniiniä sisältävään lääkkeeseen. Sen pitäisi vähentää tupakanhimoa ja lieventää vieroitusoireita nikotiinista.
Perjantain toimittaja Ami Assulin pani toivonsa varekliniiniä sisältävään lääkkeeseen. Sen pitäisi vähentää tupakanhimoa ja lieventää vieroitusoireita nikotiinista.Kati Laukkanen / Yle

Esipuhe:

Olen Ami, 52, nikotinisti.

Olen polttanut lähes 40 vuotta, ainakin askin päivässä. Olen kokeillut tupakanvieroituskursseja, nikotiinipurukumia, laastareita, tabletteja, inhalaattoreita ja hypnoosia. Ainoa tepsivä lääke tupakanhimooni on ollut lasten odotus ja imetys.

Nyt panen toivoni pillereihin.

Lääkkeen valmistajan nettisivuilla kerrotaan, että 11 miljoonaa ihmistä on syönyt saman lääkekuurin. 44 prosenttia heistä on onnistunut lopettamaan tupakoinnin. Potilailla on raportoitu masennusta, itsetuhoisuutta ja itsemurhayrityksiä. Oireet ilmenevät joko hoidon alussa tai muutaman viikon kuluttua sen aloittamisesta.

Päätän antaa lääkkeelle kuukauden

.

Assulin piti tupakkapäiväkirjaa niin kauan kuin vieroituslääkkeen aloituspakkaus kestää, tasan neljä viikkoa.
Assulin piti tupakkapäiväkirjaa niin kauan kuin vieroituslääkkeen aloituspakkaus kestää, tasan neljä viikkoa.Kati Laukkanen / Yle

Ensimmäinen viikko

1.3.2017

Otin ensimmäisen pillerin aamulla, juuri ennen päivän ensimmäistä savuketta. Pilleri ei maistunut millekään, savuke sitäkin paremmalta. Nytkö minulla on enää viikko aikaa polttaa? Ohjeissa sanotaan, että tupakoinnin voi lopettaa, kun kolmen kuukauden kuuri on kestänyt viikon verran. Punnitsin itseni: 64 kiloa.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin sivuilla (siirryt toiseen palveluun) vahvistetaan, että tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, joka täyttää kroonisen sairauden kriteerit. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee maailmassa vuosittain viitisen miljoona ihmistä, Suomessa noin 5 000 henkeä.

Tupakointi on tärkein estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja ja merkittävä syöpä-, hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksien aiheuttaja. Jopa joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakointiin, ellei lopeta (siirryt toiseen palveluun).

Erityisen vaarallista tupakointi on naisille.

Luen muina naisina kaiken, mitä netistä löytyy. Keskustelupalstoilla kerrotaan lääkkeen vaikutuksista: joillakin unettomuutta ja toisilla uneliaisuutta. Puutuneita huulia, pisteleviä raajoja, monilla maininta pitkistä, erikoisista unista, joillakin painajaisista. Jotkut kirjoittajat eivät ole kokeneet mitään, korkeintaan lievää pahoinvointia.

Kertaan tuoteselosteen (siirryt toiseen palveluun) ohjeet: ”Jos sinulla ilmenee hoidon aikana kiihtyneisyyttä, masentunutta mielialaa tai käyttäytymismuutoksia, jotka ovat sinun itsesi tai perheesi mielestä huolestuttavia, tai jos sinulla ilmenee itsetuhoisia ajatuksia tai itsetuhoista käyttäytymistä, lopeta lääkkeen ottaminen ja ota heti yhteys lääkäriin hoidon arviointia varten.”

