Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Puolueanalyysi:

Perus­suomalaiset

Perussuomalaiset yrittää rakentaa kuntavaaleissa perustaa kannatuksen uudelle nousulle. Puolue on muutoksen kynnyksellä. Siksi sen vaalitulosta on vaikea ennustaa.

Julkaistu 29.3.2017

infografiikka-01 infografiikka-02
infografiikka-03
infografiikka-04 infografiikka-05 infografiikka-04-desktop infografiikka-05-desktop
infografiikka-06
infografiikka-07 infografiikka-08

Viisi pointtia perus­suomalaisista

Lähtökohdat

Osavastuu hallituksen politiikasta on pudottanut perussuomalaisten kannatuksen puoleen eduskuntavaalien tasosta. Vaalien kolmonen on nyt mielipidetiedusteluiden kuutonen.

Puolue on suuren muutoksen kynnyksellä. Timo Soinin puheenjohtajakausi päättyy pian ja perussuomalaisten linja muuttuu.

Puheenjohtajakilvan takia puolueessa on jännitteitä. On vaikea arvioida, miten kilvoittelu ja linjan muutoksiin liittyvä epävarmuus vaikuttavat puolueen kannatukseen kuntavaaleissa.

Perussuomalaiset kasvatti valtuutettujensa määrää rajusti viime kuntavaaleissa. Puolueloikat ovat karsineet tuota joukkoa. Vuoden 2012 tuloksen ylittäminen olisi ihme.

Tavoitteet

Perussuomalaisten julkilausuttu tavoite on parempi tulos kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa. Tiedot ehdokasasettelusta kielivät siitä, että tavoite on yliammuttu.

Kuntien valtuustot pienenevät nyt merkittävästi. Valtuutettujen määrä vähenee 7 prosentilla. Perussuomalaisten ehdokkaiden määrä on kuitenkin lähes 13 prosenttia pienempi kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Kovalla tavoitteellaan puolue valaa jäsenistöönsä kampanjaintoa, koska mielipidetiedusteluissa puolueen kannatus on juuttunut noin 9 prosenttiin.

Tosiasiassa perussuomalaisilla lienee vaaleissa kaksi tavoitetta: asemien säilyttäminen kunnissa ja uuden nousun perustan pohjustaminen.

Väriläiskä

Yksi perussuomalaisten ehdokaskaartin yllättävimmistä väriläiskistä on julkkiskokki, tv-persoona Stefan Richter.

Hän on ehdolla Suonenjoella. Vaalijulisteessaan Richter esittelee itsensä määreillä keittiömestari, sitoutumaton yrittäjä.

Richter on kouluttautunut Saksassa ja Sveitsissä. Hän on työskennellyt monessa maassa. Yhdysvalloissa hänellä on ollut useita yrityksiä. Richteristä tuli kuuluisa, kun hän sijoittui toiseksi Top Chef tv-ohjelmassa Yhdysvalloissa.

Suomeen hän muutti vuonna 2014. Hänellä oli oma ohjelmasarja TV5-kanavalla kolme vuotta sitten. Richter on myös Suomessa mukana ravintolabisneksessä eri puolilla maata.

Seuraa tätä

Jos aiot äänestää perussuomalaisten ehdokasta, ota selvää hänen omista mielipiteistään asioissa, jotka ovat sinulle tärkeitä.

Perussuomalaiset ei nimittäin edellytä kunnanvaltuutettujensa sitoutuvan ryhmäkuriin. Puolue korostaa edustajiensa oikeutta ajatella itsenäisesti.

Puolueen ohjelmien perusteella ei voi tarkkaan ennakoida, kuinka mikäkin valtuutettu toimisi yksittäisissä kysymyksissä.

Tuulivoiman tuotantoalueilla perussuomalaisten vaalikampanja erottunee muista. Puolue epäilee tuulivoiman aiheuttavan terveyshaittoja.

Maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden menestyksestä voinee vaalien jälkeen tehdä päätelmiä puolueen muutospaineista.

Iskulause

Perussuomalaiset on opittu tuntemaan iskevästä sanankäytöstä, puheenjohtajansa sutkauksista, oivaltavista vertauksista sekä puolueen napakoista sloganeista.

Siksi puolueen vaali-iskulause on pettymys. Slogan on napakka, mutta se on myös ontto: ”Arjesta se alkaa”.

Mikä siitä arjesta alkaa? Taantumako vaiko onni? Kenties iskulausenikkari on yrittänyt sanoa, että kunnanvaltuutetun työ alkaa arjen ongelmien ratkaisemisesta.

Arki on ollut pitkään yksi yleisimmistä sanoista vaalisloganeissa. Se on ihme, sillä arki ei liene makeinta herkkua keskivertoäänestäjälle. Arki on mainonnassa ongelmallinen sana.