Selkeyttä työnhakuviidakkoon maahanmuuttajille – Baana-hankkeella jo yli 400 asiakasta

Baana neuvoo maahanmuuttajia työnhaussa ja pyrkii purkamaan yritysten ennakkoluuloja maahanmuuttajien palkkaamisesta.

maahanmuuttajat
Vadim Stingaci ja Anna Pikala
Vadim Stingaci löysi töitä Anna Pikalan vetämän Baana-hankkeen avulla.Janne Puumalainen

Moldovalainen Vadim Stingaci, 29, tuli viime syksynä Baana-hankkeen asiakkaaksi Turun Ohjaamon vinkin avulla. Pian hän löysi itsensä ryhmähaastattelusta, jonka perusteella DHL palkkasi hänet lentokentälle terminaalityöhön.

Ennen nykyistä työpaikkaansa Stingaci on työskennellyt Suomessa erilaisissa pätkä- ja osa-aikatöissä muun muassa rakennusalalla. Hän on myös opiskellut suomea kahdeksan kuukauden ajan TE-toimiston kurssilla, mutta kertoo oppineensa puhumaan kieltä kunnolla vasta käyttäessään sitä nykyisessä työssään.

– Suomen kieli on käytössä ihan erilainen kuin koulun penkillä. Meillä on hyvä työporukka, jonka kanssa voi puhua muustakin kuin työstä, Stingaci kertoo.

Stingaci toivoo löytävänsä tulevaisuudessa työn, jossa voisi hyödyntää koulutustaan. Moldovassa hän opiskeli yliopistossa viisi vuotta taloustiedettä. Kotimaahan palaaminen ei kuitenkaan tunnu vaihtoehdolta, koska muun muassa maassa rehottava korruptio inhottaa häntä.

Työnhaun viidakko on suomalaisellekin joskus aikamoinen.

Anna Pikala

– En myöskään pidä liiasta auringonpaisteesta. Siksi Suomi on hyvä maa minulle, hän nauraa.

Stingaci oli yksi ensimmäisestä Baanan kautta töitä löytäneestä. Nyt heitä on jo ainakin 40, mutta hankkeen projektipäällikkö Anna Pikala uskoo määrän olevan suurempi.

– Kun neuvomme asiakasta hakemaan avointa työpaikkaa, emme välttämättä kuule, miten haussa lopulta käy, Pikala kertoo.

Hakuprosessi tutuksi

– Työnhaun viidakko on suomalaisellekin joskus aikamoinen. Ja jos ajatellaan maahanmuuttajaa, niin työnhakujärjestelmä ja koko yhteiskunta voivat olla aika erilaisia, mihin hän on tottunut, Anna Pikala sanoo.

Baanan tavoitteena on neuvoa maahanmuuttajia työnhakuprosessissa ja tukea työnantajia maahanmuuttajien palkkaamisessa. Se on kolmivuotinen ESR-hanke, jonka päätoteuttajana toimii Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä Turun kaupungin ja henkilöstöpalveluyritys Citywork Turku Oy:n kanssa.

Maahanmuuttajia neuvotaan kauppakeskus Skanssiin perustetulla neuvontapisteellä, jossa palvelua voi saada suomen lisäksi myös arabian, kurdin, venäjän, somalin, englannin ja farsin kielillä. Osa-aikaisesti palkatut neuvojat ovat itsekin maahanmuuttajataustaisia.

– Meillä on käynyt puolessa vuodessa yli 400 asiakasta, jotka kaikki haluavat kovasti töihin. Eli tarve on suuri.

Mitään ei saa, jos sitä ei itse halua ja lähde etsimään.

Vadim Stingaci

Kun uusi asiakas saapuu pisteelle, neuvojat kartoittavat hänen tilanteensa ja yhdessä tutkitaan avoimia työpaikkoja. Tarvittaessa asiakasta autetaan CV:n ja työhakemuksen laatimisessa. Tavoitteena on antaa asiakkaalle valmiudet hakea töitä myös itsenäisesti.

– Tärkeintä on, että asiakas lähtee hymyillen pois, Pikala sanoo siteeraten yhtä Baana-pisteen neuvojista.

Vadim Stingaci kehottaa Turun alueella töitä etsiviä maahanmuuttajia olemaan aktiivisia työnhaussa ja olemaan rohkeasti yhteydessä Baanaan.

– Mitään ei saa, jos sitä ei itse halua ja lähde etsimään. Baanasta voi aina kysyä apua.

Rekrytointi muovataan yrityksen tarpeiden mukaan

Yrityksille Baana tarjoaa useita mahdollisuuksia rekrytointiin. Baana voi esimerkiksi etsiä asiakkaidensa joukosta sopivia kandidaatteja yritykselle haastatteluun, tehdä itse haastattelut tai vuokrata työvoimaa yritykselle Cityworkin kautta.

– Yhdessä jutellaan, millaista perehdytystä yritys tarvitsee ja miten voisimme siinä auttaa, että yrityksen olisi helpompi palkata maahanmuuttajia. Näin saadaan yritys alusta asti mukaan ja myös tuki räätälöityä tarpeen mukaiseksi, Anna Pikala selittää.

Olemme haastaneet yrityksiä miettimään, tarvitseeko työssä ihan oikeasti täydellistä suomen kielen taitoa.

Anna Pikala

Työsuhteen alussa Baanan monikulttuurisuusasiantuntija voi tulla auttamaan pariksi päiväksi. Jos yritys palkkaa suuremman joukon maahanmuuttajia kerralla voidaan sopia ”Baana-kymppimallista”, jossa ryhmän kielitaitoisin toimii yhdyshenkilönä esimiesten ja ryhmän välillä.

– Olemme haastaneet yrityksiä miettimään, tarvitseeko työssä ihan oikeasti täydellistä suomen kielen taitoa, vai riittäisikö vähän vähempikin.

Yhteistyösopimuksen Baanan kanssa on allekirjoittanut 10 yritystä, mutta hanke toimii myös lukuisten muiden yritysten kanssa. Toistaiseksi mukana on yrityksiä matalan koulutuksen aloilta, kuten rakentamisesta, teollisuudesta logistiikasta ja siivousalalta. Tavoitteena on saada mukaan 55 yhteistyöyritystä hankkeen loppuun mennessä.

Toimivat käytännöt jakoon

Neuvontapisteen lisäksi maahanmuuttajille on järjestetty työnhaku- ja korttikoulutuksia. Keväällä starttaa ensimmäinen yrittäjyyskurssi. Tietoa työnhausta ja avoimista työpaikoista tiedotetaan myös Baanan aktiivisilla Facebook-sivuilla ja selkosuomeksi kirjoitetulla uutiskirjeellä.

Tarkoituksena on vielä muun muassa kokeilla kuvallisten tai videoitujen työnhakuohjeiden tekemistä. Suunnitteilla ovat myös havainnollistavat perehdyttämispaketit ja sanastot eri aloille.

Baanan periaatteena on toimia mahdollisimman aktiivisesti yhdessä eri järjestöjen, yritysten ja instituutioiden kanssa.

– Näin hyvät käytännöt tarttuvat ja ne voivat jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Laajan verkoston avulla me tiedämme aina kuka tietää mistäkin, ja asiakasta voidaan auttaa yhden luukun periaatteella, Anna Pikala kertoo.

Kun hanke on ohi, Pikala toivoo kasassa olevan paljon hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita voisi helposti levittää myös Turun alueen ulkopuolelle.

JANNE PUUMALAINEN

_Kirjoittaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija, joka työskenteli Yle Turun toimituksessa. Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. _