Tupakanvieroituslääkettä pitää syödä ainakin viikko tai kaksi, ennenkuin tupakointi lopetetaan. Ajankohdan lopettaja päättää itse aloittaessaan lääkityksen.
Tupakanvieroituslääkettä pitää syödä ainakin viikko tai kaksi, ennenkuin tupakointi lopetetaan. Ajankohdan lopettaja päättää itse aloittaessaan lääkityksen.Kati Laukkanen / Yle

Iltapäivällä ei ainakaan vielä tunnu missään. Tosin tarkkailen tupakointiani ihan eri tavalla. Pitkääkö jo mennä? Oikeasti? Maistuuko tämä edes? Poltan, kuten aina. Väsyttää. Olenko lukenut liikaa muiden kokemuksista? Nukkumaan mennessä 17 savuketta, vähemmän kuin yleensä!

2.3.2017

Yö oli levoton ja hikinen. Nukahdin kunnolla vasta aamuviideltä, kuuden tunnin torkahtamisten jälkeen. Luen lisää lääkkeestä: pienellä määrällä potilaista on esiintynyt myös sydänkohtauksia, psykoosia, aggressiivusuutta, unissakävelyä, diabetesta sekä vakavia yliherkkyysreaktioita. Oloni on toistaiseksi sangen normaali. Päivän savukesaldo: 16.

Me tupakoitsijat kuolemme kahdeksan vuotta aikaisemmin, tietää lääkärikirja Duodecim (siirryt toiseen palveluun). Joka kolmas syöpäkuolema ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä: keuhkosyvästä ja keuhkoahtaumataudista aikuistyypin diabetekseen, silmän rappeumasairauteen ja meluvammoihin. Jopa vaihdevuodet alkavat aiemmin tupakoitsijoilla.

Meillä on kaksinkertainen riski sydän- ja aivoinfarktiin ja me aiheutamme vuosittain 1,5 miljardin euron taloudelliset haitat. Toisaalta tupakkaveroa (siirryt toiseen palveluun) arvioitiin vuonna 2016 kertyvän valtiolle melkein miljardi eli 953 000 000 euroa.

Polttaminen on vaan niin vanhanaikaista. Suomalaiset tupakoivat yhä vähemmän (siirryt toiseen palveluun) – naisista enää tuskin 15 prosenttia, miehistäkin alle 20 prosenttia.

3.3.2017

Heräsin vain kerran, aamuviideltä, ja jatkoin unia. Vaaka näyttää edelleen 64 kiloa.

4.3.2017

Tänään annostus tuplataan puolesta milligrammasta yhteen milligrammaan. Tekee mieli tappaa joku. Ahdistus tuntuu rintakehässä. Savukkeita: 20.

Eniten potuttaa kaikki. Kuten nyt vaikka se, että Suomesta halutaan tehdä savuton vuoteen 2030 mennessä. Sen piti ensin olla 2040, mutta se ei riittänyt. Savuton Suomi (siirryt toiseen palveluun) -yhteistyöverkostolla on kaksi päätavoitetta: 1) enintään 10 prosenttia suomalaisista käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2020 ja 2) vuonna 2030 heitä on enää viisi prosenttia työikäisestä väestöstä.

Miksei samantien kielletä alkoholia? Turhia lääkkeitä? Makkaraa?? Pullaa??? Jo viiden kilon lihominen lisää syöpäriskiä, the British Medical Journal (siirryt toiseen palveluun)kertoi tammikuussa.

Mitä se loppujen lopuksi kenellekään kuuluu, mitä minä teen? Eikö ihminen saa päättää itse? Tekisi mieli jatka tupakointia loppuelämän, ihan vain kiusallaan.

5.3.2017

15 savuketta. Mietin kuolemaa ja pelkään sitä. Niin muiden, kuin omaa. Keuhkoahtaumatauti olisi kamala loppu. Paino on noussut kilolla, vaikken edes ole vielä lopettanut tupakointia. Tupakka maistuu yhtä hyvältä kuin aina. En jaksa puhua.

6.3. 2017

Työpaikallamme on ehkä maailman hitain kahviautomaatti. Teki mieleni lyödä nyrkki sen kylkeen odotellessa. Kallista elämää valuu hukkaan milloin minkäkin koneen vuoksi. Perkele. Tällä hetkellä tupakkaa tekee mieli koko ajan, ihan koko ajan. Sellainen lääke. Silti, jostakin syystä, poltin vain 13 savuketta.

