Koe uusi yle.fi

Piskuinen taistelija Riihimäeltä valittiin Vuoden teatteriksi

Olemassaolostaan taistellut Riihimäen teatteri on määrärahakurimuksesta huolimatta tehnyt taiteellisesti kunnianhimoista teatteria. Edes yt-neuvottelut eivät ole rapauttaneet teatterin yhteishenkeä.

teatteri
Nainen ja mies pitävät pientä Riihimäen vaakunaa käsissään
Tuottaja Sanni Naukkarinen ja johtaja Matti Arnkil tekevät riihimäkeläistä teatteria, jossa pidetään rima korkealla.Miki Wallenius / Yle

Riihimäki

Vähältä piti, ettei Riihimäen Teatteri olisi osallistunut lainkaan Vuoden teatteri -kisaan.

Tarvittiin muualta taloon tullut nuori tuottaja Sanni Naukkarinen, joka ymmärsi, miten pikkuinen teatteri on kriisiensä keskellä löytänyt tavan uudistua.

Niinpä paperit laitettiin vetämään ja neljän finalistin joukosta eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.) nosti Riihimäen Teatterin Vuoden teatteriksi 2017.

Piskuinen taistelija Riihimäeltä

– Lopullisessa valinnassa kävin jaakobinpainia kahden toimijan välillä. Vaaka kallistui Riihimäen teatteriin, joka tekee sydänverellä korkealaatuista teatteria kovien talouspaineiden alla.

– Ei liene liioiteltua sanoa, että Riihimäki on teatterikentän piskuinen taistelija. Sijainti lähellä suuria teattereita on haasteellinen, totesi Puumala maanantai-iltana Kansallisteatterin Lavaklubilla pidetyssä Thalia-juhlassa.

Vuoden Teatteri -palkinnon muut finalistit olivat Arja Tiili Dance Company, KOM-teatteri ja Kuopion kaupunginteatteri.

Tuomo Puumala kiitteli riihimäkeläisiä ennakkoluulottomasta asenteeta ja käden ojentamisesta myös vapaan kentän suuntaan.

– Erilaisten yhteistyöhankkeiden määrä hakee teatterin kokoluokassa vertaistaan, Puumala ylisti.

Muutos on teatterille elinehto

Tampereelta Riihimäen teatteriin tuottajaksi tullut Sanni Naukkarinen kertoo huomanneensa heti talon hyvän hengen.

– Täältä välittyi heti sellainen innostus, haasteisiin tarttuminen ja uuden suunnan hakeminen, joka miellytti minua. Täällä voi olla oma itsensä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen huolimatta yt-neuvotteluista ja muista vaikeuksista, Naukkarinen huokaa.

Sami Rauhala (takarivi vasen), Jouko Puolanto, Kirsi Ilmarinen (keskirivi vasen), Karita Fallström, Elina Snicker, Maija Siljander, Katja Peacock, Pasi Kyllönen, Osmo Kotonen, Kari Paukola, Juha Pulli (eturivi vasen), Maria Isotalo, Sanni Naukkarinen ja Matti Arnkil
Riihimäen Teatterin henkilökuntaa: Sami Rauhala (takarivi vasen), Jouko Puolanto, Kirsi Ilmarinen (keskirivi vasen), Karita Fallström, Elina Snicker, Maija Siljander, Katja Peacock, Pasi Kyllönen, Osmo Kotonen, Kari Paukola, Juha Pulli (eturivi vasen), Maria Isotalo, Sanni Naukkarinen ja Matti ArnkilRiihimäen Teatteri

Riihimäen teatterin johtaja Matti Arnkil pitää Vuoden teatteri -nimitystä myös henkilökohtaisena voittona.

– Aivan ehdottomasti! Toivoisin, että tämä toisi myös kentälle sellaisen näkymän, ettei uusien toimintamallien miettiminen ja yhteistyön tekeminen ole pahasta. Se on elinehto. Tämä on taiteen muoto, jonka pitää kehittyä koko ajan, ei vain sisällöllisesti, vaan myös taiteellisesti, Arnkil painottaa.

Osakeyhtiöittäminen aloitti muutoksen

Isot muutoksen tuulet alkoivat Riihimäen teatterissa puhaltaa jo vuonna 2012, kun teatteri päätettiin muuttaa osakeyhtiöksi.

Silloinen teatterinjohtaja Nina Torkko ja apunaan taiteellista linjaa vetäneet Saana Lavaste ja Saara Rautavuoma näkivät jo, mihin suuntaan teatterikenttä oli kulkemassa.

Riihimäellä tehokkaana konsulttina toimi raha. Talousvaikeuksissa ponnisteleva kaupunki supisti myös kulttuurimäärärahojaan.

Matti Arnkilin alaisuudessa teatteri on jo korjannut kehuja ja taiteellisia voittoja. Vuoden teatteri -nimitys on kuittaus niille kaupunginvaltuutetuille, jotka olivat jo valmiita ajamaan koko teatterin alas.

– Kyllähän Riihimäki taas nousee otsikoihin positiivisessa valossa. Tämä teatteri on nostanut kaupungin mainetta kulttuurikaupunkina, Arnkil muistuttaa.

Teatteri nostaa Riihimäen mainetta

Tekijöiden harras toive on, etteivät paikallispoliitikot enää koskisi teatterin määrärahaan.

– Kyllä me tässä kipurahoilla ja kipurajoilla mennään. Se 500 000 euroa on aika lailla minimi, Matti Arnkil napauttaa.

Miltei saman verran tukea tulee myös valtiolta.

Riihimäen Teatteri rakentaa vuosiohjelmistonsa parin oman ensi-illan sekä lukuisten vierailu- ja yhteistuotantojen varaan. Omien tuotantojen olisi hyvä koskettaa juuri riihimäkeläisiä.

– Uskallamme katsoa eteenpäin, tehdä yhteistyötä ja olla paikallisia, mutta ulottautua myös paikkakunnan ulkopuolelle, kiteyttää tuottaja Sanni Naukkarinen teatterin linjan.

Matti Arnkil puolestaan arvelee, että muutos on pysyvä olotila.

– Tämä on hyvä nyt, mutta maailmaa ympärillä muuttuu niin nopeasti, että en uskalla sanoa, ollaanko ensi keväänä enää samanlaisen tuotantomallin ympärillä.