Raisiossa panostetaan vanhusten liikuntaan – uudistetulla kuntosalilla satoja käyttäjiä

Hulvelan palvelukeskuksessa ikäihmiset ja vammaiset treenaavat ilmaiseksi.

kuntoliikunta
Immo Sirén
Vapaaehtoisena kuntosaliavustajana toimivan Immo Sirénin mielestä on motivoivaa, että oman kunnon kehitystä voi seurata älyrannekkeen avulla.Janne Puumalainen

– Tutkimukset kertovat siitä, miten lihasvoima alaraajoissa pienentää kaatumisriskiä ja auttaa tasapainonhallintaa. Lihasvoimaan kannattaa siis ennaltaehkäisevästi panostaa, sanoo fysioterapeutti Katja Nurmi.

Nurmi työskentelee Raisiossa Hulvelan palvelukeskuksessa, jonne avattiin viime elokuussa uudistettu kuntosali vanhuksille ja vammaisille. Salilla ei lisätä painoja käsivoimin, vaan laitteet toimivat paineilmalla ja niiden vastusta säädetään kosketusnäytön avulla.

Kuntosali on käyttäjilleen ilmainen, mutta halutessaan voi ostaa kymmenen euron hintaisen älyrannekkeen, joka säätää vastuksen automaattisesti käyttäjän asetusten mukaiseksi. Rannekkeen avulla voidaan myös seurata asiakkaan kunnon kehitystä ja laatia oma kuntosaliohjelma.

– Älyrannekkeissa on hienoa se, että harjoittelusta tulee progressiivista, ja nousujohteisuus saadaan näin tapahtumaan helposti, Nurmi sanoo.

Reilussa puolessa vuodessa rannekkeita on myyty 420 kappaletta. Yhteensä kuntosalia on käyttänyt yli 500 asiakasta.

Treenaajia myös jouluaattona

Geronomi Karoliina Haaksiluoto kertoo salin olevan kovassa käytössä joka päivä. Avoimien vuorojen lisäksi sitä käyttävät erilaiset vammais- ja vanhusryhmät.

Palatessaan joulun jälkeen töihin Haaksiluoto huomasi, että salilla oli ollut käyttäjiä myös jouluaattona. Hän uskoo, että suosioon ovat vaikuttaneet käytön helppouden lisäksi myös palvelukeskuksen keskeisen sijainti, esteettömyys sekä muut palvelut.

Eläkeläiset tapaavat täällä toisiaan.

Karoliina Haaksiluoto

– Ylimääräisenä hyvänä tulee sosiaalinen kanssakäyminen. Eläkeläiset tapaavat täällä toisiaan. Samalla he pystyvät käyttämään myös palvelukeskuksen muita palveluita, kuten ruokalaa ja kirjastoa.

Haaksiluoto kertoo parhaan saamansa asiakaspalautteen. Viime syksynä kuntosalilla käynnin aloittanut asiakas oli tullut kertomaan, että tammikuulle sovittu lonkkaleikkaus perutaan. Tyksin lääkärin mielestä lihasvoiman kehittyminen oli poistanut tarpeen leikata.

Katja Nurmi ja Karoliina Haaksiluoto
Fysioterapeutti Katja Nurmi (vas.) ja geronomi Karoliina Haaksiluoto kannustavat muita kuntia panostamaan vanhusten vammojen ennaltaehkäisemiseen liikunnalla.Janne Puumalainen

Vapaaehtoiset opastavat käytössä

Kuntosalille on tähän mennessä koulutettu kuusi vapaaehtoista kuntosaliavustajaa. Yksi heistä on eläkeläinen Immo Sirén, 64, joka ennen eläkkeelle jäämistään työskenteli Raision kaupungilla kehitysvammaisten aikuisten työnohjaajana. Nyt hän opastaa käyttäjiä kolmena päivänä viikossa ja kuntoilee samalla myös itse.

– Paljon on sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan edes nähneet kuntosalilaitteita, eivätkä ylipäätään tiedä, miten päin niihin istutaan. Varsinkin he ovat olleet hyvin tyytyväisiä, että siellä on meitä avustajia, jotka näyttävät ja opastavat.

Oma kunto on parantunut selvästi, ja sosiaalinen puoli on puolet koko hommasta.

Immo Sirén

Sirén kertoo, että laitteisiin tottuminen vie oman aikansa, mutta tähän mennessä jokainen on oppinut niitä käyttämään. Sirén on huomannut kuntosalin vaikutuksen myös omaan terveyteensä.

– Oma kunto on parantunut selvästi, ja sosiaalinen puoli on puolet koko hommasta. Ihmiset juttelevat täällä toisilleen ja tutustuvat.

Ennaltaehkäisy säästää myös rahaa

Vaikka uudet leasing-sopimuksella hankitut laitteet tietysti maksavat, pitävät Karoliina Haaksiluoto ja Katja Nurmi uudistusta onnistuneena säästönä. Vanhukset kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää vähemmän, kun kaatumiset ja muut terveyshuolet vähenevät.

– Täytyy olla pitkäkatseinen ja nähdä ennaltaehkäisevän työn merkitys. Sehän ei kanna ihan heti hedelmää, vaan tuloksen näkee vasta myöhemmin, Nurmi painottaa.

He haluavat kannustaa myös muita kaupunkeja ja kuntia kehittämään rohkeasti ikäihmisten kuntosalipalveluita. Ensimmäisen puolen vuoden perusteella he ovat olleet uudistukseen tyytyväisiä ja huomanneet tarpeen olleen todellinen.

JANNE PUUMALAINEN

_Kirjoittaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija, joka työskenteli Yle Turun toimituksessa. Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. _