Palaan vielä kerran tiedon ääreen: lääkkeeni teho perustuu varekliniiniin (siirryt toiseen palveluun), jonka pitäisi estää nikotiinin vaikutus aivoissa ja LIEVITTÄÄ vieroitusoireita (siirryt toiseen palveluun) sekä VÄHENTÄÄ tupakanhimoa ja tupakoinnin tuottamaa mielihyvää. Mistä siis johtuu LISÄÄNTYNYT tupakanhimo? Siitäkö, että nikotiini ei enää vaikuta aivoissa?

Ensimmäinen viikko lääkekuurilla ei vielä vakuuta: tupakanhimo on ennallaan ja tupakka maistuu paremmalta kuin koskaan.
Ensimmäinen viikko lääkekuurilla ei vielä vakuuta: tupakanhimo on ennallaan ja tupakka maistuu koekaniinille paremmin kuin koskaan.Kati Laukkanen / Yle

7.3. 2017

Heräsin neljältä aamulla umpiraivoissani ja päätin siltä makaamalta lähteä kampanjoimaan erästä, mielestäni erittäin ärsyttävää julkisuuden henkilöä vastaan. Miksi se päästetään ääneen kaikkialla? Aamulla öiset ajatukset naurattivat. Työkaveri sanoi, että "tupakoimattomuus" näkyy ihollani. Olin hankkinut talven ensimmäisen meikkivoiteen. Savukkeita kului 15. Illalla poltin sitten sen viimeisen tupakan. Niinköhän? Koko projekti on typerä idea.

Imen tupakkatietot Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta (siirryt toiseen palveluun): ”Jos polttaa 20 savuketta päivässä, se tarkoittaa 200 käden liikettä, 200 imua, 200 suun supistusta, 200 mukavaa tunnetta ja 200 savukiehkuraa puhallettuna päivän aikana. Samat motoriset liikkeet yli 200 kertaa toistettuna muodostavat opitun liikesarjan. tupakoinnista muodostuu lihasmuistiin jälki, jonka toistaminen tuo nautintoa. Ihminen pyrkii usein mieluummin toistamaan opittuja liikeratoja kuin tekemään uusia.”

Lasken: vuodessa 7 120 savuketta, 71 200 käden liikettä ja niin edelleen. Olen polttanut elämässäni noin 300 000 savuketta. Rahaa en halua edes ajatella.

Kun on tupakoinut 12 vuotta, on käyttänyt tupakointiin (siirryt toiseen palveluun) yhden täyden vuoden yötä päivää. Minun tapauksessani siis kolmekaan vuotta ei riitä.

Toinen viikko

8.3.2017

Toisin kuin yleensä, yskin koko yön. Sekin mainitaan lääkkeen sivuvaikutuksissa. Aamulla en sitten saakaan enää tupakkaa. Se sattuu. Kipu tuntuu fyysisenä rintakehässä. Hermostuttaa. Aviomies epäilee, etten ole vielä valmis lopettamaan. Tänään lääkeannos nousee huippuunsa eli kahteen milligrammaan päivässä, kun se ensin oli puoli milligrammaa ja sitten yhden milligramman.

Sorruin jo klo 13.30 ja pummasin naapurilta tupakan. Ehkä on parasta antaa lääkkeen tehota vielä ensi viikkoon. En lopetakaan nyt, vaan kirjaimellisesti 15. päivä. Ainahan voin polttaa vähemmän, tupakoida vain äärimäisessä hädässä. Poltinkin vain viisi.

”Tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostamaa oireyhtymää. Tupakoinnin lopettaminen vaatii keskimäärin 3-4 yritystä (siirryt toiseen palveluun)”, linjaa Duodecim. Sallikaa minun nauraa, toivoo #ainakin40.

Kun on tupakoinut askin päivässä liki neljäkymmentä vuotta, tupakointiin on mennyt yli kolmen vuoden täydet päivät.
Kun on tupakoinut askin päivässä liki neljäkymmentä vuotta, tupakointiin on mennyt yli kolmen vuoden täydet päivät.Kati Laukkanen / Yle

9.3.2017

Annoin itselleni luvan polttaa heti aamusta, aah! Lopetan kyllä alkuviikosta, viimeistään keskiviikkona. Olen palellut jo monta päivää ja yötä, vaikka kuinka pukisin. Lääkkeen kepposia? Muuten oloni on sangen leppoisa, parempi kuin alkupäivinä. Savukkeita 11, puolet normaalista.

Kun aivot altistuvat toistuvasti nikotiinille, ne tottuvat siihen ja niiden rakenne muuttuu pysyvästi, THL (siirryt toiseen palveluun) valistaa. Siksi pitkänkin tupakoimattomuuden jälkeen yksikin savuke riittää koukuttamaan uudestaan. Tupakointi on tapa ja sosiaalinen tapahtuma. Tupakka on ystävä. Kaiken kaikkiaan loistava keino pitää tauko, vetää ”henkeä” tai paeta stressaavia ja ikäviä asioita. Ellei se olisi vaarallista, kallista ja haisevaa.

10.3.2017

Yritän polttaa vain, kun on ihan pakko. Outo juttu, päivän kolmas tupakka alkoi oksettaa. Paleltaa kamalasti. Tänään on perjantai, saunailta. Virkistäydyn kivennäisvedellä – en uskalla edes ajatella alkoholia lääkekuurin aikana. Siitä varoitetaan käyttöohjeissa, ja olut jos mikä lisää tupakanhimoa. 10 savuketta.

13.3.2017

Viikonloppuna meni 11 savuketta päivässä ja ilmassa oli vain lievää ärsyyntymistä. Nousin tutut ulkoportaat ketterämmin kuin koskaan! Tupakkaa tekee edelleen mieli säännöllisin väliajoin ja vaaka näyttää sinnikkäästi 65 kiloa. Onko tästä tullut vakiintunut tila? Himoitsen koko ajan makeaa, vaikka edelleen poltan. En ole koskaan pitänyt makeasta. Lääkityksen syytä?

14.3.2017

Taas viimeistä päivää tupakoitsijana. Päätä särki koko päivän, minulle epätyypillinen vaiva. Poltin niin paljon, että tuli paha olo ja sekosin laskuissa. Söin sitäkin enemmän. Illalla tumppasin sen kuuluisan viimeisen tupakan. Kadun tätä projektia katkerasti. Ilman päiväkirjasitoumusta jättäisin tämän tähän. Hermostuttaa, ihan kaikki ja holhousyhteiskunta etenkin.

Käypä hoito –suosituksissa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että ”lakisääteisistä keinoista olennaisia tupakoinnin aloittamista ehkäiseviä keinoja ovat sisä- ja ulkotilojen tupakointikielto sekä tupakkatuotteiden kalleus ja mainontakielto”. Hah, hah! Vuosikymmenten kokemuksella voin kertoa, että ei auta.

Olen polttanut myös Australiassa, jossa tupakka-aski maksoi yli 20 euroa ja tupakointi oli kielletty esimerkiksi koko Brisbanen keskustassa. Eipä tarvinnut mennä toista kertaa kylille. Okei, myönnetään – harva australialainen tupakoi enää nykyään. Silti. Minä olenkin suomalainen!

Viimeistä viedään. Neljän viikon lääkekuurin puolivälissä on pakko tumpata, kokonaan.
Viimeistä viedään. Neljän viikon lääkekuurin puolivälissä on pakko tumpata, kokonaan.Kati Laukkanen / Yle

Kolmas viikko

15.3.2017

Lopettamispäivä numero kaksi meni paremmin kuin viikko sitten: en polttanut edes, vaikka ostimme liput väärään elokuvaan. Muuta hyvää päivässä ei ollutkaan. Ihmiset haisevat pahalle – vaikuttaako tämä hajuaistiin saman tien? Henkeä ahdisti, ärsytti, suretti ja harmitti. En oikeasti halua tätä!

16.3.2017

Toinen päivä ilman tupakka. Heräilin yöllä ja valvoin monta tuntia. Painoa on jo nyt tullut kaksi kiloa lisää, vaaka näytti 66. Se on paljon pienelle ihmiselle. Luin, että nikotiini on tässä vaiheessa pian poistunut elimistöstä, samoin savu keuhkoista.

17.3.2017

Päivä kolme, Kärsivällisyys alkaa olla lopussa, eikö tämä hellitä hetkeksikään? Mitä järkeä on syödä lääkettä, joka tekee minut turvonneeksi ja tönkkösuolatuksi ja turtuneeksi, ellei se hillitse tupakanhimoa pätkääkään? Lopettaisin kuurin tähän paikkaan, ellen olisi tehnyt tästä työprojektia. P… le!!

Stumppi.fi (siirryt toiseen palveluun) –sivusto otsikoi; että vieroitusoireet ovat ohimeneviä. Bingo, minulla on kaikki oireet: ärtyneisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky ja makeanhimo. Oireet ovat pahimmillaan ensimmäiset kolme vuorokautta. Luen, että ne kestävät keskimäärin 3-4 viikkoa. Kestänkö minä?

18.-20.3.2017

Viikonloppu on ohi, uusi viikko alkanut. Ei, en ole polttanut, en yhtään. En ole kirjoittanutkaan, koska olen hermostunut, ahdistunut, heräilen yöllä, vatsa ei toimi ja ennen kaikkea tupakkaa tekee mieli ihan koko ajan. Oireet tuntuvat vain pahenevan.

Huomenna on viikko täynnä. Olen juossut elokuvissa ja sauvakävelyllä, näyttelyissä ja tapahtumissa. Juoksen tupakkaa pakoon, mutta se ei auta. En ole varma, onko tämä minua varten. Pää on turta, vartalo turvonnut.

Kahdeksan kymmenestä lopettajasta lihoo (siirryt toiseen palveluun), valistaa Lääkärikirja Duodecim. Miehet noin 2,8 kiloa ja naiset 3,8 kiloa. Hienoa, olen jo melkein siellä! Joka kymmenes lopettaja lihoo enemmän kun 13 kiloa. Painonnousu tapahtuu yleensä ensimmäisen kuukauden aikana, mutta jos jaksan liikkua ja vahtia syömistäni, saatan välttyä siltä. Eli en.

Voiko tätä kaivata? Ikävä kyllä, voi. Kovasti.
Voiko tätä kaivata? Ikävä kyllä, voi. Kovasti.Kati Laukkanen / Yle

Neljäs ja viimeinen viikko

22.3.2017

Viikko savuttomana. Rintakehä on kuin tulessa. Illalla olin retkahtaa, pakenin viime tingassa sänkyyn. Olimme elokuvissa – Aki Kaurismäen uutuudessa poltetaan, koko ajan. Vääntelehdin tuskissani ja mietin, miksi ryhdyin tähän. Toisaalta olen tuntenut myös iloa: esimerkiksi silloin, kun työkaverit lähtevät räntäsateeseen ja tuuleen tupakalle. Tai juostessani junalle, ilman, että samalla imen tupakkaa. Toivon, että ihme tapahtuisi ja tämä himo häipyisi pian. En silti enää usko lääkkeen vaikutukseen.

Kehoni pitäisi tässä vaiheessa olla vapaa nikotiinista. Keuhkojen toiminta parantuu parissa-kolmessa kuukaudessa. Minun sanotaan nyt nukkuvan ja sietävän stressiä paremmin. Se pidä paikkaansa.

23.3.2017

Valvon joka aamuyö ja olen kireä kuin viulunkieli. Olin taas sortua, mutta pakenin kauppaan. Ostin käsilaukun täyteen erimakuisia, sokerittomia pastilleja ja purukumeja. Ei ihme, että vatsaan sattuu.

Jos jatkan tupakoimattomalla (siirryt toiseen palveluun) tiellä, sepelvaltimotautiin sairastumisen riski puolittuu vuodessa ja sydänkohtauksen viidessä vuodessa. Viimeistään, kun pääsen eläkkeelle, aivoinfarktin riski on sama kuin tupakoimattomalla! Keuhkosyöpäriski puolittuu kymmenessä vuodessa – kunhan olen elossa, siis. Terveydentilani on kohonnut ikäisteni tasolle.

24.3.2017

Lasken, kuinka monta lääkkeen tuoteselosteessa mainittua haittavaikutusoiretta minulta löytyy. Niitä on 27: unihäiriö, päänsärky, painonnousu, uneliaisuus, huimaus, ummetus, turvonnut olo, vatsakipu, ilmavaivat, nivelkipu, lihaskipu, selkäkipu, väsymys, ajattelun vaikeudet, levottomuus, ahdistus, mielialan vaihtelut, saamaton olo, yöhikoilu, poikkeavan tiheä virtsaaminen, epämiellyttävä tunne rintakehän alueella, heikotuksentunne, sairaudentunne, onneton olo ja palelu. Onneksi ei vielä aivohalvausta, psykoosia tai vakavaa yliherkkyysreaktiota. En ole varma, kannattaako tämä leikki.

Viimeisenä oljenkortena tartun Allen Carrin kirjaan Stumppaa tähän – muutama tuttu uskoo ihan oikeasti lopettaneensa luettuaan tämän kirjan, joka lupaa yli 90 prosentin mahdollisuudet onnistua, kunhan lukee sen loppuun. Ostin kirjan kymmenen vuotta sitten ja olen silloin lukenut siitä kolmanneksen. Se oli mielestäni surkea.

25.-27.3.2017

Viikonloppu lusittu savuttomana – kaikkein eniten teki mieli tupakkaa anoppilassa ruoan päälle ja mökillä kahvin kanssa. Muuten ainoastaan koko ajan. Nukun todella huonosti. Lihaksia ja niveliä särkee vimmatusti, etenkin öisin. Sen on pakko johtua lääkkeestä. Laadin varasuunnitelmaa: jospa lopetan lääkkeen, mutten aloita tupakointia? Ja jos retkahdan, voin aloittaa taas syksyllä.

Stumppaa tähän –kirja on yhtä jankuttava ja pitkäveteinen kuin kymmenen vuotta sitten. Luen sen silti loppuun. Johtopäätös on suurin piirtein se, että tupakoinnin lopettamiseen tarvitaan vain varma päätös. Jos se puuttuu, kirja kannattaa aloittaa alusta. Minulla ei ole siihen motivaatiota.

28.3.2017

Viimeinen lääke neljän viikon aloituspakkauksesta on nielty. Olen olllut täysin savuton kaksi viikkoa. Paino on noussut pari kiloa ja tupakanhimo on vakio. On aika päättää, jatkanko kuuria vielä kahdeksan viikkoa. Se maksaa toista sataa euroa, silti vähemmän kuin tupakka. Mutta onko siitä mitään hyötyä? Olisiko oloni voinut olla kamalampi tai tupakkaa tehnyt mieli enemmän, jos olisin lopettanut ilman lääkettä? Voisinko voittaa tämän taiston ihan itse ilman pillereitä?

Vain kolme sadasta (siirryt toiseen palveluun) onnistuu lopettamaan tupakoinnin omin päin.

Uudelleen aloittaminen, niin sanottu relapsi, tapahtuu yleensä kolmen kuukauden aikana lopettamisesta.

Niin tai näin, tämä jälkeen se on taas yksityisasiani! Aina voi yrittää uudestaan, syksymmällä. Vieroitusryhmiin osallistuvista onnistuu jopa 10-15 sadasta. Tukea (siirryt toiseen palveluun) tarjotaan laajasti myös netissä.

Yle Perjantaissa puhutaan tupakasta 30.3.2017 TV1 klo 21.05 alkaen. Mukana suorassa lähetyksessä "ex-röökimuija" Hanna Pakarinen ja kurkkusyövän sairastanut Ossi Haajanen.